Pienehkön kippikärryn hankintaa ja ihmettelyä

[VD5]

On alkanut tehdä mieli kippikärryä. Klapien kuskaamista olisi ja voisihan siellaisella joskus soraa ja multaakin siirrellä pienin erin. Toria olen seurannut sillä silmällä jo pidempään ja aina vähän päästä sinne putkahtaa edullisiakin kärryjä myyntiin. Pari viikkoa sitten olisi ollut elämää nähnyt, mutta ehjä puulaitainen tuossa 20km:n päässä 300€:lla, mutta myöhästyin jokusen minuutin kun ei voi joka hetki päivystää koneella tai kännykällä. Muut kohtuuhintaiset (siis hintapyynnissä kolme numeroa) tehdastekoiset ovatkin sitten toistaiseksi olleet pohjanmaalla tai jossain Kainuu-Pohjois-Karjala -akselilla 500km:n päässä. Eiköhän se kumminkin vielä osu kohdalle...

Kovasti vaan ihmetyttää, mikä on ollut monien yksiakselisten kärryjen suunnittelijoilla mielessä, kun lava on saranoitu niin, että kipattaessa lavan pohjan takareuna ulottuu käytännössä maahan Tuohan aiheuttaa sen, että vähänkään epätasaisemmassa maastossa ei voi kipata? Tai jos on sopivassa kohdassa takakulman alla kanto tai kivi eikä sitä heti huomaa, niin kippaus kaataa kärryn? Minulla järki sanoo, että kippisaranan järkevä paikka olisi lavan takareunassa. Vaihtoehtona olisi siis siirtää saranaa ja ehkä akseliakin (kauhea homma) tai ajaa tylysti rälläkällä lavasta vajaan metrin siivu pois. Olen syytä tuolle kummallisuudelle pohdiskellut, mutta mitään järkevää selitystä en keksi. Valaiskaa tyhmää.

[LasseE]

Kaipa sillä haetaan parempaa painopistettä..jos budjetti yhtään antaa periksi, kannattaa katsella telikärriä, on kaikinpuolin parempi, myös tuon takaylityksen ja kippauksen suhteen.

[lukke]

Terä 7tn aika pitkä ylitys ei ole haitannut kippi hommissa, raide väliä piti aikanaan leventää parikymmentä senttiä juuri tuon pitkän lava takia´, tuhdissa on lyhyt ylitys etsi sellainen, myös Velsaa on lyhyellä ylityksellä,

[VD5]

jos budjetti yhtään antaa periksi, kannattaa katsella telikärriä, on kaikinpuolin parempi, myös tuon takaylityksen ja kippauksen suhteen.

En ajatellut budjettia yli tuhannen euron viedä. Telikärry on lisäksi käyttööni liian iso, kun vetokoneena 502 vallu, jossa vielä järeä tollisuuskuormaaja lisäpainona. Ei nimittäin ole tehoa eikä etenemis- ja pysähtymiskykyä liikaa...

[VD5]

Terä 7tn aika pitkä ylitys ei ole haitannut kippi hommissa, raide väliä piti aikanaan leventää parikymmentä senttiä juuri tuon pitkän lava takia´, tuhdissa on lyhyt ylitys etsi sellainen, myös Velsaa on lyhyellä ylityksellä,

Tuhti olisi varmaan hyvä, siinä näyttää akseli olevan melko takana. Niitä on välillä puulaitaisena sopivaan hintaan myynnissä. Velsa varmaan myös, jos ei ole ollut hirveän raskaalla käytöllä. Velsassahan on käsittääkseni lavarakenne heikompi kuin tuhtissa, eli jos on liian raskaita kuormia ajettu, niin voi olla lavan nurkat painuneet.

[Pyöränpyörittäjä]

Miten se telikärri on liian iso? Meillä esim vanha Velsa 75 teli joka täsmälleen sama kärri kuin Velsa 70 yhellä akselilla. Teli on pirun paljon parempi vetää ja herkkä kulkemaan.

[VD5]

Miten se telikärri on liian iso? Meillä esim vanha Velsa 75 teli joka täsmälleen sama kärri kuin Velsa 70 yhellä akselilla. Teli on pirun paljon parempi vetää ja herkkä kulkemaan.

Jos vallu painaa kuormaajan kanssa sen 3500 kg arviolta ja siinä on se 49 hepoa pellin alla, niin en kovin isoa kuormaa uskaltaisi 7,5 tonnin telivelsaan laittaa... Ja entäs jos pitää jarruttaa. Tyhjänä varmaan tulee hienosti. Eikös tuollainen telivaunu vielä ahdista käännökssisäkin kuorma päällä ihan toisella tavalla, kuin 1-akselinen? En ole koskaan traktorilla kärryä vetänyt, eli arvailua on kaikki aatokseni...

[Pyöränpyörittäjä]

Meillä vedetään noita viien motin sorakuormilla 602sella,isompi moottori kuin 502 mutta samat jarrut ja vaihteet,kyllähän sitä jarrua pitää ihan miehisesti pahassa paikassa painaa mutta riittää. Ehkä se teli jossain käännöksessä jotain panttaa mutta sitä ei huomaa verrattuna yksakselisen pyörän painumiseen maahan,sen kyllä 502sella huomaa varsinkin peruuttaessa kuormalla pehmeässä,yksakselinen kärri ja pieni takaveto kuormaajan kanssa ei taaksepäin kulje.

[puuhastelija]

kun pienen kippikärryn rakentelin, niin olisi pitänyt käydä sorakuopalla mittaamassa pyöräkuormaajan kauhan leveys.

30 kuormaa tuli yhtenä kesänä haettua. oli kuormaajakuskilla käyrä hieman yläviistossa, kun puuhastelijan kärryä täytti.

ei siinä mitään -osaava kuski. ei tarvinnut paljon ylimääräisestä maksella.

saranan takaylitys mielestäni myös perseestä. omassani <10cm ylitys ja kuskin penkiltä näkee hyvin kipattavaan kohtaan lavan alta, kun ensin nostaa lavaa hieman. soran levitys mattona onnistuu hyvin, kun näkee, mitä lavan takana tapahtuu.

kippaus toimii hyvin myös maasto-olosuhteissa. jos vaikka kippaat kasan kivenlohkareita, niin voit tuoda seuraavan kuorman ja kipata samaan kohtaan. toinen kuorma menee melko hyvin ensimäisen yli.

siltäosin onnistunut tuotos.

E: niin ja vielä. kärryssä saa olla hyvin maavaraa. aisa saisi tulla traktoria kohden ylhäällä ja ihan vetosilmukan kohdalla vasta laskea traktorin koukun tasolle. eli aisa tulisi olla ylempänä, kuin traktorin perämurikka. edes aisalla oleva tukijalkatsydeemi ei saisi muodostaa mitään klunssia aisalla alaspäin. kerran osui tsydeemi kiveen, meno toppasi ku seinään, takapyorät kuopasi ja aisa tippui kiven päälle, eli vetävät pyörät tyhjän päällä.

kuorma kärryssä, eikä malttaisi kipata ajolinjalle. tästä alkoi ihan oma projekti.

[Mika 82]

Muutama ajatus tuosta saranapisteestä.
-tunkin ei tarvitse olla niin vahva, kun osa kuormasta saranan takapuolella.
- kipattaessa lava ei nouse niin ylös, voisko esim kuivurilla tehdä kiusaa?
-vakaampi kipattaessa, kun painopiste matalammalla.

[-SS-]

Pienen takaylityksen kärry, kuten Tuhti, kippaa "jaloilleen". Viljalla ärsyttävää, jos kuivaajalla on vanhanmallinen suppilo reunoilla. Vanhat Velsat kippaavat niin, että lavan takareuna painuu maahan. Ei ole ollut ensimmäinen kerta kun lantakuorma alas vyöryessään on painanut kipin täysin pystyyn, ja lähtö on ihan vähän myöhästynyt. Siinä ei pääse traktorin kanssa eteen ei taakse päin, kun kärryn alajuoksut ovat kaivautuneet maahan syvälle, lantakasa niitä vielä painaa. Että talikkohommiksi menee.

Kipassa on ollut tähän mennessä paras yhdistelmä riittävää takaylitystä ja riittävän takana olevaa saranaa. Eli takarunko ylittää pyörälinjan ja sarana on siellä takarungon peräkulmassa. Kippaus suppiloon on helppoa kasa syöksähtää keskelle. Hiekkakuormat voi kipata ojan tai kuopan pohjalle, ilman että pyöriä tarvitsee jarrutella siinä pientareella.

Mutta Tuhtista pidän, kun siinä on "hiipivä teli", laakerointi on alhaalla verrattuna pyörän napoihin, peruuttaessakin. Eli kun pehmeä maa vastustaa, kevenee se edellä kulkeva pyörä, teli ei muutenkaan ahdista kääntymistä juuri yhtään, koska renkaat ovat pallomaiset ja liukuvat helpommin sivuttain. Jollakin kuorma-auton renkaalla voisikin murtaa enemmän maata. Uudemmissa Velsoissa ja Kipassakin on etumainen telin varsin pitempi, on hiipivä eteenpäin ajettaessa, mutta peruuttaessa työntyy pyörä peltoon syvälle.

-SS-

[-SS-]

Muutama ajatus tuosta saranapisteestä.
-tunkin ei tarvitse olla niin vahva, kun osa kuormasta saranan takapuolella.
- kipattaessa lava ei nouse niin ylös, voisko esim kuivurilla tehdä kiusaa?
-vakaampi kipattaessa, kun painopiste matalammalla.

Se lavan alareuna rikkoo kyllä ennemmin ritilää ym.
Lavaakin pystyy vakaamaan tuhtimaisella lavanvakaimella.
Telikärry muutenkin heiluu vähemmän.
Tuo tunkin tarvittava voima on ihan totta.

Se alas laskeva peräreuna on enemmän haitta kuin etu.
Tuommoisia keskeltä taittuvia kippejä käytettiin hevosaikana kun kuski
joutui käsin nostamaan kuorman pystyyn. Sitä tyyliä ei kaipaa kuin hydraalitunkki
kerran on keksitty.

-SS-

[nuc-64]

En itsekään oikein muuten ole reilua takaylitystä ymmärtänyt, kuin pienemmän kippisylinterin mahdollistavana rakenteena, sekä jakaa painoa enemmän kärryn akselille kuin traktoriin, eri asia sitten on onko se hyvä vai huono asia.
Itselläni on nyt toista vuotta tällainen Rysky https://aijaa.com/Iif162 Peräylitys voisi olla lyhyempikin, mutta pärjäähän tuollakin. Ensimmäisenä kesänä ajelin tuolla parisenkymmentä kuormaa täyttömaata ja multaa. Kuormat niin suuria, kuin mitä peruslaidoilla pysyi. Lisäladatkin on klapin ajoon tms. Voisi olla toki telikärry, tai muutoin suurempikin, mutta toisaalta tuo on omakotitalon nurkissa sellainen ns. pikkunäppärä, kääntyy pienessä tilassa ja aivan riittävän suuri tällaiseen harrastekäyttöön. Klapeja menee 6 irtomottia, välttää minun käyttööni.
Ryskyssä on esim Tuhtiin ja Velsaan nähden muutama huono ja muutama hyvä puoli. Akseli on koko kärryn ulkomittojen levyinen, eli leveämpi mitä vanhemmissa Velsoissa ja Tuhdeissa, ei ehkä ole aivan yhtä kiikkerä tästä syystä. Ryskyssä on myös edellä mainittuja leveämpi rengastus. Huonoina puolina, kevyt rakenne, ei kunnon tukijalkaa, eikä kääntyvää silmukkaa. Tukijalan ja kääntyvän silmukan olen ajatellut joskus kun ehdin laitella tuohon.

[-SS-]

Kärryjä on tullut hankituksi, jos edullisesti on osunut. Paras kauppa oli Tuhti M85, joka oli ollut rakennusliikkeen roskakasan säilytyspaikkana. Markkahinta oli noin 7000, vuoden 2000 seutuvilla. Ja noita olisi ollut kaksi. Ajoin traktorilla Salosta Vantaalle ja takaisin hakemaan tuon. Tilavuus noin 10.5 kuutiota



Sitten Kipa 7 tonnia, hankittiin ensimmäisenä vuokraviljelyvuotenani, 1980-luvun lopulla. Oli halpa tarjous, mutta sitä ei voi juurikaan viedä pellon puolelle, 14-kankaiset pallorenkaat painuvat tasan 10 kuution tilavuuden alla. Muuten hyvä ja tiivis kärry, ollut vaunukuivurikäytössä. Lava ja kippi on sama kuin aikansa teli 8 Kipassa.



Tämä rujo Kipa on vanha 10 tonnisena myyty, siinä on 2,5 m levyinen lava, joka ei tahdo mahtua kuivurille. Telin etuvarsi on pitempi, ja se tahtoo nostaa pyörää helposti pohjaan kiinni, jos traktorin koukku on matalalla. Muuten kyllä on tukeva, koska runkoa on edellisellä omistajalla vahvistettu koteloksi ja ylimääräisellä palkin vahvikkeella. Oli halpa, oikeasti halpa. Pysyy siinä vilja. Mutta ei rapsi. Tilavuus 12 kuutiota kukkurallaan.



Isänperintönä on saatu Tuhti teli 65, joka on pikkunäppärä 8.3 m3 peltikärry. Kapea ja mahtuu joka paikkaan. Viljaa on vähempi kuskattu, kun kolmella isolla lavalla saa muutenkin kuskatuksi sen mitä päivässä kerkiää puimaan. Mutta jos jonoa on niin voi säöilöä, niin kuin tuossa kuvassa on.



Viiden tonnin Velsa on ensimmäinen tehdastekoinen kärry, joka tuli taloon joskus 1967 vuonna. Se on pahasti ruostunut pohjaelementtien raoista, uudet renkaat tuossa ovat, 10-16 olikin hiukan hankala löytää, noiden profiili on hiukan korkeampi, kankaitakin taisi olla enemmän kuin alkuperäisissä. Se menee kohta risukärryksi hyvään kotiin, ja kauppaa on tehty Pehtooritelikärrystä.



-SS-

[Matsikka]

Muutamana syksynä oli käytössä hyväkuntoinen Tuhti 85.
En kyllä tykännyt. Laidat heppoiset, tiellä tyhjänä ajaessa kauhee koluutes. Koko kärry on tehty halvan tuntuisesti, Keskolaisen vehkeen tapaan.
Ja laidan taitoksilla maksimoitu laitoihin jäävän viljan määrä kipatessa.

[Woodsman]

Itselläni on nyt toista vuotta tällainen Rysky. Peräylitys voisi olla lyhyempikin, mutta pärjäähän tuollakin

Rysky on klapikärrynä. Siirsin n. 10 vuotta sitten lavaa niin paljon eteenpäin kuin sylinteri antoi myöten, silti menee lähelle maata.
Klapikärryssä menee kuitenkin hyvin kun voi lavalla työntää kasaa eikä tarvi pelätä valojen menoa peruuttaessa. Tasamaalla tyhjenee hyvin mutta vähäinenkin kallistus traktoriin päin vaikeuttaa tyhjentymistä.
Telikärrynä Junkkari, pohjalaisten käsitys peräkärrystä, koliseva peltilaatikko.

[jussi77]

Kovalla maalla menee se yksiakselinenkin. V500 vetäny noita kuorma-auton akseleilla olevia ihan kunnon kuorma päällä. Pehmeään se istuu kiinni, mutta tiellä pääsee. Hevosten määrä tietty näkyy etenemisessä mäkisessä maastossa, mutta yleensä on päästy määränpäähän.

[Osmo_]

Muutama ajatus tuosta saranapisteestä.
-tunkin ei tarvitse olla niin vahva, kun osa kuormasta saranan takapuolella.
- kipattaessa lava ei nouse niin ylös, voisko esim kuivurilla tehdä kiusaa?
-vakaampi kipattaessa, kun painopiste matalammalla.

Takaylitys on sikäli hyvä, jos hydrauliikka ei ole tehokas niin tekee kuormaa enämpi akselin päälle ja taakse niin kipatessa tulee "keinulautaefekti". Jos lavan takaylitys on vaikka metri niin se kumoaa kipattavaa massaa akselin etupuolelta metrin. Märän viljan kanssa kuivurilla voi tulla ongelmaa jos kippi ei nouse paljoa, mutta toisaalta kuorma-autosta tehdyllä 7m kärrylläkin lapioimaan kun kippi ei nouse. Jos suppilo on lyhyt, eli takaseinä on äkkiä vastassa niin saattaa saada seinään uusia muotoja. Paksu lankku kuivurin lattialla auttaa tässä hommassa että kärry pysähtyy hyvissä ajoin.
Itte hankkisin jonkun pienen telikipan. Metrin ylitys ja telillistä on mukavempi vetää huonokuntoisemmallakin tiellä, samaten jos joutuu ylittämään ojan. Eikä uppoo yhtä herkästi kuin yksiakselinen.

[361]

Miten se telikärri on liian iso? Meillä esim vanha Velsa 75 teli joka täsmälleen sama kärri kuin Velsa 70 yhellä akselilla. Teli on pirun paljon parempi vetää ja herkkä kulkemaan.

Jos vallu painaa kuormaajan kanssa sen 3500 kg arviolta ja siinä on se 49 hepoa pellin alla, niin en kovin isoa kuormaa uskaltaisi 7,5 tonnin telivelsaan laittaa... Ja entäs jos pitää jarruttaa. Tyhjänä varmaan tulee hienosti. Eikös tuollainen telivaunu vielä ahdista käännökssisäkin kuorma päällä ihan toisella tavalla, kuin 1-akselinen? En ole koskaan traktorilla kärryä vetänyt, eli arvailua on kaikki aatokseni...

Mulla on teollisuus kuormaajalla varustettu 502:nen veturina 7.5tn teli tuhdille. Soran ajoa pääasiassa. Jarrut riittää kyllä mikäli kunnossa. Vedot meinaa vakiona loppua surkeasti välitetyn vaihteiston takia. Mulla on pumppua hiukan rukattu kera nelireikäisten suutin kärkien ja näillä avuin meno on huomattavasti helpompaa.

[Jammu]

Takaylitys pikkukärryssä tekee kiusaa

joskus oli 7tn velsassa lehmien väkirehua jota valutettiin kippi ylhäällä kierukalle, kärry nousi pystyyn itsekseen kun olis satsi perässä ja irti koukusta

muutenkin pienen traktorin kanssa on paljon kiusaa jos kuroma on perässä ja kärry osin keventää traktorin takapäätä vaikka idea olisi saada pitoa painon kautta

pääsääntöisesti Tuhti-kärryissä asiat on osattu tehdä kohdalleen ja hiukan paremmista aineista