tuntiveloituksen miettiminen

[-SS-]

No tietenkään ei vakuutusmuotoista etuutta tule maksuista "koskaan saamaan takaisin" , mistään systeemistä. Mutta niissä maksetaan nykyistenkin vakuutettujen eläkkeitä. Palkansaaja ja työnantaja ei voi päättää näitä "turhia" maksuja jättää pois, mutta yrittäjä voi itseltään, kuuluu ns. yrittäjän vapauteen.

Ei yrittäjä voi jättää YELiä maksamatta. Summaan voi itse vaikuttaa lain määräämissä rajoissa. Minimimäärää ei kannata maksaa (jos pystyy maksamaan enemmän), mutta ei toisaalta älyttömän korkeaakaan.

Joo kuitenkin tuo pakollinen minimimäärä käytännössä on sama kuin maksamatta jättäminen, johtuen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhteensovittamisesta työeläkkeen kanssa. Eli pienet maksut menevät hukkaan, isoista saa sitten jo sen minimirajan ylittävältä osalta nopeutuvasti takuueläkettä suurempaa lisäeläkettä kun takuueläke ja kansaneläke leikkaantuu.

-SS-

Alivakuuttamiseenkin on jo herätty:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007630456.html

Lukiko kukaan tuota linkin juttua kokonaan ajatuksella ? Siinä jutussa kyllä nyt sekoitetaan asioita vahvasti, ehkäpä tavoitteena luoda kuvaa yrittäjistä "vapaamatkustajina". Ensinnäkin se, että joskus on päätetty perustaa jakojärjestelmä, ei ole nykyisten YEL-maksujen maksajien vika. Jakojärjestelmä toimii juuri tuolla tavalla, kun etuuksille siirtyy runsaasti väkeä, suuremmilla kertymillä ja suuremmilla etuisuuksilla, kuin järjestelmä pystyy maksamaan, ja maksajakunta köyhtyy ja pienenee. Se, että kotitalouksien yrittäjätulot ovat vähentyneet ja pääomatulot enintään pysyneet ennallaan verrattuna palkkatuloihin (vv 2005-2020 , Tilastokeskus) , kertoo siitä, että viime vuosina pienyrittäjät ovat joutuneet tinkimään laskutushinnoistaan yleiseen hintatasoon nähden, ja mikäpä ensin joustaa, no YEL - maksu tietenkin ! Yrittäjä kun tarvitsee ansiotuloja elämiseensäkin. Yrittäjä ei pysty kantamaan huolta nykyisten YEL-eläkeläisten tulotasosta, vaikka haluaisikin.

YEL-järjestelmässä on ollut samanlaista etukenoa kuin muissakin eläkejärjestelmissä. Etuuksien määrää ja tasoa aikanaan määriteltäessä, superkarttumineen, ei ole riittävästi otettu huomioon korkean eliniän jo valmiiksi omaavien eläkeläisten "yllättäen" ilmaantuneita eläkkeen jatkovuosia. Nykyiset ongelmat eivät siis kokonaan ole eläkemaksujen maksajissa, vaan nykyinen tilanne on pedattu ikäpyramidiin ehkä jo parikymmentä vuotta sitten.

Se, mitä tuossa nyt valtio inisee, on juuri ylisuurten etuuksien maksatusten valuminen valtion hoidettavaksi, kun muka ei löydy maksajia tarpeeksi. Samaa tapahtuu nyt palkansaajienkin keskuudessa, veronluonteinen TyEL-maksu sen kun nousee, ja työssäkäyvät joutuvat hoitamaan nyt maksettavia etuuksia ja samalla luopumaan omista eläkekarttumaeduistaan.

Samalla tavalla ja oikeastaan dramaattisemmin valtion maksutarve lisääntyisi, jos YEL-maksua maksavat lopettaisivat yrittäjätoimintansa siihen paikkaan. Ehkä se olisi hyvä shokkihoito, moni menisi mielellään verokirjalle töihin, saman alihankinnan toimittamiseksi asiakkaan mahdollisesti pitää ottaa kaksi muutakin työntekijää vuoroon, ei olisi tyytyväinen. Ehkäpä lopultakin tulisi insentiiviä laittaa edelleen laajemmin alinhankintaa ja valmistusta Suomen ulkopuolelle.

Moni palveluyrittäjä kyllä lähtee mielellään verokirjalle, kunhan joku on valmis maksamaan edes jotakin palkkaa. Silloin valtio maksakoon nykyisten YEL-eläkeläisten eläkkeitä vieläkin enemmän.

-SS-

[McCormic B-250-57]

Yel maksaessa tai maksamatta jättämisessä kannattaa miettiä elääkö nyt vai kuoleman jälkeen. Suurin osa maksetuista yel rahoista jää yhtieskunnalle, riippuu siitä montako vuotta yrittäjä ehtii nauttia eläkettä vs montako maksanut. Yleensä jos on maksanut 48 vuotta yelliä pitäisi elää eläkkeellä vielä min 16 vuotta tasatakseen maksamansa ja saamansa. Jos pääsee 68v eläkkeelle pitää siis elää 84 vuotiaaksi. Miehen eliniänodote on noin 75v.

Itse valitsee käyttääkö tuon 48 vuoden ajan enemmän omaan elintasoonsa vai loppuelämään. Eikä ihminen tarvitse montaa satasta jos on 48 vuoden aikana pelannut elämänsä velattomaksi ja säästänytkin vähän, minimieläkkeellä kyllä pärjää.

[Bj Andy]

No tietenkään ei vakuutusmuotoista etuutta tule maksuista "koskaan saamaan takaisin" , mistään systeemistä. Mutta niissä maksetaan nykyistenkin vakuutettujen eläkkeitä. Palkansaaja ja työnantaja ei voi päättää näitä "turhia" maksuja jättää pois, mutta yrittäjä voi itseltään, kuuluu ns. yrittäjän vapauteen.

Ei yrittäjä voi jättää YELiä maksamatta. Summaan voi itse vaikuttaa lain määräämissä rajoissa. Minimimäärää ei kannata maksaa (jos pystyy maksamaan enemmän), mutta ei toisaalta älyttömän korkeaakaan.

Joo kuitenkin tuo pakollinen minimimäärä käytännössä on sama kuin maksamatta jättäminen, johtuen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhteensovittamisesta työeläkkeen kanssa. Eli pienet maksut menevät hukkaan, isoista saa sitten jo sen minimirajan ylittävältä osalta nopeutuvasti takuueläkettä suurempaa lisäeläkettä kun takuueläke ja kansaneläke leikkaantuu.

-SS-

Alivakuuttamiseenkin on jo herätty:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007630456.html

Lukiko kukaan tuota linkin juttua kokonaan ajatuksella ? Siinä jutussa kyllä nyt sekoitetaan asioita vahvasti, ehkäpä tavoitteena luoda kuvaa yrittäjistä "vapaamatkustajina". Ensinnäkin se, että joskus on päätetty perustaa jakojärjestelmä, ei ole nykyisten YEL-maksujen maksajien vika. Jakojärjestelmä toimii juuri tuolla tavalla, kun etuuksille siirtyy runsaasti väkeä, suuremmilla kertymillä ja suuremmilla etuisuuksilla, kuin järjestelmä pystyy maksamaan, ja maksajakunta köyhtyy ja pienenee. Se, että kotitalouksien yrittäjätulot ovat vähentyneet ja pääomatulot enintään pysyneet ennallaan verrattuna palkkatuloihin (vv 2005-2020 , Tilastokeskus) , kertoo siitä, että viime vuosina pienyrittäjät ovat joutuneet tinkimään laskutushinnoistaan yleiseen hintatasoon nähden, ja mikäpä ensin joustaa, no YEL - maksu tietenkin ! Yrittäjä kun tarvitsee ansiotuloja elämiseensäkin. Yrittäjä ei pysty kantamaan huolta nykyisten YEL-eläkeläisten tulotasosta, vaikka haluaisikin.

YEL-järjestelmässä on ollut samanlaista etukenoa kuin muissakin eläkejärjestelmissä. Etuuksien määrää ja tasoa aikanaan määriteltäessä, superkarttumineen, ei ole riittävästi otettu huomioon korkean eliniän jo valmiiksi omaavien eläkeläisten "yllättäen" ilmaantuneita eläkkeen jatkovuosia. Nykyiset ongelmat eivät siis kokonaan ole eläkemaksujen maksajissa, vaan nykyinen tilanne on pedattu ikäpyramidiin ehkä jo parikymmentä vuotta sitten.

Se, mitä tuossa nyt valtio inisee, on juuri ylisuurten etuuksien maksatusten valuminen valtion hoidettavaksi, kun muka ei löydy maksajia tarpeeksi. Samaa tapahtuu nyt palkansaajienkin keskuudessa, veronluonteinen TyEL-maksu sen kun nousee, ja työssäkäyvät joutuvat hoitamaan nyt maksettavia etuuksia ja samalla luopumaan omista eläkekarttumaeduistaan.

Samalla tavalla ja oikeastaan dramaattisemmin valtion maksutarve lisääntyisi, jos YEL-maksua maksavat lopettaisivat yrittäjätoimintansa siihen paikkaan. Ehkä se olisi hyvä shokkihoito, moni menisi mielellään verokirjalle töihin, saman alihankinnan toimittamiseksi asiakkaan mahdollisesti pitää ottaa kaksi muutakin työntekijää vuoroon, ei olisi tyytyväinen. Ehkäpä lopultakin tulisi insentiiviä laittaa edelleen laajemmin alinhankintaa ja valmistusta Suomen ulkopuolelle.

Moni palveluyrittäjä kyllä lähtee mielellään verokirjalle, kunhan joku on valmis maksamaan edes jotakin palkkaa. Silloin valtio maksakoon nykyisten YEL-eläkeläisten eläkkeitä vieläkin enemmän.

-SS-

Se kuva näyttäsi olevan melko oikea. Valtiohan kaiken maksaa.

Ts. Jokainen ketä verotetaan jotenkin, maksaa reilun satkun vuodessa yrittäjien eläkkeitä, paitsi se yrittäjä itse.

Kunnalisveroäyrinä tämä summa on n.0.5 prosenttiyksikköä per keskimääräinen tallaaja.

Sinänsä tämän voi ymmärtää kahdella tavalla. Joko niin että todellakin vapaamatkustajien määrä on räjähtänyt käsiin, tai sitten niin että myös suuret yrittäjäikäpolvet ovat jääneet eläkkeelle. Jälkimmäinen tekee luonnollisesti tilaa uudelle polvelle, joka taas joutuu aloittamaan alusta. Eli alkuvuosina on maksettava kalusto ym.aloituskulut, ja sinä aikana ei palkkaa juuri pysty nostamaan kuin sen, mitä leipä ja meetvursti vaatii.

[Jammu]

Yel maksaessa tai maksamatta jättämisessä kannattaa miettiä elääkö nyt vai kuoleman jälkeen. Suurin osa maksetuista yel rahoista jää yhtieskunnalle, riippuu siitä montako vuotta yrittäjä ehtii nauttia eläkettä vs montako maksanut. Yleensä jos on maksanut 48 vuotta yelliä pitäisi elää eläkkeellä vielä min 16 vuotta tasatakseen maksamansa ja saamansa. Jos pääsee 68v eläkkeelle pitää siis elää 84 vuotiaaksi. Miehen eliniänodote on noin 75v.

Itse valitsee käyttääkö tuon 48 vuoden ajan enemmän omaan elintasoonsa vai loppuelämään. Eikä ihminen tarvitse montaa satasta jos on 48 vuoden aikana pelannut elämänsä velattomaksi ja säästänytkin vähän, minimieläkkeellä kyllä pärjää.

eikös tässä ole vähän senkin vertailu onko tottunut kuluttamaan isosti ja kalliiseen elintasoon vaiko kuluttanut kohtuullisesti ja kerännyt omaisuutta

[mtalo]

Tämä ikärakenne ongelmahan näkyy ihan palkansaajillakin, tulevaisuudessa vielä enempi. Verotusta ja veronluonteisia maksuja on nostettava, että voidaan maksaa eläkkeet sen ansainneille.

Taantuma vielä pahentaa ikärakenteesta johtuvaa ongelmaa, koska
A) tulot tippuu - - > prosenttimääräisesti maksettava eläkemaksut pienenee
B) käteen jää vähempi kuluen pysyessä samana - - > ilmoitetaan tietoisesti työtulo pienemmäksi - - > eläkemaksut pienenee vielä lisää

Sinänsä en näe suoranaisesti moraalisesti mitenkään arveluttavaksi tätä toimintaa. Sehän kostautuu itselle sitten eläkkeellä. Valtion kannaltaa tämä on vähän hankala varsinkin, jos näille vähän eläkemaksuja maksaneille täytyy myöntää asumis- yms tukia eläkkeella, kun ei tule sitten enään toimeen. Tämä on vähän harmaalla alueella, jos työaikana on vuollut hyvää tiliä. Tämä ei välttämättä ole kovin todennäköistä.

Näitä lukiessa täytyy todeta, ettei yrittäminen ole järkevää muutakuin silloin, jos muuta työtä ei saa tai pystyy laskuttamaan niin paljon paremmin kuin ansiotyössä, että voi maksaa kunnolliset eläkemaksut tai vastaavan elintasonturvan vanhuuteen

[mtalo]

Pitäiskö tuo yksityisten elökevakuutusyhtiöiden bisnes tulkita niin, että huonona vuotena valtio maksaa tappion ja hyvänä vuonna yhtiö käärii voitot taskuihin?

[Talumees]

Pitäiskö tuo yksityisten elökevakuutusyhtiöiden bisnes tulkita niin, että huonona vuotena valtio maksaa tappion ja hyvänä vuonna yhtiö käärii voitot taskuihin?

Tuosta voi hiukan päästä kärryille:
https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit ... 36339.html

[-SS-]

Pitäiskö tuo yksityisten elökevakuutusyhtiöiden bisnes tulkita niin, että huonona vuotena valtio maksaa tappion ja hyvänä vuonna yhtiö käärii voitot taskuihin?

Ei.

Työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat palkansaajien maksuja siten, että osa rahastoidaan. Rahastot ovat eläkkeensaajien ja eläkkeenmaksajien rahaa, ei valtion rahaa. Mahdollinen eläkemaksuvoitto on tullut eläkkeensaajien hyväksi, ei valtion eikä esimerkiksi YEL-vakuutettujen hyväksi. Järjestelmien rahaa ei liene edes lupa sekoittaa.

Vahinko- ja henkivakuutuspuolella mahdollinen voitto tulee vakuutuksenottajien ja korvauksensaajien hyväksi, ei valtion eikä YEL-eläkkeensaajien hyväksi. Tämä YEL jakoperusteinen järjestelmä ei nähjtävästi koskaan ole ollut voitollinen, se on lähinnä valtion ulosmyymä eläkemaksujen keruun alinhankintatehtävä. YEL on aloitettu tyhjästä noin 60 v sitten, vasta noin vuonna 2002-2004 ovat eläkkeelle lähteneet ensimmäiset täyden ajan YEL maksaneet yrittäjät, siihen asti oli eläkkeelle lähtenyt käytännössä vajaata maksuaikaa maksaneita, sitoumus sekä TyEL että YEL-järjestelmässä on järjestelmään tuoreeltaan liittyneiltä on ollut isompi kuin säästöaika tai maksettu osuus, noin 2- jopa 3 - kertainen verrattuna maksuihin, tosiaan koska järjestelmä luotiin nollapisteestä lähtien eikä voitu periaatteessa jättää lähes eläkkeettömiä ikäluokkia sinne väliinputoajaksi. Nyt nämä täydenkin ajan olleet ovat kohta 80-vuotiaita, ja heitä on vielä runsaasti, ja lisää puskee porukkaa alhaalta koko ajan. Eli eläkkeensaajien määrän suureneminen ja maksuajan venyminen ja vastaavasti 2005-vuodesta lähtien yrittäjätulojen osuuden väheneminen kansantaloudessa on vähentänyt myös YEL-maksatuksia.

Eli yhä köyhtyvät nykyiset yrittäjät on yritetty pistää maksamaan maksamatonta eläkettä saavien eläkkeitä. Eri asia sitten on, miksi yksinyrittäjät ja elinkeinonharjoittajat ovat se vähätuloinen työssäkäyvä luokka. Sitä voisi kysyä Marxilta, hän kuvasi tämän proletariaatin syntymisen jo 150 vuotta sitten.

Sitäkin väärinkäsitystä lehtiartikkelissa vahvistetaan, etteikö YEL-eläkkeenä maksatettava eläke tulisi aivan samalla maksujen perusteella kuin työeläkekin. Eli yrittäjä ei saa mitään eläketurvaa enempää tai halvemmalla kuin on säädetty muillekin. Maksajia vain on aina vain köyhempiä. Esimerkiksi samalla tavalla pienpalkkanen TyEL:liä veloitettu palkansaaja, jolla on vain muutaman satasen eläke, saa kansan- ja takuueläkkeestä täydennyksen ! Vaikka palkkatyöeläkerahastoissa olisikin todellinen mahdollisuus tehdä sisäisiä tulonsiirtoja pieneläkeläisten hyväksi. Mutta ei haluta tehdä. Valtio siis tukee valtaisaa kohtuullisen hyvän työeläkkeen saajajoukkoa pitämään tienaamansa eläkkeet, auttamalla pienimpiä työeläkkeitä takuueläkkeen suuruisiksi.

Sekin iso ero kyllä lehden kommenteissa mainittiin, että varmasti 90+% elinkeinonharjoittajista saa tuloistaan ansiotuloveroliput niin kuin muutkin ihmiset, jonkun hiacenromun leasingmaksut eivät kasvata nettovarallisuutta, kuten eivät myöskään poistetut koneet ja autot, ei myöskään lyhytaikainen kalusto. Eli jos yksityisottoja henkilökohtaiseen elämiseen pystyy tekemään, on myös ansiotuloveroja maksettava. (Toisaalta voi polttaa kaikki ylijäävät rahat YEL-vakuutusyhtiöön ja kuolla sitten nälkään) . Kertyvä YEL on useimmilla pienistä tuloista (ja pienistä eläkkeen määräytymistuloista)johtuen pieni, ja siinä valtion takuueläkeosuudesta jankkaava iskee kirveensä kiveen, koska olisiko se oikein, että ammattimainen työnvieroksuja saisi täyden takuueläkkeen ja koko ajan työllistynyt ja kansaneläkemaksuakin oikeasti maksanut pienituloinen yrittäjä ei saisi saada ollenkaan sitä pohjalla olevaa kansaneläkettä tai takuueläkettä ?

Tosiaan tämä yrittäjän veronmaksajan rooli on eri kuin elämäntapajoutilaalla, joka hankkii takuueläkkeen kertymänsä tulonsiirtojen avulla.

-SS-

[mtalo]

Pitäiskö tuo yksityisten elökevakuutusyhtiöiden bisnes tulkita niin, että huonona vuotena valtio maksaa tappion ja hyvänä vuonna yhtiö käärii voitot taskuihin?

Tuosta voi hiukan päästä kärryille:
https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit ... 36339.html

Aikaisemmin olleesta hesarin jutusta poimittuna:
“Yrittäjäeläkkeet toimivat täysin jakojärjestelmänä, eli kunkin vuoden eläkemaksuilla kustannetaan kunkin vuoden eläkkeet. Lain mukaan valtio maksaa erotuksen, jos yrittäjien eläkemaksut eivät riitä eläkkeiden kustantamiseen.“

Eli eläkeyhtiöt saavat pitää rahastojen tuoton itselleen, vai ymmärränkö väärin. Lisäksi saavat ylijääneet eläkemaksut, jos joskus kävisi niinkin päin. Vähän kummallista, jos vakuutusyhtiö ei voi tehdä tappiollista tulosta.

Ja varsinainen ongelmasta eli alivakuuttamisesta kirjoitetaan näin:
"IJÄKSEN mielestä nykyinen lainsäädäntö on riittävä, mutta ongelma on toimeenpanossa: työeläkeyhtiöt antavat usein yrittäjien asettaa työtulonsa minimiin, vaikka lain mukaan työtulon tulisi vastata yrittäjän työpanosta.

Ongelmana ovat työeläkeyhtiöiden kannusteet, Ijäs sanoo. Yhtiöt kilpailevat asiakkaista keskenään, joten ne eivät välttämättä halua syynätä yrittäjän ilmoittamia työtuloja turhan tarkasti. "

Olisko nyt hirveän vaikea esim. verottajan tarkistaa veroilmoituksesta, mikä on tuloksen ja eläkemaksujen suhde? Tarviiko tämän vuoksi lopettaa eläkevakuutusyhtiöitä?

[-SS-]

Eli eläkeyhtiöt saavat pitää rahastojen tuoton itselleen, vai ymmärränkö väärin. Lisäksi saavat ylijääneet eläkemaksut, jos joskus kävisi niinkin päin. Vähän kummallista, jos vakuutusyhtiö ei voi tehdä tappiollista tulosta.

EI, TyEL -rahastot ovat erilliset. YEL-maksujen ylijäämää ei ole todennäköiseti ollut pariinkymmeneen vuoteen ainakaan, mikä näkyy artikkelin palkkikaaviossa. Eli valtion osuus on ollut krooninen. Keva rahastoi kuntatyöntekijöiden eläkkeet, mutta valtion virkamieseläkkeitä ei ole rahastointu ollenkaan, ne budjetoidaan erikseen maksutarpeen mukaan. Veronmaksajat siis maksavat herrojen eläkkeetkin hamaan maailmanloppuun asti, ja vieläpä paremmalla palkkaan perustuneella maksuprosentilla aikanaan.

Eri asia ovat vielä MYEL-eläkkeet, jotka ovat lähinnä piilomaataloustukea. MYEL:ssä eläkkeensaajat eivät kustanna kuin viidesosan eläkkeistään, loput tulee valtiolta. Lisäksi pienempien tilojen MYEL maksu on ollut alennettu, eli vain 10-15% eläkeperusteesta. Jos YEL on viime vuosina maksanut valtiolle 150 miljoonaa, maksaa MYEL-järjestelmä valtiolle jo miljardin, niin maatalouskeskeinen Suomi vielä oli muutamakymmen vuotta sitten. Maatalousyrittäjät myös elävät vanhoiksi, ja 1970-luvulle tullessa Suomessa oli vielä 600000 ihmistä maataloudessa, nyt 100000 tekee tiukkaa. MYEL - järjestelmä ei oikein voi muunlainen ollakaan, koska eläkejärjestelmän alusta eläkkeenmaksajien määrä on pudonnut kymmenesosaan !

Toisaalta, MYEL on mennyt aika kaavamaisesti pinta-alan ja muutaman maksuluokan mukaan. Pientilakin on joutunut maksuja maksamaan.

-SS-

[Talumees]

Toisaalta, MYEL on mennyt aika kaavamaisesti pinta-alan ja muutaman maksuluokan mukaan. Pientilakin on joutunut maksuja maksamaan.

-SS-

Ei pysty välttämään maksua niin kuin YELlissä. Maksu määräytyy monesti suuremman työtulon mukaan mitä verotettava tulo on.

[mtalo]

Myeliä tosiaan maksetaan aika pienellä prosentilla tulojen mukaisesti noin 13% - 26% työtulosta. Niin paljoa en jaksanu tutkia, että pääsis selvyyteen, kuinka paljon eläke karttuu tuolla maksulla. Kartuttaako se yhtäpaljon kuin yelin noin 24% - 26%.

[elk]

No nyt tuli eräs työtarjous, trukkien korjausta olisi tarjolla. Olisin "työntekijän" roolissa mutta yrittäjänä.
Minun laskutus hinta olisi 28€/h
Korjaamo laskuttaa asiakkaalta 65€/h
Verottomia hintoja.

Laskutus tapahtuisi samojen tuntien mukaan mitä asiakkaalta veloitetaan.
Mitä mietteitä??

[zukka]

Äkkiseltään 28€ ei ole paljon,mutta jos saat tilat ja työkalut "ilmaiseksi" niin voisi olla jo harkinnan arvoinen?

[mtalo]

No nyt tuli eräs työtarjous, trukkien korjausta olisi tarjolla. Olisin "työntekijän" roolissa mutta yrittäjänä.
Minun laskutus hinta olisi 28€/h
Korjaamo laskuttaa asiakkaalta 65€/h
Verottomia hintoja.

Laskutus tapahtuisi samojen tuntien mukaan mitä asiakkaalta veloitetaan.
Mitä mietteitä??

Sinänsähän sulle ei ole merkitystä, paljonko korjaamo laskuttaa. Ei sun palkka parane, vaikka korjaamo laskuttais vain 40€/h

Tuo 28€/h alv 0% hinta vastaa suunnilleen 20€ tuntipalkkaa eli reilun 3000€ kuukausipalkkaa, jos siis saat mennä "kahta tyhjää kättä heittäen" paikalle. Ei tui äkkiseltään huonolta diililtä vaikuta, jos vertaa siihen, mitö trukkikorjaaja sais palkkaa.

Mitenkähän tuossa menee vastuut? Oletko työntekijään verrattavissa, jos jokin vahinko käy vai vastaatko itsenäisenä yrittäjänä kaikesta tekemästäsi?

[savinen]

Melko alhaiselle tuntuu tuo tuntihinta. Mutta riippuu tietysti mitä virma sinulle kustantaa? Tilat, työkalut, työvaatteet.miten kulkeminen työkohteisiin hoituu ja kenen kalustolla. Voin nyt tänne valehdella että tuntipalkkani on karvan alle 17 euroa. Ja tulevan yleiskorotukset jälkeen se on yli 17 vaikka mitään ekstra korotusta ei virmassa jaettaisikaan. En tiedä mitä tuo sitten tekee työnantajalle kaikkien tellien ja vellien kanssa.

[elk]

Kuluja tuosta hommasta ei itselle paljoa tule, kaikki työhönliittyvä on työnantajan puolesta.
Että sikäli tuosta 28€ pitäs jonkinnäköinen palkka jäädä...toki laskutustunnit on vähäsempi mitä todellinen työaika.

[elk]

Vastuut samat mitä työntekijällä. Omat työkalut on kynnet ja kyr.pä.
Sen takia korjaamon laskuttama tuntia on esillä, kun oma ehdotus oli puolet siitä, mutta siihen ei suostuta...

[savinen]

Liian halvalla menee jos omat vehkeet. Ei kukaan kirvesmieskään tee alta 50. Älä ihmeessä aliarvioi omaa ammattitaitoasi. Tieto ja kokemus on se joka maksaa. Hallin ja työkaluja voi pikavipillä saada kuka tahansa.miten heille muka kuuluu yli puolet tuotosta vaikka sen eteen eivät tee mitään...

[NH]

Ainakin seuraavat asiat kannattaa selvittää:
1) hyväksyykö verottaja järjestelyn ( yrityksellä vain yksi pääasiallinen "asiakas" )?
2) vastuu päämiehen suuntaan
3) vastuu kolmannen osapuolen suuntaan
4) kuinka monta tuntia minimissään päämies tarjoaa vuodessa työtä ja miten jaksotettuna ( oma vapaa-aika, lomat )

Mitään asiaa ei saa jättää suullisen sopimuksen varaan.