Hammastustekniikkaa

[Konepajamies]

https://www.youtube.com/watch?v=eC-OctJoWv4
Näinkin voi hammaspyörän evolventtihammastuksen tehdä! Eli on kysymys poikkeutusmenetelmästä.
Kuormaajan ja kaivinkoneen käännön pyöriä tuli tehtyä noin ennen vierintäkoneita. Jos on hieman vihkiytynyt aiheeseen ja työstökalusto käyttökuntoista, saa noinkin ihmeen tarkasti käyvän pyörän.
Jo muutamalla terävällä urakiekkojyrsimellä tekee "jo vaikka mitä", jakopään kera!
Myös poorien jyrsintä on helppoa noin. Yleisin kiinteässä voimansiirtokäytössä oleva poori on 30 asteen evolventtiprofiili. Ensin jyrsitään poorin ensimmäinen kylki, terä keskiöstä sivussa. Sitten toinen kylki ,saman verran keskiössä sivussa. Lopuksi terä siirretään keskiöön ja "putsataan " poorin pohja!
Ei tarvita muotojyrsintä joka muotoon!

[Konepajamies]

https://www.youtube.com/watch?v=5lXzsWdqYNU
Tässä sitten Sergein metodi! Hammastus jyrsitään modulikiekkojyrsimellä,oletuksella että jyrsin hakeutuu esityöstettyyn, matalaan "jakouraan"! Ihan tarkka ei hammasjaosta tullene!
Mutta ihan hyvin hammaspyörä hoitaa tehtävänsä sorvin jakopään vaihtopyöränä!

[Viil@ri]

Mistäköhän raudasta hammaspyörä yleensä tehdään? Tarvitseeko niitä karkaista jos vaikka vaihteistoon olisi hammaspyörää tekemässä. Tämä olisi semmonen aihealue johon pitäisi vähän itsekin syventyä. Yksi 60-luvun puutarhatraktorin hammaspyörä tarttis tehdä uudelleen kun vanhasta on hampaat pudonneet pois hajonneen laakeroinnin takia

[mattipekka]

https://www.youtube.com/watch?v=eC-OctJoWv4
Näinkin voi hammaspyörän evolventtihammastuksen tehdä! Eli on kysymys poikkeutusmenetelmästä.
Kuormaajan ja kaivinkoneen käännön pyöriä tuli tehtyä noin ennen vierintäkoneita. Jos on hieman vihkiytynyt aiheeseen ja työstökalusto käyttökuntoista, saa noinkin ihmeen tarkasti käyvän pyörän.
Jo muutamalla terävällä urakiekkojyrsimellä tekee "jo vaikka mitä", jakopään kera!
Myös poorien jyrsintä on helppoa noin. Yleisin kiinteässä voimansiirtokäytössä oleva poori on 30 asteen evolventtiprofiili. Ensin jyrsitään poorin ensimmäinen kylki, terä keskiöstä sivussa. Sitten toinen kylki ,saman verran keskiössä sivussa. Lopuksi terä siirretään keskiöön ja "putsataan " poorin pohja!
Ei tarvita muotojyrsintä joka muotoon!

Juuri noin tapilla kolmeen kertaan/pooriura jouduin jakopäässä jyrsimään Militaria mallin 2 vetoisen sivuvaunuvetoisen mopon perän kuoreen poorit lukon kytkentärengasta varten. Renkaan keskitys oli pooriosan pohjan mukaan eli ei voinut olla tasapohjainen. Kiekkoa ei voinut käyttää kun poorin piti tulla niin lähelle perän kuorta. Ihanan haastava homma, vielä kovaa materiaalia ,mutta onneksi onnistui ihan hyvin.

[jarikos]

Tuolla samalla menetelmällä voi tehdä pallopäisellä tappiterällä myös rattaita. Tosin moduli 2 ja siitä alaspäin alkaa olla manuaalikoneella hankala hallita kun joutuisi niin ohuella tapilla ajamaan. Tuo saha toimii kyllä hyvin.

Hammasrattaat pintakarkaistaan kulumisen kestäviksi. Harvalla kotipajalla on mahdollisuus siihen, joten keinoksi jää karkaisu kokonaan ja päästö. Teräsvalinnalla pystyy myös vaikuttamaan paljon tuohon kestävyyteen kuten myös karkaistavuuteen.

[Valmet 602]

Mielenkiintoinen video. Itse olen kanssa harkinnut jakolaitteen hankintaa. Olen myös miettinyt kärkisorvin pakkaan jakoasteikkoa, onko tietoa missä saisi kaiverutua, kymmenen tuuman pakka.

[Konepajamies]

Mistäköhän raudasta hammaspyörä yleensä tehdään? Tarvitseeko niitä karkaista jos vaikka vaihteistoon olisi hammaspyörää tekemässä. Tämä olisi semmonen aihealue johon pitäisi vähän itsekin syventyä. Yksi 60-luvun puutarhatraktorin hammaspyörä tarttis tehdä uudelleen kun vanhasta on hampaat pudonneet pois hajonneen laakeroinnin takia

Se pyörän materiaali on käyttökohteesta riippuvainen. Mutta normaalissa voimansiirtokäytössä yleensä hiiletysteräs. Pyörä hiiletetään,eli sen pintakerroksen hiilipitoisuutta kasvatetaan n. 900 C lämpötilassa .minkä jälkeen karkaisu ja päästö.
Myös nuorrutusteräs on paljon käytetty. Joko karkaisematta,tai induktiokarkaistuna (Siis pintakarkaisuna).
Ja myös 355 käytetään hiiletyskarkaisuun. Sen huono ominaisuus on siinä että pitkän hiiletyskuumennuksen aikana kiderakenne muodostuu karkeasyiseksi,mikä heikentää kestävyyttä.
Ne keltaisen verisuolan käytöt pintakarkaisussa unohtaisin!
Ja nitraus on enempi pintakäsittelyä kuin lämpökäsittelyä! Se muutaman myyn kova kerros ei "kanna" ! Antaa liukkautta kyllä,minkä vuoksi sitä käytetäänkin tietyissä kohteissa.

[Ropottaja]

Hammaspyörän induktiokarkaisusta on senverran kokemusta, että kerran yritettiin kustannussyistä oikasta ykköskappaleessa omassa projektissa. Olikohan 2,5 modulin pyörä joka välittää reilut 100 hv kierrosluvulla 8000. Hampaat oli läpikovat ja pyörä kesti 5km. No taaskaan ei saanu halvalla hyvää, sitte se piti tehdä toiseen kertaan oikein, eli hiillettämällä. Jossain isoissa moduleissa voi toimiakkin induktio.

[Konepajamies]

Hammaspyörän induktiokarkaisusta on senverran kokemusta, että kerran yritettiin kustannussyistä oikasta ykköskappaleessa omassa projektissa. Olikohan 2,5 modulin pyörä joka välittää reilut 100 hv kierrosluvulla 8000. Hampaat oli läpikovat ja pyörä kesti 5km. No taaskaan ei saanu halvalla hyvää, sitte se piti tehdä toiseen kertaan oikein, eli hiillettämällä. Jossain isoissa moduleissa voi toimiakkin induktio.

Veli puhuu asiaa! Pienijakoinen hammaspyörä pitää induktiossa kuumentaa rengasmaisella kelalla jolloin koko pyörän ulkokehä kuumenee karkaisulämpötilaan. Nyt pieni hammas karkenee läpi asti.
Suuret modulit karkaistaan joka hammas erikseen käyttämällä V- mallin kelaa. Nyt prosessi on paremmin hallittavissa.
Se induktiokela on itseasiassa käyttökohteen mukaan muotoiltu kupariputki (yksi kerros vain), jossa kulkee jäähdytysvesi.