Jospa metsän omistaja haluaa kasvattaa siinä kuviossa kuusta tai mäntyä, eikä niitä koivuja? Silloin raivaussaha ottaa koivun ja jättää havupuun. Ei siinä mitään tekoa ole pahan teolla, vaan kasvatetaan metsää tietyn suunnitelman mukaan, eikä vapaasti kasvavana "viidakkona".steami kirjoitti: ↑La Syys 24, 2022 7:41 pmJoskus tuntuu, että luonnolle olisi parempi, kun ei tehtäisi mitään. Antaisi luonnon hoitaa metsän uudistaminen... Eikä mentäisi kaatamaan niitä koivuja, jotka nopeampana kasvajana valtaavat ilmatilan kuusilta ja männyiltä.. Mitä pahaa ne koivut on tehnyt, kun ne pitää käydä kaatamassa ... ?
Hakkuiden tekeminen saaressa
-
- Viestit: 10753
- Liittynyt: Su Tammi 01, 2006 5:01 pm
- Paikkakunta: Kanta-Häme
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Valtra-Valmet-Massey-Ferguson-Mercedes-Benz
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
En nyt ymmärrä. Että metsää kasvatetaan tietyn suunnitelman mukaisesti? Minusta sellainen suunnitelma ei ole järkevä, että istutetaan mäntyä, kaadetaan nopeammin kasvava koivu maahan kerta toisensa jälkeen? Kästtääkseni koivu on lähestulkoon yhtä arvokas sekä kuitu- että tukkipuuna?jiipee kirjoitti: ↑La Syys 24, 2022 8:02 pmJospa metsän omistaja haluaa kasvattaa siinä kuviossa kuusta tai mäntyä, eikä niitä koivuja? Silloin raivaussaha ottaa koivun ja jättää havupuun. Ei siinä mitään tekoa ole pahan teolla, vaan kasvatetaan metsää tietyn suunnitelman mukaan, eikä vapaasti kasvavana "viidakkona".steami kirjoitti: ↑La Syys 24, 2022 7:41 pmJoskus tuntuu, että luonnolle olisi parempi, kun ei tehtäisi mitään. Antaisi luonnon hoitaa metsän uudistaminen... Eikä mentäisi kaatamaan niitä koivuja, jotka nopeampana kasvajana valtaavat ilmatilan kuusilta ja männyiltä.. Mitä pahaa ne koivut on tehnyt, kun ne pitää käydä kaatamassa ... ?
Ihan käsittämätöntä touhua. Torppani läheisyydestä avohakattiin kuusivaltainen, noin kolmen hehtaarin ala 28 vuotta sitten ja istutettiin siihen männyntaimet. Ko. alue on käyty raivaamassa kaksi kertaa. Kaikki koivut nurin. Koivut kaadettiin maahan niin pienenä, että niistä ei mitään tuloa saatu.
Nyt siinä on kyllä nätti nuori mäntymetsä, mutta kuitupuuksi sopivaa.
Jos siihen olisi annettu kasvaa koivu, olisi nyt voitu tehdä ensiharvennus ja tuloakin olisi saatu.
Onko tämä järkevää metsän hoitoa?
-
- Viestit: 2115
- Liittynyt: La Maalis 30, 2019 6:09 pm
- Paikkakunta: Savommua tai Pohjoinen
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Tuntuu, että se on MHY, joka metsän omistaa. Määräävät, mitä pitää istuttaa, milloin kaataa jne. Eivät kuitenkaan kuluja maksa.
-
- Viestit: 6384
- Liittynyt: Ma Touko 12, 2014 10:35 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Ei mhy mitään määrää. Istutaminenkaan ei ole pakollista.
Talviaika on NORMAALIAIKA, kesä aika ryssänaika!
-
- Viestit: 8209
- Liittynyt: Su Loka 30, 2011 7:09 pm
- Paikkakunta: E-karjala
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Saa siitä mäntymetsästäkin tuloa ensiharvennuksessa.Nyt siinä on kyllä nätti nuori mäntymetsä, mutta kuitupuuksi sopivaa.
Jos siihen olisi annettu kasvaa koivu, olisi nyt voitu tehdä ensiharvennus ja tuloakin olisi saatu.
Koivu ei oikee ole ollu arvossaan teollisuudelle(kuitua tuodaan rajojen takaa kovemmalla hinnalla), paitsi polttopuuna nyky kaupunkilaisille.
Koivu tarvii kasvupaikaksi rehevän paikan, että siitä tulee kunnolista puuta(tarvii paljon vettä), ja jos meinataa sekametsää, niin se vie voimaa havupuilta jos kasvupaikka kuivempi. Tukkina käyttö vanerin raaka-aineena, jonka menekki vähentyny kun tehtaitakin lopetettu!?
-
- Viestit: 1552
- Liittynyt: Ma Kesä 09, 2014 10:35 pm
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Se suunnittelu lähtee liikkeelle ihan kasvupaikkatyypistä. Eri puulajit kasvavat erilaisilla kasvupaikkatyypeillä. Oikea puulajivalinta tulee tehdä jo ennen uudistusalan muokkausta, koska se vaikuttaa hieman myös siihenkin prosessiin.steami kirjoitti: ↑Su Syys 25, 2022 7:46 am En nyt ymmärrä. Että metsää kasvatetaan tietyn suunnitelman mukaisesti? Minusta sellainen suunnitelma ei ole järkevä, että istutetaan mäntyä, kaadetaan nopeammin kasvava koivu maahan kerta toisensa jälkeen? Kästtääkseni koivu on lähestulkoon yhtä arvokas sekä kuitu- että tukkipuuna?
Pääsääntöisesti niin, että mänty menestyy karummilla ja kuivemmilla kangasmailla, tai vaihtoehtoisesti myös turvemaan puuna.
Kuusi taasen tuoreemmilla kasvupaikkatyypeillä ja siitä taas tuoreempaan lehtomaiseen suuntaan mentäessä lehtipuu puoltaa paikkaansa.
Kyllä sitä koivuakin istutetaan ja pyritään raivaamalla muodostamaan vaneritukkikoivikoita.
Mitä taas tulee tuohon koivun maahan sahaamiseen, ni monasti suurin osa uudistusalalle tulevasta koivusta on hieskoivua ja lisksi vielä vesasyntyista, joka ei lyhytikäisenä pioneerilajina kunnon koivutukkikokoon ikinä kasva.
Nykyopin mukaan hyviä siemensyntyisiä rauduksen taimia tulis raivatessa jätää pääpuulajista riippumatta lisäämään tulevan metsän monimuotoisuutta ja kääntää metsää hieman sekametsän suuntaan pelkän yhden puulajin metsiköstä.
Mitä tuohon puun arvoon tulee Normaali vanerikoivutukki ei ole arvoltaan kun 2/3 kuusi tai mäntytukista ja saman hinnan halpuus on vaivannut myös koivukuitua, tosin hieman kapeammalla erolla havukuituun.
Eli huonompi myyntihinta päätehakkuussa ei kannusta kasvattamaan koivua niin innokkaasti kun havupuita.
Tän järkevyyden arviointi riippuu faktoista.steami kirjoitti: ↑Su Syys 25, 2022 7:46 am Ihan käsittämätöntä touhua. Torppani läheisyydestä avohakattiin kuusivaltainen, noin kolmen hehtaarin ala 28 vuotta sitten ja istutettiin siihen männyntaimet. Ko. alue on käyty raivaamassa kaksi kertaa. Kaikki koivut nurin. Koivut kaadettiin maahan niin pienenä, että niistä ei mitään tuloa saatu.
Nyt siinä on kyllä nätti nuori mäntymetsä, mutta kuitupuuksi sopivaa.
Jos siihen olisi annettu kasvaa koivu, olisi nyt voitu tehdä ensiharvennus ja tuloakin olisi saatu.
Onko tämä järkevää metsän hoitoa?
Kasvoiko kuusikko sille liian karulla kasvupaikalla? Jos näin, puulajin vaihto mäntyyn on ihan ok vaihtoehto.
Ensimmäisessä varhaisperkauksessa on tapana, että kaikki lehtipuu poistetaan, varsinkin männyn taimikossa, koska mänty tarvitsee paljon valoa ja on arka lehtipuun "piiskaukselle" joka vahingoittaa männyn taimia.
Toisessa raivauksessa olis pitäny jätää jo hieman lehtipuu sekoitusta, eli männyn taimien valtapituudesta reilusti pienmpiä koivuntaimia, jotka nopeampina kasvajina olis saavuttanu hieman pidemmäksi ehtineet männyt tähän hetkeen mennessä.
Joo, ja ei kai se nuori nätti mäntymetsä ihan pilalla ole, vaikka sitä on mukamas noin järjenvastaisesti hoidettu.
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Kuten kerroin, ko. alue oli kuusivaltainen aika vanha metsä. Mitä metsän kosteustilanteeseen tulee, suoritettiin päätehakkuu talvella, koska kesällä olisi tuskin onnistunut. Yritin kerätä seuraavana kesänä sieltä hakkuujätteitä pienellä traktorilla polttopuuksi. Ei onnistunut. Upposin monta kertaa. Seuraavana talvena hain viimeiset, kun maa oli jäässä.
Herää kysymys: Onko järkevää istuttaa mäntyä tällaiseen loseikkoon? Eikö kuusi olisi ollut parempi? Olisi annettu koivun kasvaa kuusien rinnalla. Kuusi kyllä kasvaa koivujen seassa. Todellakin nyt sieltä olisi saatu jo tuloa. Hyvä ystäväni ottaa parasta aikaa koivut pois noin 30 - 40 vuotiaasta kuusikosta. Tekee hyvän tilin.
Herää kysymys: Onko järkevää istuttaa mäntyä tällaiseen loseikkoon? Eikö kuusi olisi ollut parempi? Olisi annettu koivun kasvaa kuusien rinnalla. Kuusi kyllä kasvaa koivujen seassa. Todellakin nyt sieltä olisi saatu jo tuloa. Hyvä ystäväni ottaa parasta aikaa koivut pois noin 30 - 40 vuotiaasta kuusikosta. Tekee hyvän tilin.
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Eikö tuollaisella kostealla turvemaalla olisi parasta anta koivun(hieskoivu) kasvaa ihan tiheikkönä ja päätehakata kuitupuuksi noin 30 - 40 vuoden päästä? Tällöin jäisi istutuksen ja kahden raivauksen kulut pois. Sinne koivujen sekaan ilmaantuu usein kuusta.Arpe kirjoitti: ↑Su Syys 25, 2022 10:58 amMitä taas tulee tuohon koivun maahan sahaamiseen, ni monasti suurin osa uudistusalalle tulevasta koivusta on hieskoivua ja lisksi vielä vesasyntyista, joka ei lyhytikäisenä pioneerilajina kunnon koivutukkikokoon ikinä kasva.steami kirjoitti: ↑Su Syys 25, 2022 7:46 am En nyt ymmärrä. Että metsää kasvatetaan tietyn suunnitelman mukaisesti? Minusta sellainen suunnitelma ei ole järkevä, että istutetaan mäntyä, kaadetaan nopeammin kasvava koivu maahan kerta toisensa jälkeen? Kästtääkseni koivu on lähestulkoon yhtä arvokas sekä kuitu- että tukkipuuna?
-
- Viestit: 9814
- Liittynyt: La Marras 24, 2007 1:44 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Neuvoisin henkilöiden jotka ei omista metsää, olemaan neuvomatta ja pätemättä.
-
- Viestit: 1284
- Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 2072
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 2:45 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Aika hyvin sanottu.
-
- Viestit: 316
- Liittynyt: Su Helmi 04, 2018 5:44 pm
- Paikkakunta: kainuu
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
kun omaa autoa korjaat ni yleensä se naapuri/kaveri on ensimmäisenä neuvomassa
6400 Valtra, mettäkärry ja pakolliset lumityövarusteet. puutarhakuokkana Hitachi UX75, kuljetuskalustona Volvo FH13 koukkulaitteella
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Tais osua arkaan paikkaan...
Siksi toiseksi minä olen metsänomistaja.
Lukekaa nyt ensin tuo ja haukkukaa sitten...
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/me ... /#b9091d2c
Minun mielestä on edelleenkin aivan järjetöntä yrittää kasvattaa mäntyä loseikossa.
Siksi toiseksi minä olen metsänomistaja.
Lukekaa nyt ensin tuo ja haukkukaa sitten...
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/me ... /#b9091d2c
Minun mielestä on edelleenkin aivan järjetöntä yrittää kasvattaa mäntyä loseikossa.
-
- Viestit: 818
- Liittynyt: Su Joulu 30, 2012 11:20 am
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Siitä koivun hinnasta,eiköhän koivusta saa parhaan hinnan tekemällä sen polttopuuksi eli klapeiksi ,tosin työtäkin on sitten paljon enemmän
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Onkohan tehty laskelmia, kannattaako männyn kasvatus, jos 30 vuoden aikana on pitänyt raivata koivut nurin 2 kertaa?
On mennyt rahaa raivauskuluihin, eikä mitään tuloa ole ollut. Menee vielä kymmeniä vuosia, ennenkuin männyt ovat hakkuukypsiä.
-
- Viestit: 2072
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 2:45 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Onhan tuossa asiassa järki, että hieskoivua tuommosiin kosteikoihin ja mutalikoihin missä se luonnostaan kasvaa. Alle taimettuu sitten kuusia. Eikös tuota jo neuvojat suosittele.
-
- Viestit: 2072
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 2:45 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Meillä on tehty se virhe, että istutettu mäntyä entiseen märkään mutapeltoon. Eihän ne pysyneet kunnolla pystyssä, myrsky teki aukoo ja oksasia vänkyröitä iso osa. Mutta aukkoihin ja alle on tullu hyvin kuusia. Eikä ne männytkään ihan surkeita kun jättää parempia harventaissa. Harvennettava kyllä varovasti kun sitten ne ei pysy pystyssä niinkään hyvin.
-
- Viestit: 1552
- Liittynyt: Ma Kesä 09, 2014 10:35 pm
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Tuolla kuvauksella vaikuttaa kyllä enempi kuuselle tai koivulle sopivalta kasvupaikalta. Tosin, jos ala on tosiaan jonkinmoista turvekangasta, siihen parhaan puulajin valinta vaatii jo hieman enemmän tietämystä.steami kirjoitti: ↑Su Syys 25, 2022 2:16 pm Mitä metsän kosteustilanteeseen tulee, suoritettiin päätehakkuu talvella, koska kesällä olisi tuskin onnistunut. Yritin kerätä seuraavana kesänä sieltä hakkuujätteitä pienellä traktorilla polttopuuksi. Ei onnistunut. Upposin monta kertaa. Seuraavana talvena hain viimeiset, kun maa oli jäässä.
Herää kysymys: Onko järkevää istuttaa mäntyä tällaiseen loseikkoon? Eikö kuusi olisi ollut parempi? Olisi annettu koivun kasvaa kuusien rinnalla. Kuusi kyllä kasvaa koivujen seassa.
Turvekangastyyppeihin perehtyminen on loputon suo. Niitä on kaikkine alaryhmineen enemmän kun tarpeeks.
Voihan olla, että siihen on joku asintuntia laatinu uudistussuunnitelman ja todennu männyn olevan tuohon paras vaihtoehto.
Tiiä tätä...
-
- Viestit: 1284
- Liittynyt: Ke Heinä 13, 2011 4:11 pm
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Taitaa aihe karata varsin laajaksi alkuperäisestä. Sen verran monen metsänomistajan kanssa olen saanut keskustella että mielipiteitä on ollut varmasti yhtä monta. Ja jotkut olleet metsäalan koulutettuja ammattilaisia, joilla on itsestäänselvää tunnistaa kasvupaikka, siihen sopiva puulaji ja kuviolle sopivat toimenpiteet. Olipa sitten kangasmaa tai turvemaa, jota myös suo-nimellä kutsutaan. Näiden kanssa on helppo keskustella. Aivan kuin autonasentaja puhuisi toisen kanssa. Metsä-asioita tuntematon maanomistaja on aivan eri juttu kohdata asiakkaana. Mutta pahin on metsää omistamaton ja ilman metsäalan koulutusta oleva henkilö, jonka näkökulma saattaa olla kovinkin erilainen. Kerron siitä kohta.
Ammattilaisella on koulutuksen lisäksi taskussa kulkevat ohjekirjat, no nykyään puhelimessa löytyy sama asia. Eli kuinka metsää juuri tällä paikalla hoidetaan, missäkin kasvun vaiheessa. On muistettava että tieto ei ole syntynyt tyhjästä. 1920-luvulta alkaen Suomessa on tutkittu metsän kasvatusta Suomen oloissa erittäin laajasti ja pisimmät koesarjat ja kenttäkokeet ovat olleet kymmeniä vuosia samalla paikalla ja kertynyt tieto on kirjattu tarkkaan ja verrattu muihin koealoihin joissa tehty vastaava toimenpide hiukan eritavalla.
Noita koealoja on vieläkin olemassa satoja ympäri maan, vaikka metsäntutkimusta onkin vahvasti ajettu alas. Eli on kokeiltu käytännössä miksi ja miten tehdään ja kannattaako se vaiko ei.
Maallikolla tätä tietoa ei ole. Ja jos ei itse metsää omista, niin en pidä kovinkaan fiksuna tulla neuvomaan metsää omistavia ja hoitavia.
Sellainenkin esitys on tullut pari kertaa vastaan. Case a) Paikalle sattunut maallikko kävi vittuilemassa yksityisen maanomistajan maalta hakatun vanerikoivun laadusta ja moitti puiden olevan täyttä paskaa, koska niissä on mutkia. Ei omistanut itse metsää. No yksi mutka saa vanerikoivussa ollakin, jos se sattuu keskellaä kahta kelvollista pituusmodulia, jotka pitää vaneritukista löytyä. Sahatukissa riittää yksi suora sahauspinta. Eli aivan eri asia. Tehdasmitassa kyseinen vanerierä oli 99% laadullinen ja 1% vajaalaatuista. Vajaalaadun syytä en muista.
Case b) Maallikko tuli vittuilemaan yksityisen maanomistajan kuusentaimikon varhaisperkaustyömaalle. Ei omistanut itse metsää. Taimikko oli istutettu HtMr-maahan, kasvupaikkana tuore kangas. Eli erittäin soveltuva kuuselle. Istutustiheys 2000 r/ha eli optimaalinen. Varhaisperkaus tehtiin ajallisesti oikein eli kolme vuotta istutuksen jälkeen, kuuset olivat pituudeltaan luokkaa 40cm, poistettava raudus- ja hieskoivu luokkaa 1m. Tämän viisaan mielestä olisi pitänyt sahata kuusen taimet kokonaan pois, eikä lehtipuuta. Että just..
Ammattilaisella on koulutuksen lisäksi taskussa kulkevat ohjekirjat, no nykyään puhelimessa löytyy sama asia. Eli kuinka metsää juuri tällä paikalla hoidetaan, missäkin kasvun vaiheessa. On muistettava että tieto ei ole syntynyt tyhjästä. 1920-luvulta alkaen Suomessa on tutkittu metsän kasvatusta Suomen oloissa erittäin laajasti ja pisimmät koesarjat ja kenttäkokeet ovat olleet kymmeniä vuosia samalla paikalla ja kertynyt tieto on kirjattu tarkkaan ja verrattu muihin koealoihin joissa tehty vastaava toimenpide hiukan eritavalla.
Noita koealoja on vieläkin olemassa satoja ympäri maan, vaikka metsäntutkimusta onkin vahvasti ajettu alas. Eli on kokeiltu käytännössä miksi ja miten tehdään ja kannattaako se vaiko ei.
Maallikolla tätä tietoa ei ole. Ja jos ei itse metsää omista, niin en pidä kovinkaan fiksuna tulla neuvomaan metsää omistavia ja hoitavia.
Sellainenkin esitys on tullut pari kertaa vastaan. Case a) Paikalle sattunut maallikko kävi vittuilemassa yksityisen maanomistajan maalta hakatun vanerikoivun laadusta ja moitti puiden olevan täyttä paskaa, koska niissä on mutkia. Ei omistanut itse metsää. No yksi mutka saa vanerikoivussa ollakin, jos se sattuu keskellaä kahta kelvollista pituusmodulia, jotka pitää vaneritukista löytyä. Sahatukissa riittää yksi suora sahauspinta. Eli aivan eri asia. Tehdasmitassa kyseinen vanerierä oli 99% laadullinen ja 1% vajaalaatuista. Vajaalaadun syytä en muista.
Case b) Maallikko tuli vittuilemaan yksityisen maanomistajan kuusentaimikon varhaisperkaustyömaalle. Ei omistanut itse metsää. Taimikko oli istutettu HtMr-maahan, kasvupaikkana tuore kangas. Eli erittäin soveltuva kuuselle. Istutustiheys 2000 r/ha eli optimaalinen. Varhaisperkaus tehtiin ajallisesti oikein eli kolme vuotta istutuksen jälkeen, kuuset olivat pituudeltaan luokkaa 40cm, poistettava raudus- ja hieskoivu luokkaa 1m. Tämän viisaan mielestä olisi pitänyt sahata kuusen taimet kokonaan pois, eikä lehtipuuta. Että just..
-
- Viestit: 1552
- Liittynyt: Ma Kesä 09, 2014 10:35 pm
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Re: Hakkuiden tekeminen saaressa
Lisätään vielä Case C.
Täältäkin päin löytyy runsaasti -60/70 lukujen taitteessa avojuuritaimilla istutettuja männikköjä. Pääsääntöisesti tyvi on varustettu lähtömutkalla ja vaatii tyvestä yleensä vähintäänkin 3m kuidun, ennen kun voi tukkia alkaa suunnittelemaan.
Joku "asiantuntija" oli tien varressa mittaillu kuitupinosta pölkkyjen paksuuksia ja kirjoittanu lehden yleisönosastoon miten huonosti täälläpäin hyödynnetään puuta, kun tukkirunkoja hakataan kuitupinoon.
Täältäkin päin löytyy runsaasti -60/70 lukujen taitteessa avojuuritaimilla istutettuja männikköjä. Pääsääntöisesti tyvi on varustettu lähtömutkalla ja vaatii tyvestä yleensä vähintäänkin 3m kuidun, ennen kun voi tukkia alkaa suunnittelemaan.
Joku "asiantuntija" oli tien varressa mittaillu kuitupinosta pölkkyjen paksuuksia ja kirjoittanu lehden yleisönosastoon miten huonosti täälläpäin hyödynnetään puuta, kun tukkirunkoja hakataan kuitupinoon.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot], Matsikka ja 44 vierailijaa