Lämminvesivaraajan rehabilitointi?

[Hex]

Remontin jäljiltä kylmään varastoon siirrettyyn lämminvesivaraajalle ilmaantui yllättäen tarvetta. Ruususen unta on ollut vajaat 10 vuotta. Kannattaako pöntön tutkimiseen ja toimintakunnon määrittämiseen uhrata aikaa? Käsittääkseni näissä on rst sisuskalut, eli sen puoleen ei pitäisi olla ongelmia. Varo-/takaiskuventtiilin joutuu tietysti uusimaan, mutta entä muuten?

[Pataässä]

Selvittää onko ruotsalainen 2vaihe kytkentä ilman nollaa, vai yleinen 3vaihe nollalla tai ilman. No se no asentavan sähkärin tiedettävä. Hapertuneet sähköjohdot vaihdettava termarilta ja kiehumis suojalta myös ja niiden toiminta testattava.

[ihmehitsari]

Rst ei takaa toimintakuntoa. Vastuksien fyysinen ja sähköinen tarkastus on viisasta. Edellisen käytön aikana on säiliöön tullut epämääräistä sakkaa ymv. eikä ne ole mitenkään toimintakuntoa parantavia/takaavia varastoimisenkaan näkökulmasta saati uudelleen käyttöön ottaessa.

Vuosia sitten uusittiin 300 litrainen varaaja kun entisestä happani vastuksen päästä johtimien liittimet.
Kuorin pönttöä sen verran että totesin vuosien aikana sisälle kertyneen aika määrän kunnallisen vesiverkon tuomana sellaista tavaraa ettei pytyn jatkokäyttö muuna säiliönä tuntunut järkevältä.

[tane II]

Minulta ainakin emalisäiliö oli syöpynyt puhki. Syy emalisäiliön valintaan lienee ollut paritalon saita rakennuttaja. Riippuu veden laadustakin, kumpi on kestävämpi, joskus RST-säiliö jää hyvin lyhytikäiseksi.

[Jumunen]

Suosittelen hankkimaan uuden varaajan. Kolmivaihevirralla toimiva 60 litrainen pytty 3 kW vastuksilla, on suositukseni. Eikä ole edes hirmu kallis. Turha varastoida kotonaan kuumaa vettä satoja litroja, lämmittää tarpeen mukaan. Etenkin nyt kun tuo sähkökään ei enää ole ilmaista.

[tane II]

Suosittelen hankkimaan uuden varaajan. Kolmivaihevirralla toimiva 60 litrainen pytty 3 kW vastuksilla, on suositukseni. Eikä ole edes hirmu kallis. Turha varastoida kotonaan kuumaa vettä satoja litroja, lämmittää tarpeen mukaan. Etenkin nyt kun tuo sähkökään ei enää ole ilmaista.

Todellako vain 60 litraa? Minulla on JÄSPI:n 150 l, se korvasi vähän isomman Niben. Lämpiää pelkästään yösähköllä, vaikka tehokin on pieni: 3 kW 3-vaiheinen laite on kytketty kahden vaiheen ja nollan väliin (koska Niben jäljiltä ei kolmatta vaihetta ollut kaapelissa).

Miksi pitäisi lämmittää vettä silloin, kun sähkö on kallista? Isomman hyödyn varaavuudesta saa tietenkin pörssisähköllä, 2-aikatariffin yösähkön alennus on melko pieni.

[Jumunen]

Suosittelen hankkimaan uuden varaajan. Kolmivaihevirralla toimiva 60 litrainen pytty 3 kW vastuksilla, on suositukseni. Eikä ole edes hirmu kallis. Turha varastoida kotonaan kuumaa vettä satoja litroja, lämmittää tarpeen mukaan. Etenkin nyt kun tuo sähkökään ei enää ole ilmaista.

Todellako vain 60 litraa? Minulla on JÄSPI:n 150 l, se korvasi vähän isomman Niben. Lämpiää pelkästään yösähköllä, vaikka tehokin on pieni: 3 kW 3-vaiheinen laite on kytketty kahden vaiheen ja nollan väliin (koska Niben jäljiltä ei kolmatta vaihetta ollut kaapelissa).

Miksi pitäisi lämmittää vettä silloin, kun sähkö on kallista? Isomman hyödyn varaavuudesta saa tietenkin pörssisähköllä, 2-aikatariffin yösähkön alennus on melko pieni.

Riippuu tietenkin sähkösopimuksesta, 2-aikatariffin olemattoman hintaeron huomioin, mutta en tuota nykyisin korkeallakin laukkaavaa Spot-hintaa. Voihan tuon toki ajastaa, että varaaja on arkipäiväisin muutaman tunnin sammutettuna aamuin illoin. Itse asiassa tuon kokoinen varaaja lämpenee aika nopeasti kolmen kW:n teholla.

[tane II]

Suosittelen hankkimaan uuden varaajan. Kolmivaihevirralla toimiva 60 litrainen pytty 3 kW vastuksilla, on suositukseni. Eikä ole edes hirmu kallis. Turha varastoida kotonaan kuumaa vettä satoja litroja, lämmittää tarpeen mukaan. Etenkin nyt kun tuo sähkökään ei enää ole ilmaista.

Todellako vain 60 litraa? Minulla on JÄSPI:n 150 l, se korvasi vähän isomman Niben. Lämpiää pelkästään yösähköllä, vaikka tehokin on pieni: 3 kW 3-vaiheinen laite on kytketty kahden vaiheen ja nollan väliin (koska Niben jäljiltä ei kolmatta vaihetta ollut kaapelissa).

Miksi pitäisi lämmittää vettä silloin, kun sähkö on kallista? Isomman hyödyn varaavuudesta saa tietenkin pörssisähköllä, 2-aikatariffin yösähkön alennus on melko pieni.

Riippuu tietenkin sähkösopimuksesta, 2-aikatariffin olemattoman hintaeron huomioin, mutta en tuota nykyisin korkeallakin laukkaavaa Spot-hintaa. Voihan tuon toki ajastaa, että varaaja on arkipäiväisin muutaman tunnin sammutettuna aamuin illoin. Itse asiassa tuon kokoinen varaaja lämpenee aika nopeasti kolmen kW:n teholla.

Näyttää muuten päivä- ja yösähkön hintaero ainakin omassa sopimuksessa hiukan kasvaneen suhteellisestikin: ennen ero, verrattuna päiväenergian hintaan, oli n. 10 %, nyt se oli kasvanut n. 15 prosenttiin, mikä nykyisillä 30 c/kWh luokkaa olevilla hinnoilla tekee vähän alle 5 c/kWh.

[JKAVS]

Suosittelen hankkimaan uuden varaajan. Kolmivaihevirralla toimiva 60 litrainen pytty 3 kW vastuksilla, on suositukseni. Eikä ole edes hirmu kallis. Turha varastoida kotonaan kuumaa vettä satoja litroja, lämmittää tarpeen mukaan. Etenkin nyt kun tuo sähkökään ei enää ole ilmaista.

Todellako vain 60 litraa? Minulla on JÄSPI:n 150 l, se korvasi vähän isomman Niben. Lämpiää pelkästään yösähköllä, vaikka tehokin on pieni: 3 kW 3-vaiheinen laite on kytketty kahden vaiheen ja nollan väliin (koska Niben jäljiltä ei kolmatta vaihetta ollut kaapelissa).

Miksi pitäisi lämmittää vettä silloin, kun sähkö on kallista? Isomman hyödyn varaavuudesta saa tietenkin pörssisähköllä, 2-aikatariffin yösähkön alennus on melko pieni.

Pärjättiin monta vuotta oikein hyvin 35-litraisella varaajalla.

[Aulispoika]

Pärjättiin monta vuotta oikein hyvin 35-litraisella varaajalla.

Minä pärjäsin 10 vuotta 10:en litran varaajalla.... Ja oli vielä nainenkin käyttämässä suihkua.

[Hex]

Tuo aloituksessa mainitsemani on myös tuollainen 35-litrainen. Tuleva käyttö on niin satunnaista, että se tuskin on jatkuvasti lämpimänä. Varsinkin, kun tarve on ennakoitavissa.
Keskustelu varmaan taas siirtyy sivuraiteelle: Aiheena kuinka paljon vettä nainen tarvitsee peseytymiseen, ja vaikuttaako naisen koko veden tarpeeseen.

[tane II]

Jossain elokuvassahan puhuttiin veden säästämisestä, kun nainen ja mies olivat yhtä aikaa samassa suihkussa, ehkä tässä on käytetty samaa metodia

[Hex]

Selvittää onko ruotsalainen 2vaihe kytkentä ilman nollaa, vai yleinen 3vaihe nollalla tai ilman. No se no asentavan sähkärin tiedettävä. Hapertuneet sähköjohdot vaihdettava termarilta ja kiehumis suojalta myös ja niiden toiminta testattava.

Olen pyöritellyt pönttöä, johdot ovat kuin eilen asennetut. Osansa voi olla sillä, termostaatti on ollut jossain 60° tienoilla.
Termostaatti lienee helppo testata, miten kiehumissuoja testataan?

[Aulispoika]

Keskustelu varmaan taas siirtyy sivuraiteelle: Aiheena kuinka paljon vettä nainen tarvitsee peseytymiseen, ja vaikuttaako naisen koko veden tarpeeseen.

Todettakoon tähän, että ainakin naisen vessapaperin kulutus on n. nelinkertainen miehiin verrattuna.

[Pataässä]

Keskustelu varmaan taas siirtyy sivuraiteelle: Aiheena kuinka paljon vettä nainen tarvitsee peseytymiseen, ja vaikuttaako naisen koko veden tarpeeseen.

Todettakoon tähän, että ainakin naisen vessapaperin kulutus on n. nelinkertainen miehiin verrattuna.

Naiset myös tarvii peseytymiseen enemmän jä lämpimämpää vettä. Todettu käytännössa. emäntä tullut suihkusta, todeten lämminvesi loppui. Itse mennyt heti perään suihkuun ja lämminvesi riitti. Onko emännissä karsta tiukemmassa?

[JiiSPee]

Todettakoon tähän, että ainakin naisen vessapaperin kulutus on n. nelinkertainen miehiin verrattuna.

taitaa olla lähempänä rulla per laaki