Purjevene upposi

[vartiainen]

Tuolla näkyy kuvat Asterian remontista.

https://www.nordicrefitcenter.fi/Benell ... -S%26S-36/

[MF165SMP]

Varsinaisen peräsimen ohjausakseli Asteriassa on ainakin kuvien perusteella ollut vain pari senttisestä korkeintaan tuumaisesta tangosta. Veikkaan siltä väliltä ja ihan voisi sopia kisariisutun veneen kohdalla painon säästön takia, onhan varsinaisessa peräsintehtävässä toiminut enimmäkseen erillinen tuuliperäsin. Muutenhan vesirajasta reilusti ylös ja kallelleen taakse tuleva akseli painaisi 7,5 senttiä paksuna umpikankena jo niin paljon, etta alkaisi painaa tuossa kuskin kanssa pyllyä veteen.

Sisälle kuulunut pamaus on tullut nyt ilmeisesti joko välilaipion pettämisestä vesimassan takia pettäessään tai jonkin kohdan äkillisestä hajoamisesta jommassa kummassa peräsinsysteemissä. Lehtinen arvioi itse, että laipion pettämisestä. Mitä sitä ennen on tapahtunut ja millä nopeudella onkin vielä mysteeri..

OK, ne 2-3 tuumaiset akselit ovat nykyveneissä, joissa vapaasti riippuva peräsin tukeutuu vain akseliin. Painohan ei ole ongelma, parimetrinen 3 tuuman akseli painaa 70 kg. Gaia 36 (Asteria) 8 tonnia ja alkumatkasta varmaan pari tonnia enemmän. Pitkäkölisen veneen peräsimen menetys on harvinaista, en ole kuullut sellaisesta. Ehken ton 11 m pitkän aluksen mittasuhteet hämäävät ja peräsinakseli näyttää pieneltä tumpilta, parikytä milliseltä. Mutta kun katot tosta https://www.nordicrefitcenter.fi/Benell ... -S%26S-36/ kuvaa 23, niin jos vertaat kannen yläpuolella näkyvää peräsinakselin osaa kaidetolppiin, niin voit todeta sen olevan selvästi paksumpi. Kaidetolpat ovat 25 mm tyvestä ja peräsinakseli niihin verrattuna ehken 35 mm. Mitoitus on varmaan Olin Sephensin suunnittelema, köliin saranoituun peräsinakseliin kohdistuu vain vääntö, ei taivutusta kuten lapioperäsimessä, niin tuo on riittävä.

Gaia 36:n on piirtänyt maineikas Sparkman&Stephensin venesuunnittelutoimisto, kuten myös sisaraluksen Swan 36:n joka eroaa siinä että köli on eväköli. 60-luvulla lujitemuoviveneet olivat uusi teknologia, laminointi oli käsin laminointia (ei ruisku), materiaalivahvuudet nykyiseen verrattuna varmuuden vuoksi runsaita ja nuo veneet oli suunniteltu valtameripurjehdukseen. Tuon ikäkauden veneitä on runsaasti käytössä ilman mitään ongelmia laminaatin kestävyyden kanssa. Suurin ongelma on vedenalaisen osan osmoosivauriot jotka aiheuttavat delaminoitumista, mutta kun tää vene on pohjastaan puhdistettu kuidulle, osmoosirakkulat olisi löydetty ja vauriot korjattu.

Entä sitten vedenpitävä laipio joka ei kestä edes hydrostaattista painetta? Hajoaa pamahtamalla (siis ilmeisesti kaikista saumoista yhtaikaa?) Ja hetkessä veneen turkilla on vettä polveen saakka eli laipion takana olisi pitänyt olla vähintään puolenkymmentä kuutiota (= 5 tonnia) vettä ja lisää tuli niin että pelastuslautan laukaisun ym. jälkeen ei enää uskaltanut mennä hakemaan satelliittipuhelinta...

Eli minä en kyl tiiä mitä on tapahtunut, eikä kukaan miuta viisaammistakaan ole osannut ehdottaa selkeästi muita todennäköisempää syytä.

Yks hyvä ehotus miulla on, löpötankkihan on peräosastossa - jospa se (tai laipion eristämä osasto jossa höyrystynyttä löpöö) olisi räjähtänyt niin tulos olisi ollut tapahtuneen mukainen. Mutta kuten etenkin masinistit tietävät - eihän löpö räjähdä (ainakaan ilman kalkkisalpietaria) mutta tässä vaiheessa tämäkin mahdoton vaihtoehto on suunnilleen yhtä mahdollinen kuin kaik muutkin.

Täysin käsittämätön haveri, en osaa edes arvella todellista syytä kun Puten risteilyohjusten kantamakaan ei tonne yllä.

[jkohvakk]

Vakuutuspetos? Vai oliko niin, että kaverilla oli niin paljon rahaa, että on varaa käyttää tt-vakuutusta?

[EKo]

Vakuutuspetos?

Oletko ihan tosissasi?
Vakuutuspetos satojen kilometrien päässä rannikosta ja lähimmästä aluksesta?
Oman veneen upottaminen ja siirtyminen pelastuslauttaan keskellä ei mitään. Riski epäonnistua on kuitenkin jonkinmoinen.

[vaniljacreme]

Tuli tänään aamulla joku purjevene ohjelma tv1 ja aika hurjalle meno näytti. Keskellä merta nukkumaan ja kompassi katossa voi ennen nukahtamista katsoa onko kurssi oikea.

[Superdextaaja]

Edelleen epäilen ison varsinaisen peräsimen alimman saranan pettämisen olleen syynä uppoamiseen. Tuuliperäsimen ohjatessa on varsinainen kölin takainen peräsin vissiin välillä lukittu asentoonsa kölin myötäisesti ja silloin se isona lapana ottaa vastaan sivulta takaviistosta tulevaa veden painetta mainingeista ja isoista aalloista aika tavalla. Kun ohjauspinnasta pitelee ajaessa käsin kiinni, siinä automaattisesti antaa isoimpiin paineisiin käsin myötä ja ohjailee venettä kiemurtamaan aallokossa mutta lukitussa asennossa menee paineet täysin vasten saranoita. Alempi pettänyt, niin korkeussuunnassa pitkää peräsintä on merivoimat väännelleet ja saaneet runkorakenteet ylempää ratkeamaan. Ei oikein muuten synny niin isoa vuotokohtaa, että pystyisi Lehtisen kuvailun mukaisella nopeudella täyttämään veneen.
Tai sitten se tuuliperäsinsetti on tehnyt peräreppuun vastaavasti niin ison ratkeaman, että perä on hiljalleen täyttynyt ja vuotokohta ollut kohta vesilinjan alapuolella ja upottanut veneen. Mutta ne ratkeamat olisivat olleet ensin ylempänä vesilinjan yläpuolella ja tuuliperäsimen kiinnityskohdat on olleet jatkuvasti näkyvillä. Varsinaisen peräsimen väännössä ratkeama tulisi pohjaan selvästi vesilinjan alapuolelle näkymättömissä.
Perän tarkkailu jää yllättävän usein tekemättä, kun keskitytään tiiviisti eteenpäin menemiseen, olipa kyseessä melkein mikä tahansa aktiviteetti niin vesillä kuin maallakin.

[vaniljacreme]

Se merenkäynti on kyllä semmosta että kaikki on mahdollista ihan varmasti. Vaikka olisi ehjä ennen matkan alkua materiaalit väsyy ihan varmasti.