Biohajoavat teräketjuöljyt

[ihmehitsari]

Ei pidä erehtyä olettamaan että se glyseroli olisi täysin vaaratonta ainetta teräketjuöljynä.
Saattaapi olla jopa niin että tulee tehtyä tyhmyys kuten mm teflonin kanssa on valitettavasti käynyt.
Biohajoavia kemikaaleja käyttäneiden karut kokemukset mm leikkuu/ työstönesteiden kanssa kannattaa pitää mielessä.

Ei tietenkään pidä olettaa mitään vastoin parempaa tietoa. Kemiaa opiskellena materiaali-insinöörinä muistan hyvin vanhan opettajani nyrkkisäännön: Kaikki on myrkyllistä, kyse on vain annostuksesta. Eli veden juominenkin tappaa riittävän suurissa määrin.

Teflon kuitenkin on synteettinen fluorimuovi, polytetrafluorieteeni, PTFE eli kauppanimeltään Teflon. Glyseroli taas on luonnossa esiintyvä kolmenarvoinen alkoholi, joka koostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Sitä esiintyy mm. vaihtolämpöisten eläinten solunesteessä jäätymisenestoaineena ja käytetään myös elintarviketeollisuudessa ja kosmetiikassa, ihonhoitotuotteissa yms.

Teflon on kerrotusti synteettinen aine mutta sen kanssa tehtyä tyhmyyttä voi verrata myös ns luonnossa esiintyvien aineiden kanssa. Maitokin on vaarallista mikäli väärin käyttää. Mäntysuopaa mainostettiin oikein haukien kanssa, kuinka turvallista ja luonnollista se on.
Niinikään ihmisen vatsassa luontaisesti sellaiset myrkyt että väärässä kohdin käytettynä henkikin voi näppärästi lähteä.

Glyserolin terveysvaikutuksia on jossainmäärin varmaan tutkittukin, mutta onko tutkittu eri altistustavoin, esim höyryn/ sumun vaikutusta hengitysteihin, keuhkohin, silmiin ymv? Sahatessa altistutaan eri tavoin kuin ihonhoitotuotteissa tai vaikka syödessä.
Lisäksi lämpö ja muiden asinesosien yhteisvaikutus.

Mielestäni kannattaa ajatella niinpäin, että "luonnossa luonnollisesti esiintyvä" on vähemmän haitallista kuin joku muu, turvallisuuden puolesta henkseleiden paukukuttelu ei ehkä niin viisasta. Pitkäaikaisvaikutukset tulevat julki yleensä paljon myöhemmin kun tulee enempi kokemusta.

[kervinen]

Glyserolin terveysvaikutuksia on jossainmäärin varmaan tutkittukin, mutta onko tutkittu eri altistustavoin, esim höyryn/ sumun vaikutusta hengitysteihin, keuhkohin, silmiin ymv?

Ainakin tupakassa, ja varsinkin näissä nuorison sähkötuteissa on ne litkut glyserolipohjaisia, että höyryä saa. Vaikutukset selviää sitten aikanaan.

Sekö se on kun minunkin vuoden vanha hussen kärkipyörä alko talvella jumittamaan, eikä ole edes voitelua enää. Väkisin kun pyöritteli niin norjentui, evästauon jälkeen taas. Ei ollu ennen tämmöstä.

[Legoinsinööri]

Glyserolin terveysvaikutuksia on jossainmäärin varmaan tutkittukin, mutta onko tutkittu eri altistustavoin, esim höyryn/ sumun vaikutusta hengitysteihin, keuhkohin, silmiin ymv? Sahatessa altistutaan eri tavoin kuin ihonhoitotuotteissa tai vaikka syödessä.
Lisäksi lämpö ja muiden asinesosien yhteisvaikutus.

Toiset ne kuulemma käyttää teräketjuöljynä myös sitä auton moottorissa 30 tkm verran pyörinyttä voiteluöljyä tai muuta ongelmajätteeksi luokiteltavaa jäteöljyä. Mieluummin minä sitä puhdasta glyserolia haistelen, vaikka en usko että sillä altistuksella minun kohdallani, ulkoilmassa ja luokkaa 20h vuodessa sahatessa on mitään merkitystä.

[Jammu]

Josd ihmisen fysiologiaa ajatellaan, riitttävän pienet hiukkaset, oli ne nestettä, kaasua tai kiinteää ainetta, pääsee keuhkorakkuloihin ja sieltä verenkiertoon. Sellainen materiaali, hiukkasten kokoluokka sekä lukumäärä on ratkaisevampi mitä kemiallinen koostumus. Toki jos hiukkaset on vettä, ei ole paha juttu. Tai jos ovat taistelukaasua, tietenkin kemia ratkaisee.

Em vuoksi näkisin että Ihmehitsarin kirjoituksessa on pointti. On sama onko aine luonnosta löytyvä tai teollisuuden voiteluöljy jos sen muodostamaa sumua pääsee keuhkorakkuloihin ja sitäkautta verenkiertoon.

Ja toki fluoratut polymeerit on väärissä paikoissa väärä valinta väärin käytettynä. Palaessa muodostuu erittäin myrkyllistä savua. Toisaalta jo lähellä normaalia käyttölämpötilaa oleva teflonpinnoitettu pannu päästää huoneilmaan myrkkyä. PTFE ja muu fluorattujen polymeerien perhe on markkinoitu moneen paikkaa inerttinä eli kemiallisesti reagoimattomana ja sillä ajatuksella turvallisena.

Taannoin kun eräitä erittäin herkkiä mittalaitteita tuli käyttöön, havaittiin ettei näyteilma ja kalibrointikaasulinjoiksi voinut käyttää tiettyjä teflonlaatuja, koska niistä pääsi ainakin uutena sen verran fluorihappoa joka sotki mittauksen. Moneen paikkaan kiillotettu teräs tai lasi on hyvä materiaali.

Töissä joissakin sovelluksissa on useita fluoripolymeereja käyttötarkoituksesta riippuen: PTFE, FEP, PFA. Toisaalta on kiva että esim on materiaali nimeltä PEEK joka käy moneen paikkaan mm magneettiventtiilien osissa jotka kemikaalien kanssa on tekemisissä eikä se ol fluorimuovi.

Pahoittelut aiheen vierestä

[Legoinsinööri]

Josd ihmisen fysiologiaa ajatellaan, riitttävän pienet hiukkaset, oli ne nestettä, kaasua tai kiinteää ainetta, pääsee keuhkorakkuloihin ja sieltä verenkiertoon. Sellainen materiaali, hiukkasten kokoluokka sekä lukumäärä on ratkaisevampi mitä kemiallinen koostumus. Toki jos hiukkaset on vettä, ei ole paha juttu. Tai jos ovat taistelukaasua, tietenkin kemia ratkaisee.

Em vuoksi näkisin että Ihmehitsarin kirjoituksessa on pointti. On sama onko aine luonnosta löytyvä tai teollisuuden voiteluöljy jos sen muodostamaa sumua pääsee keuhkorakkuloihin ja sitäkautta verenkiertoon.

Jep. Ja viimeistään vapaaehtoisesti norttia tai sikaria tupruttaessaan vesittää kaiken muun terveellä varovaisuudella tms. mahdollisesti saavuttamansa hyödyn. Mutta... elämä on.

[Jammu]

Sekin vaikuttaa asuuko sahuri Helsingin keskustassa vaiko jossakin kauempana maaseudulla. Mm hiukkaspitoisuudet "sitissä" on yleensä vähintää kymmenkertaiset maaseudun tausta-arvoihin verrattuna. Kohtuullisesti tupakoivan maalaisen keuhkot voi olla lähes samalla rasituksella kuin savuttoman kaupunkilaisen joka liikkuu aktiivisesti kaduilla.

[nuc-64]

Yhden metsänomistajan tiedän, joka sahaa puolinaamari naamallaan. On varmasti turvallisempaa näin, pakokaasujen ja teräketjuöljysumun vuoksi, mutta luulisi olevan melko raskasta touhuta tuollaisessa varustuksessa

[TunturiPappa]

Jep. Ja viimeistään vapaaehtoisesti norttia tai sikaria tupruttaessaan vesittää kaiken muun terveellä varovaisuudella tms. mahdollisesti saavuttamansa hyödyn. Mutta... elämä on.

[ihmehitsari]

Glyserolin terveysvaikutuksia on jossainmäärin varmaan tutkittukin, mutta onko tutkittu eri altistustavoin, esim höyryn/ sumun vaikutusta hengitysteihin, keuhkohin, silmiin ymv? Sahatessa altistutaan eri tavoin kuin ihonhoitotuotteissa tai vaikka syödessä.
Lisäksi lämpö ja muiden asinesosien yhteisvaikutus.

Toiset ne kuulemma käyttää teräketjuöljynä myös sitä auton moottorissa 30 tkm verran pyörinyttä voiteluöljyä tai muuta ongelmajätteeksi luokiteltavaa jäteöljyä. Mieluummin minä sitä puhdasta glyserolia haistelen, vaikka en usko että sillä altistuksella minun kohdallani, ulkoilmassa ja luokkaa 20h vuodessa sahatessa on mitään merkitystä.

Niin, en suinkaan ole kieltämässä glyserolia tai muitakaan. Sitä kukin käyttää mitä mieli tekee. Mieluimmin sitä sellaista käyttää, mikä ei heti tapa,
tai vammauta. On jopa ympäristölle vähemmän haitallista.
Käytettyjen moottoriöljyjeb kanssa lutraajia en oikein minäkään ymmärrä. Ei kuulu omaan tyyliin. Ns puhtaita öljyjä olen käyttänyt.

Meinaan vaan,kun oma elonkaari sisältää aika monta tietämääni altistustapausta suoraan eri aineista ja eri aineiden yhteisvaikutuksesta, niin on jonkinlaista perspektiiviä epäillä myös sellaisia, joita mainostetaan luonnollisiksi aineiksi.
Biohajoavat materiaalit vaikuttavat ihmisen kehossa eri paikoissa eri tavalla. Ihon pinnalla, limakalvoissa, suolistosssa, hengitysteissä, verenkierrossa jne. Tämä liene useimmille ajatteleville ihan ymmärrettävä asia?