Ostin inverterin... DC - AV

[mauri]

Sain käsiini mersun laturin 200A . Tarkoitus rakennella siitä tehokas "generaattori" Sain juuri ilmaiseksi 5 hv aggrikaatin, josta generaattori oli päästänyt toimintasavun. Tarkotus on valjastaa veivaamaan tuo 200A laturi tällä 5 hv:n moottorilla...

Varaudu sitten laittamaan kunnollinen moniurahihnavälitys, kiilahihna lipsuu noilla tehoilla helposti, tietysti voi akselit toisiiinsa suoraankin kytkeä, kyllä laturi jo vaikka 3000 kierroksellakin antaa hyvin tehoa, yleensä jo 2000 rpm tai vähän yli saa 2/3 nimellisvirrasta.
Muuten saattaa 5 hv moottori jäädä pieneksi 14 V 200 A laturille, varsinkin jos äkkiä lyö täyden kuorman päälle (esimerkiksi tyhjä akku). Laturi hyötysuhteineen ottaa reilusti yli 3 kW tehoa ja 5 hp tarkoittaa vajaat 4 kW ja senkin vasta kun on säädin ja kaasari ehtinyt mukaan tehontarpeen äkilliseen nousuun. Tein joskus 3,5 hv Tecumseh moottorista ja 14 V 35 A (mikä mahtava teho!) laturista yhdistelmän, sehän pysähtyi heti jos tyhjempää akkua tarjosi lataukseen, piti herkutella käyntiin latausvirtapiirin sarjavastuksella avustamalla että kierrosluvunsäädin ja moottori ehti mukaan.

Tämä unohtui. Jos laturi on autosta jossa on väyläohjattuja laitteita niin saattaa laturi erilliskäyttöön sopivaksi käydäkseen vaatia muutoksia. Voineeko jännitteensäädintä huijata antamaan aina 14 V tai sitten vaihtaa perinteiseen säätimeen. Tästä käytiin täällä jokin aika sitten keskustelua. Niin ja virtarajaakin väylä ohjaa joten se säästömoodissa oli 200 A laturilla 65 A (muistaakseni).

[JiiSPee]

Vähän sivuten.
Minkäslaista virtaa syöttää Invertteri aggrigaatit? Onko niissä siniaaltoa?

Ainakin tuon testin mukaan parempilaatuista kuin perinteiset:

https://rakennusmaailma.fi/testit2-kwn- ... 1609875911

[Aakku]

Vähän sivuten.
Minkäslaista virtaa syöttää Invertteri aggrigaatit? Onko niissä siniaaltoa?

Ainakin tuon testin mukaan parempilaatuista kuin perinteiset:

https://rakennusmaailma.fi/testit2-kwn- ... 1609875911

Hyväää vertailua. Ei esimerkiksi Timco ja Kipor paljoa hävinneet Hondalle ja Yamahalle, vaikka painivat ihan eri hintaluokassa.

[steami]

Sain käsiini mersun laturin 200A . Tarkoitus rakennella siitä tehokas "generaattori" Sain juuri ilmaiseksi 5 hv aggrikaatin, josta generaattori oli päästänyt toimintasavun. Tarkotus on valjastaa veivaamaan tuo 200A laturi tällä 5 hv:n moottorilla...

Varaudu sitten laittamaan kunnollinen moniurahihnavälitys, kiilahihna lipsuu noilla tehoilla helposti, tietysti voi akselit toisiiinsa suoraankin kytkeä, kyllä laturi jo vaikka 3000 kierroksellakin antaa hyvin tehoa, yleensä jo 2000 rpm tai vähän yli saa 2/3 nimellisvirrasta.
Muuten saattaa 5 hv moottori jäädä pieneksi 14 V 200 A laturille, varsinkin jos äkkiä lyö täyden kuorman päälle (esimerkiksi tyhjä akku). Laturi hyötysuhteineen ottaa reilusti yli 3 kW tehoa ja 5 hp tarkoittaa vajaat 4 kW ja senkin vasta kun on säädin ja kaasari ehtinyt mukaan tehontarpeen äkilliseen nousuun. Tein joskus 3,5 hv Tecumseh moottorista ja 14 V 35 A (mikä mahtava teho!) laturista yhdistelmän, sehän pysähtyi heti jos tyhjempää akkua tarjosi lataukseen, piti herkutella käyntiin latausvirtapiirin sarjavastuksella avustamalla että kierrosluvunsäädin ja moottori ehti mukaan.

Tämä unohtui. Jos laturi on autosta jossa on väyläohjattuja laitteita niin saattaa laturi erilliskäyttöön sopivaksi käydäkseen vaatia muutoksia. Voineeko jännitteensäädintä huijata antamaan aina 14 V tai sitten vaihtaa perinteiseen säätimeen. Tästä käytiin täällä jokin aika sitten keskustelua. Niin ja virtarajaakin väylä ohjaa joten se säästömoodissa oli 200 A laturilla 65 A (muistaakseni).

Hyvää tietoa! Kiitos.Tästä tosiaan keskusteltiin aiemmin. Tuolloin minulla ei ollut vielä ko. moottoria. .. Tuo aggrikaatin moottori on 5,5 hv. Ajattelen, että sen rierrosluvun säädin on aika "nopea" reagoimaan tehon muutoksiin. Moottorin kierrosnopeus on säädetty tietojeni mukaan 2800 r/min. Pitää yrittää selvittää asiaa tarkemmin. Siis mielestäsi kierrokset riittäisi, vaikka laittaisin sen suoraan akselin päät kiinni toisiinsa? Ei ainakaan tehoa häviä hihnoihin.. Laturissa oli väyläohjattu säädin. Ostin perinteisen säätimen.

Tässäpä sitä ajanvietettä talvi-illoiksi....

[mauri]

Nopeasti reagoiva pyörimisnopeudensäädin on tosiaan hyvä olemassa. Myöskin suurehko pyörivien osien hitausmassa auttaa asiaa (kuten nimimerkki Manuel täällä viisaasti kertoi), sitä ei mielellään kyllä siirrettäviin laitteisiin lisäisi.
Noiden pienten B&S tai vastaavien moottoreiden tehot ilmoittavat monesti amerikkalaiseen tapaan 3600 1/min pyörimisnopeudella kun heillä on 60 Hz taajuus, sitten kun meillä käytetään 3000 kierroksilla (AC-generaattoreissa) jää teho noin 20 % pienemmäksi. Ruohonleikkureissa, lumilingoissa jne voi tietysti meilläkin käyttää parhaiten sopivia kierrosnopeuksia. Niinpä esimerkiksi laturin pyöritykseen voi kierrosnopeuden asettelun laittaa ylemmäksikin jos se säätimen (ja moottorin kestävyyden) puolesta on mahdollista.

Kyllä sen aggregaatin (jos on 50 Hz sähköä tekevä) moottorin pitäisi kiertää 3000 näissä pikkukoneissa, isommat dieselit sitten 1500, jos ovat suoraan kytkettyjä.
Vaihtovirtalaturit alkaa ladata yleensä noin 1000 1/min laturin kierroksilla, jossain 2000 paikkeilla +-200 kierrosta antavat puolet nimellisvirrastaan. Bosch'in latureissa (on ainakin ollut) tyyppimerkinnän kaksi viimeistä numeroa kertovat pyörimisnopeuden jolla laturi antaa 2/3 nimellisvirrastaan. Esimerkiksi 20 tarkoittaa 20 x 100 = 2000 1/min.

[steami]

Pääsin vihdoin testaamaan tuon 200 A auton vaihtovirtalaturin toimintaa. Rahnikoin sen viime talvena samalle akselille n. 2 hv polttomoottorin (Clinton) kanssa. Hyvin jekkasee. Kesti ihan kivasti 1,2 kW kuorman. Kokeilin hiukan suurempaa, 2 kW:n kuormaa. Moottori kyykkäsi heti, kuten pitikin. Eihän 2 hv polttomoottorin teho voi riittää 2 kW kuormaan. ..
Tuohon 200 A vaihtovirtalaturiin ei tarvinnut tehdä muuta, kuin säätimen vaihtaminen perinteiseen. Väyläohjattu säädin ei antanut virtaa tarpeeksi.

Jep, nyt ei muuta kun rakennusprojektia eteenpäin. Verstaan nurkassa odottaa 5,5 hv:n aggrekaatti, jonka generaattoriosa on päästänyt toimintasavut ulos...

Nyt etukäteen askarruttaa hiukan, miten kivasti vaihtovirtalaturi kuumenee, jos sitä kuormittaa esim. 100 A pidemmän aikaa? Kokeiluni aikana ei laturin lämmennyt merkittävästi.

[mauri]

Onhan siinä varmaan oma jäähdytyspuhallinsiivikkonsa kiinni, eikä ole nestejäähdytteinen? Normaalistihan tuollainen on auton moottoritilassa jossa lämpötila on ainakin kesähelteillä varmasti kuumempi kuin nyt avoimessa tilassa. Generaattorin eristeet on varmaankin vähintäin luokkaa F, joka sallii kuumimmaksi kohdaksi 155 C astetta. Kyllä silloin laturin ulkopintakin voi tulla varsin kuumaksi.

[jiipee]

Sain käsiini mersun laturin 200A . Tarkoitus rakennella siitä tehokas "generaattori" Sain juuri ilmaiseksi 5 hv aggrikaatin, josta generaattori oli päästänyt toimintasavun. Tarkotus on valjastaa veivaamaan tuo 200A laturi tällä 5 hv:n moottorilla...

Aika usen pikkuaggregaatissa on generaattori kytketty suoraan kartioliitoksella moottorin kampiakselille, eli siinä moottorissa voi olla (koiras)kartiopäinen kampiakseli.

[steami]

Sain käsiini mersun laturin 200A . Tarkoitus rakennella siitä tehokas "generaattori" Sain juuri ilmaiseksi 5 hv aggrikaatin, josta generaattori oli päästänyt toimintasavun. Tarkotus on valjastaa veivaamaan tuo 200A laturi tällä 5 hv:n moottorilla...

Aika usen pikkuaggregaatissa on generaattori kytketty suoraan kartioliitoksella moottorin kampiakselille, eli siinä moottorissa voi olla (koiras)kartiopäinen kampiakseli.

No niinhän siinä oli kartioliitos! Kiitos vinkistä. Totesin sen nyt, kun verstaassa laatuaikaa vietin... . Helppo nakki rakennella siihen sellainen liityntäyhde, jolla voiman saa siirtymään laturin akselille.. Purin entisestä generaattorin ankkurista pois kaikki käämit ja metallilevyistä rakennetun ankkurisydämen.. Nyt on pelkkä akseli, joka käy kartioliitännällä polttomoottorin akseliin, pöydällä...

[steami]

Onhan siinä varmaan oma jäähdytyspuhallinsiivikkonsa kiinni, eikä ole nestejäähdytteinen? Normaalistihan tuollainen on auton moottoritilassa jossa lämpötila on ainakin kesähelteillä varmasti kuumempi kuin nyt avoimessa tilassa. Generaattorin eristeet on varmaankin vähintäin luokkaa F, joka sallii kuumimmaksi kohdaksi 155 C astetta. Kyllä silloin laturin ulkopintakin voi tulla varsin kuumaksi.

Taas hyvää tietoa! Että 155 c astetta kestää? Laturin sisään on rakennettu puhallinpropeli, sitä ei juurikaan näy. Jos vaikuttaa siltä, että lämpötila nousee kohtuuttoman suureksi, helpostihan sen jäähdytystä voi tehostaa.. Asiaa voi tarkkailla alkuun helposti pistoolimallisella lämpötilamittarilla...

P.S. Huomasin, että ko. laturissa on puhallinpropeli molemmissa päissä laturin sisällä. Elikkä jäähdytystä on ajateltu laturin suunnittelussa..

[steami]

Sain käsiini mersun laturin 200A . Tarkoitus rakennella siitä tehokas "generaattori" Sain juuri ilmaiseksi 5 hv aggrikaatin, josta

Muuten saattaa 5 hv moottori jäädä pieneksi 14 V 200 A laturille, varsinkin jos äkkiä lyö täyden kuorman päälle (esimerkiksi tyhjä akku). Laturi hyötysuhteineen ottaa reilusti yli 3 kW tehoa ja 5 hp tarkoittaa vajaat 4 kW ja senkin vasta kun on säädin ja kaasari ehtinyt mukaan tehontarpeen äkilliseen nousuun.

Tottahan tuo on, jos tyhjää akkua lähtee lataamaan. Tarkoitukseni ei ole sillä akkuja ladata, vaan käyttää sitä ihan hätävara-aggrekaattina invertterin kera. Tosin saattaahan akku olla valmiiksi vajaa, kun joskus tarve tulee genun käyttöön..
Eikös käy niin, että jos otan yhtä-äkkiä invertterillä vaikkapa 1,2 kW tehon, ottaa invertteri ainakin osan tehosta akusta hetken aikaa? Moottorilla on hiukan aikaa reagoida kuorman nousuun.
Kokeilin hommaa wanhalla akulla, jonka olin hylännyt, kun kesähelteellä yön yli jäänyt sisävalo tyhjensi. Latasin sen ensin täyteen. Kokeilin ensin ko. kuormaa ko. akkuun kytketyllä invertterillä. Genu ei ollut tuolloin käynnissä. Invertteri kyykkäsi heti. Ei se saanut siitä vanhasta akusta tarpeeksi virtaa 1,2 kW kuormalle. Sitä vastoin tuo pieni, 2 hv moottori ehti herätä ja jaksoi veivata varsin nätisti tuon invertterin yhtä-äkkiä pyytämän 1,2 kW tehon. 2 kW oli liikaa Genu meni polvilleen.. Genu meni polvilleen, vaikka tehon nostin ensin 1,2 kW, sitten 2 kW.
Tässä jälkimmäisessä lienee ollut kyse yksinkertaisesti moottorin tehon loppumisesta.

Voisiko tuota maksimitehoa 200 A jotenkin rajoittaa hiukan, mikäli tuo 5,5 hp:n moottori kyykkää maksimitehoilla?

[mauri]

Eikös käy niin, että jos otan yhtä-äkkiä invertterillä vaikkapa 1,2 kW tehon, ottaa invertteri ainakin osan tehosta akusta hetken aikaa? Moottorilla on hiukan aikaa reagoida kuorman nousuun.
Kokeilin hommaa wanhalla akulla, jonka olin hylännyt, kun kesähelteellä yön yli jäänyt sisävalo tyhjensi. Latasin sen ensin täyteen. Kokeilin ensin ko. kuormaa ko. akkuun kytketyllä invertterillä. Genu ei ollut tuolloin käynnissä. Invertteri kyykkäsi heti. Ei se saanut siitä vanhasta akusta tarpeeksi virtaa 1,2 kW kuormalle. Sitä vastoin tuo pieni, 2 hv moottori ehti herätä ja jaksoi veivata varsin nätisti tuon invertterin yhtä-äkkiä pyytämän 1,2 kW tehon. 2 kW oli liikaa Genu meni polvilleen.. Genu meni polvilleen, vaikka tehon nostin ensin 1,2 kW, sitten 2 kW.
Tässä jälkimmäisessä lienee ollut kyse yksinkertaisesti moottorin tehon loppumisesta.

Voisiko tuota maksimitehoa 200 A jotenkin rajoittaa hiukan, mikäli tuo 5,5 hp:n moottori kyykkää maksimitehoilla?

Sieltähän sitä sähköä tulee mistä helpoimmin on saatavissa. Jos on kaksi virtalähdettä niin niiden ominaisuudet määräävät mistä ja millä suhteella virtaa tulee. Siinä pisteessä missä virtalähteiden sähköt yhdistyvät on molemmista tulevan sähkön jännite sama. Virtalähteeen jännite (esimerkiksi täysi lyijyakku lepojännite 12,7 V tai tyhjäkäyvä laturi 14,0 V) on yksi tekijä. Kun aletaan kuormittaa niin asiaan alkaa vaikuttaa akun sisäisen resistanssin ja johdotuksen vastuksen (pituus, poikkipinta, sulake jne) aiheuttamat jännitehäviöt (U = I x R), tämäkin vaihtelee, varsinkin akun varausaste ja lämpötila vaikuttavat paljon. Laturi onkin dynaamisempi juttu, se kun pyrkii (tiettyyn kuormitusasteeseen asti) pitämään napajännitteensä (lähes) vakiona. Kun kuormaa on tarpeeksi ei laturin magnetointi enää pysty kasvamaan koska laite käyttää itse kehittämäänsä sähköä magnetointiin. Koska laturin virranantokyky (samalla magnetointivirralla) on kuormituskäyrän alkuosalla lähes suoraan roottorin pyörimisnopeudesta riippuva saa siitä isommilla kierroksilla enemmän tehoa. Laturin antamaan virtaan akun ja laturin rinnankytkennässä vaikuttaa myös laturin lämpötila ja johdotuksen jännitehäviöt.
Lyhyesti: Rinnankytkennässä laturi syöttää koko kuormavirran (+ akun latausvirran) kunnes kuorma kasvaa niin suureksi että laturin kuormalle antama jännite laskee alle akun lepojännitteen. Mitä suuremmalla pyörimisnopeudella laturi pyörii, sen enemmän sitä voi kuormittaa. Kullekin laturille (tyypille) ominaisen pyörimisnopeuden jälkeen (4000 ... 5000 tai jotain) virranantokyky ei mainittavasti kasva, ei siis kannata pyörittää turhan suurilla kierroksilla.

Nykyisillä latureilla kun jännitteensäädin on yleensä kovin integroitu on sen huijaaminen vaikeampaa kuin aiemmin irtosäätimillä. Jos säätimen jännitteentunnusteluun pääsee käsiksi niin silloin laturin antojännitettä voi asetella. Laturin antama maksimivirta määräytyy roottorin pyörimisnopeudesta ja magnetointivirrasta. Magnetointivirran määrää roottorikäämin resistanssi ja jännitteensäätimen sille syöttämä jännite, kun jännitteensäädin toimii sen saaman jännitetiedon mukaan on toinen mahdollisuus lisätä magnetointipiirin resistanssia jolloin maksimimagnetointivirta pienenee. Magnetointivirtapiiriin saattaa olla hankala päästä käsiksi. Jos magnetointijännite tehdään staattorijännitteestä kolmella diodilla niin poistamalla niistä yksi pienenee magnetointiin käytettävissä oleva sähkö jonkinverran. Tämä ei kuitenkaan ole "kaunis" ratkaisu, tykänneekö laturi/säädin tuosta huonoa?

Laturin antamaa maksimitehoa voi tietysti myös rajoittaa alentamalla sen pyörimisnopetta. Kun se pyörii hitaammin on maksimivirtakin pienempi, tietysti moottorin antama teho pienenee myös. Miten moottori ja sen säädin silloin reagoivat kuormitusmuutoksiin, en osaa sanoa.
Generaattorin antotehon kasvu hidastuu isommilla pyörimisnopeuksilla (miten käynee ottoteholle?). Jos sitä pyörittävän moottorin antoteho kasvaa nopeammin niin jossain kohtaa momenttikäyrät leikkaavat ja moottorin teho alkaakin riittää staattisessa tilanteessa. Omissa kokeiluissani kuitenkin ongelmana oli se että moottori (jonka teho sinänsä riitti moninkertaisesti) ei pystynyt vastaamaan nopeisiin kuorman lisäyksiin, vaan pysähtyi.

Tämä on nyt tälläistä pitkäpiimäistä horinaa ...

[MF265]

Rakensin tuommosen 12v aggrekaatin ruohonleikkurin moottorista (4hv) ja auton laturista, oisko 35 A. Laturi on niin vanha, että erillisellä säätimellä, jonka hommasin uuen autosähköasentajalta ja kytkin neuvojen mukaisesti. Mutta ei toimi laturi, ei syty merkkivalokaan vaikka pitäs heti kun akun kaapelin laittaa kiinni. Voiko laturissa olla rikki diodit, tai sitten hiilet lopussa tai jumissa tai mikä ois luultavin vika?

[steami]

Rakensin tuommosen 12v aggrekaatin ruohonleikkurin moottorista (4hv) ja auton laturista, oisko 35 A. Laturi on niin vanha, että erillisellä säätimellä, jonka hommasin uuen autosähköasentajalta ja kytkin neuvojen mukaisesti. Mutta ei toimi laturi, ei syty merkkivalokaan vaikka pitäs heti kun akun kaapelin laittaa kiinni. Voiko laturissa olla rikki diodit, tai sitten hiilet lopussa tai jumissa tai mikä ois luultavin vika?

Minä melkein ehdottaisin, että etsit hukan uudemman laturin, jossa on säädin itsessään. Tuon teholuokan latureita saa lähestulkoon ilmaiseksi.. Kyselehän kavereilta, ym.

[mauri]

1. Onko myös maavirtapiiri kytketty?
Se voi helposti unohtua kun näissä erillisistä osista kootuissa ei välttämättä ole laturin runko ja akun miinusnavan maakaapeli metallirungon kautta yhteydessä, tai sitten liitoksissa on maalipinta välissä eristeenä.
2. Onko latauksen merkkivalopolttimo esim. 3 W (ledi ei riitä) ja sen virtapiiri ehjä?
3. Pyöriikö laturi riittävän nopeasti, pari - kolmetuhatta kierr/min tai vähän enemmänkin

Nämä yhteydet pitää olla:
- laturin runko (D-) ---> akun miinusnapa, saa olla vähintäin 6 mm2 tai paksumpi johdin
- laturin B+ napa ---> akun plusnapa, myös paksu johdin
- B+ (tai akun plus) navasta (virtakytkimen kautta) ---> latauksen merkkivalolle
- merkkivalon toisesta navasta ---> laturin D+ navalle
- laturin D+ navasta ---> säätimen D+ napaan
- säätimen DF navasta ---> laturin DF napaan
- laturin rungosta (D- napa) ---> säätimen D- napaan

ps steamin ehdotus on myöskin ihan varteenotettava

[MF265]

Maavirtajohto ei ollu muuta kun väliaikaisella joholla kiinni, kun minusta rungon kautta on yhteys. Mutta kun merkkivalokaan ei syty. Meinasin jo hommata Motonetistä laturin 59 eurolla ja onhan minulla 1 kunnostettu raktorin laturi kyllä hyllyssä itellä. Ainut kun ostin säätimen tuohon vanhaan, kun aattelin että siinähän se on hyötykäytössä. Jämerämmän näköisiä nämä vanhat laturit kun nykyajan tarvikelaturit.

[mauri]

Kannattaa katsoa se merkkivalon ehjyys ja virtapiiri päästä päähän. Kyllä lampun pitäisi saada maata säätimen kautta jos säädin on ehjä ja virtapiiri myös.

[MF265]

Nämä yhteydet pitää olla:
- laturin runko (D-) ---> akun miinusnapa, saa olla vähintäin 6 mm2 tai paksumpi johdin
- laturin B+ napa ---> akun plusnapa, myös paksu johdin
- B+ (tai akun plus) navasta (virtakytkimen kautta) ---> latauksen merkkivalolle
- merkkivalon toisesta navasta ---> laturin D+ navalle
- laturin D+ navasta ---> säätimen D+ napaan
- säätimen DF navasta ---> laturin DF napaan
- laturin rungosta (D- napa) ---> säätimen D- napaan

Nyt on näin kytketty. Ei ollu ihan noin, merkkivalo tais olla D+ johtimen välissä. Nyt kyllä merkkivalo syttyy, mutta ei sammu kun laittaa pyörimään eikä tule jännitettä kun n. 13 volttia. Hiilet näytti olevan kunnossa.

[steami]

Voisiko tuota maksimitehoa 200 A jotenkin rajoittaa hiukan, mikäli tuo 5,5 hp:n moottori kyykkää maksimitehoilla?

Generaattorin antotehon kasvu hidastuu isommilla pyörimisnopeuksilla (miten käynee ottoteholle?). Jos sitä pyörittävän moottorin antoteho kasvaa nopeammin niin jossain kohtaa momenttikäyrät leikkaavat ja moottorin teho alkaakin riittää staattisessa tilanteessa. Omissa kokeiluissani kuitenkin ongelmana oli se että moottori (jonka teho sinänsä riitti moninkertaisesti) ei pystynyt vastaamaan nopeisiin kuorman lisäyksiin, vaan pysähtyi.

Tämä on nyt tälläistä pitkäpiimäistä horinaa ...

Ei muuten ole mitään pitkäpiimäistä horinaa, vaan täyttä asiaa!
Luin tuon koko jutun monta kertaa. Pikkuhiljaa alkaa mennä perille...

Ongelmahan on juurikin nopeissa kuorman lisäyksissä. Ehtiiko polttomoottori mukaan riittävän nopeasti.
Tässä tapauksessa asiaa ilmeisesti auttaa akulta saatava virta silloin, kun kuorma äkkiä kasvaa....
Testissä Ihmeen hyvin ehti Clinton -moottorin kierrossäädin mukaan, kun laitoin kuumailmapuhaltimen päälle 1,2 kW kuormalle.

P.S. Eihän se akulta saatava virta autakkaan, kun tarkemmin ajattelee. Jos invertteri ei saa tarpeeksi virtaa laturilta, ottaa se vasta sitten akulta... Ymmärsinkö oikein...

[rautakasa]

Ongelmahan on juurikin nopeissa kuorman lisäyksissä. Ehtiiko polttomoottori mukaan riittävän nopeasti.

Saisikos siihen jonkin vauhtipyörän kyytiin? Riittävästi massaa, niin kierrosluku ei romahda kerralla ja säädin ehtii paremmin mukaan? Vai meneekö koneen käynnistys mahdottomaksi?