Jammu kirjoitti:Takaylitys pikkukärryssä tekee kiusaa
joskus oli 7tn velsassa lehmien väkirehua jota valutettiin kippi ylhäällä kierukalle, kärry nousi pystyyn itsekseen kun olis satsi perässä ja irti koukusta
muutenkin pienen traktorin kanssa on paljon kiusaa jos kuroma on perässä ja kärry osin keventää traktorin takapäätä vaikka idea olisi saada pitoa painon kautta
pääsääntöisesti Tuhti-kärryissä asiat on osattu tehdä kohdalleen ja hiukan paremmista aineista
Tuhti ei oo kyllä häävinen viljakärry, liian pieni peräylitys, kaatosuppiloon kipatessa saa pikkuhiljaa valutella että ei tuu edestä,yli.
Ohkaista meltorautaa muutenkin, Tuhti EI jatkoon..
Jammu kirjoitti:Takaylitys pikkukärryssä tekee kiusaa
joskus oli 7tn velsassa lehmien väkirehua jota valutettiin kippi ylhäällä kierukalle, kärry nousi pystyyn itsekseen kun olis satsi perässä ja irti koukusta
muutenkin pienen traktorin kanssa on paljon kiusaa jos kuroma on perässä ja kärry osin keventää traktorin takapäätä vaikka idea olisi saada pitoa painon kautta
pääsääntöisesti Tuhti-kärryissä asiat on osattu tehdä kohdalleen ja hiukan paremmista aineista
Tuhti ei oo kyllä häävinen viljakärry, liian pieni peräylitys, kaatosuppiloon kipatessa saa pikkuhiljaa valutella että ei tuu edestä,yli.
Ohkaista meltorautaa muutenkin, Tuhti EI jatkoon..
Klapikärrynä tuhti vaikuttaa asialliselta ja kai sillä hiekkakin siirtyisi. Mittasuhteet tuohon käyttöön mielestäni paremmat kuin näillä, jotka painavat lavan takareunan maahan. Vielä kun olisi puulaidoilla, ettei rämisisi ja kolisisi niin kovasti.
Noita kärryjä pitää verrata saman vuosikymmenen aikakaudelta.
Kipa kun tuli uutena taloon, kahdeksan tonnin teliversio tuli kyläläiselle, joka kävi täällä kuivurilla kuivailemassa. Meillä oli heti uutena muutama sellainen hitsaus, jotka olivat tosi siistejä, mutta osa irtosi toisesta niin että pohjametallissa oli vain kiiltävä jälki. Jonkin näköisiä kylmäjuotoksia. Pyörälinjan suuntaus vinossa, kulki hiukan eri uraa. Raskasta lastia kipatessa Kipan alarunko on aivan kaarella kippisylinterin kohdalla lähenee maata, lavan keskikohta kaarella ylöspäin, kun vehnäkuormaa nostaa. Tuon perniöäisen vehnätilan Kipan koko alarunko on vahvistettu raskaalla kulmateräksellä runkopalkin alapintaan hitsaamalla. Koko kipin kohta on vahvistettu neliökoteloksi. Kipan runko (vaikka on kuin kuorma-autosta, mainoksen mukaan) myös kiertyy paljon, kulmat tekevät epätasaisella alustalla kuorma päällä semmoista poikittaiskeinuntaa. Lavakin kiertyy enemmän, jos viljakasa on hiukankin sivussa. On aika pelottavaa kun kippiä alkaa nostaa, kuorman kukku alkaa keskeltä nousta, ja sitten toinen kulma vaan on alhaalla tassun päällä kun toinen on jo vaaksan irti korvakkeesta. Kipan punainen runkomaali lähti fliisuina pois, koska oli öljyisen rakenneteräksen päälle ruiskumaalattu. Puulaitojen maalaus oli OK. Paitsi lavalukot, niistä lähti maali tuulen mukana leijailemaan heti ensimmäisenä syksynä. Rasvaisena olivat nekin maalatut.
Saman vuosimallin teli-Kipasta on teli lengollaan, eikä ole täällä ainoita sen ajankohdan kärryjä, jotka ovat sillä tavalla masentuneen näköisiä ajossa. Velsat/Junkkarit ja Tuhtit ovat telin tuennaltaan eri tekoa, ja tuossa uudemmassa M85 on toimivat nipat navoissa ja telissä. Vanhassa harmaassa 6.5 - 7.5 ja 8 tonnin Tuhtissa on telin laakeri läpimenevällä akselilla. Vie maavaraa tietenkin, mutta tekee tukevuutta. Jos katsot jotain WS 80 tarjousmallia, se on yllättävästi heppoisempi joka suhteessa. Ihan hyvä kärry kuitenkin.
Weckmanin rauta tietenkin voi olla pehmeämpää, mutta kärryn omapaino oli sama kuin vastaavassa Kipassa. Pohjalevy vähintään yhtä paksu.
Tuo peltiprofiililaitojen taskuominaisuus on ollut noissa aina, semmoiset viistot pellinpalat mitä nykykärryissä näkyy, eivät ratkaise koko ongelmaa. Tosiaan puulaita on ihan OK, mutta vaatii hoitoa ja sisäsäilytystä. Jaloille kippaamisen ongelman poistin sillä, että tein kippaussuppiloon sivusyrjät, pyörät peruutetaan suppilon etureunan lankkuun kiinni, ja semmoinen kumilevy on niissä sivulaidoissa, joiden ohi se kärry työnnetään. Lankun yli ei valu, kun on viistosti niin kuin pyörän päälle osuu. Joutuu tietty odottelemaan, jollei ole kuivaa viljaa, koska kasa jää teräväksi keoksi. Jätän kipin pystyyn ja elevaattorin päälle ja lähden toisella kärryllä pellolle. Eipä se elevaattori niin paljon kulu vaikka siellä tyhjänä kolkuttelee. Toisella kärryllisellä sitten kuivuri asetellaan kukkuralleen. Kun ei ole mitään 600 hl megakuivuria tämmäsellä köyhällä.
Olen sitä mieltä, että nuo kevyet viljakärryt, joiden tarkoitus on mahdollistaa mahdollisimman suuret hyötykuormat peltoa mahdollisimman vähän tallaten, olivat kaikissa merkeissä ihan hyvät, mitään louhetta niissä ei pidä kuljetella. Varusteluissa, viljelijän välittämisessä, oli eroja: Kipa ainakaan ei ymmärtänyt päältä harjalla olevan kapean aisan päälle laittaa astinverkkoa (Weckmanissa oli) , ei etulaidan tikkaita ( Weckmanissa oli) , ei kahvaa seisontajalalle, eikä jalan ala-asennossa tankoa ollut edes sen vertaa pidennetty, että olisi saanut yläpäästä kiinni, semmoista hutunkeittoa raskaalla raudalla joo. Weckmanissa oli kahva. Viljaluukku Weckmanissa, Kipassa ei. Valojohdon hahlo Weckmanissa erikseen aisan sivussa tai lenkki seisontajalan putkessa, Kipassa etulaidassa lenkki. Auta armias jos pikaisessa kippauksessa unohtui valojohto siihen etulaitaan.
Nyt olisi tarkoitus Pehtooria kokeilla , silloin kun tarjouksia pyydettiin, Pehtoori oli kalliimpi. Minusta sekin on puulaitaisena ihan hyvin tehdyn oloinen.
-SS- kirjoitti:Noita kärryjä pitää verrata saman vuosikymmenen aikakaudelta.
Kipa kun tuli uutena taloon, kahdeksan tonnin teliversio tuli kyläläiselle, joka kävi täällä kuivurilla kuivailemassa. Meillä oli heti uutena muutama sellainen hitsaus, jotka olivat tosi siistejä, mutta osa irtosi toisesta niin että pohjametallissa oli vain kiiltävä jälki. Jonkin näköisiä kylmäjuotoksia. Pyörälinjan suuntaus vinossa, kulki hiukan eri uraa. Raskasta lastia kipatessa Kipan alarunko on aivan kaarella kippisylinterin kohdalla lähenee maata, lavan keskikohta kaarella ylöspäin, kun vehnäkuormaa nostaa. Tuon perniöäisen vehnätilan Kipan koko alarunko on vahvistettu raskaalla kulmateräksellä runkopalkin alapintaan hitsaamalla. Koko kipin kohta on vahvistettu neliökoteloksi. Kipan runko (vaikka on kuin kuorma-autosta, mainoksen mukaan) myös kiertyy paljon, kulmat tekevät epätasaisella alustalla kuorma päällä semmoista poikittaiskeinuntaa. Lavakin kiertyy enemmän, jos viljakasa on hiukankin sivussa. On aika pelottavaa kun kippiä alkaa nostaa, kuorman kukku alkaa keskeltä nousta, ja sitten toinen kulma vaan on alhaalla tassun päällä kun toinen on jo vaaksan irti korvakkeesta. Kipan punainen runkomaali lähti fliisuina pois, koska oli öljyisen rakenneteräksen päälle ruiskumaalattu. Puulaitojen maalaus oli OK. Paitsi lavalukot, niistä lähti maali tuulen mukana leijailemaan heti ensimmäisenä syksynä. Rasvaisena olivat nekin maalatut.
Saman vuosimallin teli-Kipasta on teli lengollaan, eikä ole täällä ainoita sen ajankohdan kärryjä, jotka ovat sillä tavalla masentuneen näköisiä ajossa. Velsat/Junkkarit ja Tuhtit ovat telin tuennaltaan eri tekoa, ja tuossa uudemmassa M85 on toimivat nipat navoissa ja telissä. Vanhassa harmaassa 6.5 - 7.5 ja 8 tonnin Tuhtissa on telin laakeri läpimenevällä akselilla. Vie maavaraa tietenkin, mutta tekee tukevuutta. Jos katsot jotain WS 80 tarjousmallia, se on yllättävästi heppoisempi joka suhteessa. Ihan hyvä kärry kuitenkin.
Weckmanin rauta tietenkin voi olla pehmeämpää, mutta kärryn omapaino oli sama kuin vastaavassa Kipassa. Pohjalevy vähintään yhtä paksu.
Tuo peltiprofiililaitojen taskuominaisuus on ollut noissa aina, semmoiset viistot pellinpalat mitä nykykärryissä näkyy, eivät ratkaise koko ongelmaa. Tosiaan puulaita on ihan OK, mutta vaatii hoitoa ja sisäsäilytystä. Jaloille kippaamisen ongelman poistin sillä, että tein kippaussuppiloon sivusyrjät, pyörät peruutetaan suppilon etureunan lankkuun kiinni, ja semmoinen kumilevy on niissä sivulaidoissa, joiden ohi se kärry työnnetään. Lankun yli ei valu, kun on viistosti niin kuin pyörän päälle osuu. Joutuu tietty odottelemaan, jollei ole kuivaa viljaa, koska kasa jää teräväksi keoksi. Jätän kipin pystyyn ja elevaattorin päälle ja lähden toisella kärryllä pellolle. Eipä se elevaattori niin paljon kulu vaikka siellä tyhjänä kolkuttelee. Toisella kärryllisellä sitten kuivuri asetellaan kukkuralleen. Kun ei ole mitään 600 hl megakuivuria tämmäsellä köyhällä.
Olen sitä mieltä, että nuo kevyet viljakärryt, joiden tarkoitus on mahdollistaa mahdollisimman suuret hyötykuormat peltoa mahdollisimman vähän tallaten, olivat kaikissa merkeissä ihan hyvät, mitään louhetta niissä ei pidä kuljetella. Varusteluissa, viljelijän välittämisessä, oli eroja: Kipa ainakaan ei ymmärtänyt päältä harjalla olevan kapean aisan päälle laittaa astinverkkoa (Weckmanissa oli) , ei etulaidan tikkaita ( Weckmanissa oli) , ei kahvaa seisontajalalle, eikä jalan ala-asennossa tankoa ollut edes sen vertaa pidennetty, että olisi saanut yläpäästä kiinni, semmoista hutunkeittoa raskaalla raudalla joo. Weckmanissa oli kahva. Viljaluukku Weckmanissa, Kipassa ei. Valojohdon hahlo Weckmanissa erikseen aisan sivussa tai lenkki seisontajalan putkessa, Kipassa etulaidassa lenkki. Auta armias jos pikaisessa kippauksessa unohtui valojohto siihen etulaitaan.
Nyt olisi tarkoitus Pehtooria kokeilla , silloin kun tarjouksia pyydettiin, Pehtoori oli kalliimpi. Minusta sekin on puulaitaisena ihan hyvin tehdyn oloinen.
-SS-
Kovin tuntuu tutuilta nämä kuvaukset Kipasta. No, nyt kun ei enää ole viljelyhommia niin pärjää 70-luvun alun Ryskyillä... Silloin kun niistä aikanaan yritti saada märkää vehnäkuormaa pois niin puupohja lievästi sanottuna kiroilutti...
Jammu kirjoitti:Takaylitys pikkukärryssä tekee kiusaa
joskus oli 7tn velsassa lehmien väkirehua jota valutettiin kippi ylhäällä kierukalle, kärry nousi pystyyn itsekseen kun olis satsi perässä ja irti koukusta
muutenkin pienen traktorin kanssa on paljon kiusaa jos kuroma on perässä ja kärry osin keventää traktorin takapäätä vaikka idea olisi saada pitoa painon kautta
pääsääntöisesti Tuhti-kärryissä asiat on osattu tehdä kohdalleen ja hiukan paremmista aineista
Tuhti ei oo kyllä häävinen viljakärry, liian pieni peräylitys, kaatosuppiloon kipatessa saa pikkuhiljaa valutella että ei tuu edestä,yli.
Ohkaista meltorautaa muutenkin, Tuhti EI jatkoon..
Lienee toimittaneet eri Tuhteja sinne teillepäin, kun omat ja tuttujen kokemukset on ihan toisenlaiset. Itsellä on Tuhti m85 ja sillä on siirretty maata ja muuta tavaraa melkoiset määrät.
Soranajossa ollut järkevässä käytössä ja laidat ja koko kärry on edelleenkin siistissä kunnossa. Telit on suorat ja kun vertaa niitä ja muuta rungon rakennetta ryskyihin ja velsoihin, ovat kestävyydeltään ihan eri luokkaa. Reiluja 10t kuormiakin on siirretty ja kippi on aina noussut. Tiellä tasainen vetää. Tein vaihtolavarungon päälle, jossa on metsäkärryvalmius, puutakin on satoja motteja metsästä ajettu.
Jammu kirjoitti:Takaylitys pikkukärryssä tekee kiusaa
joskus oli 7tn velsassa lehmien väkirehua jota valutettiin kippi ylhäällä kierukalle, kärry nousi pystyyn itsekseen kun olis satsi perässä ja irti koukusta
muutenkin pienen traktorin kanssa on paljon kiusaa jos kuroma on perässä ja kärry osin keventää traktorin takapäätä vaikka idea olisi saada pitoa painon kautta
pääsääntöisesti Tuhti-kärryissä asiat on osattu tehdä kohdalleen ja hiukan paremmista aineista
Tuhti ei oo kyllä häävinen viljakärry, liian pieni peräylitys, kaatosuppiloon kipatessa saa pikkuhiljaa valutella että ei tuu edestä,yli.
Ohkaista meltorautaa muutenkin, Tuhti EI jatkoon..
Lienee toimittaneet eri Tuhteja sinne teillepäin, kun omat ja tuttujen kokemukset on ihan toisenlaiset. Itsellä on Tuhti m85 ja sillä on siirretty maata ja muuta tavaraa melkoiset määrät.
Soranajossa ollut järkevässä käytössä ja laidat ja koko kärry on edelleenkin siistissä kunnossa. Telit on suorat ja kun vertaa niitä ja muuta rungon rakennetta ryskyihin ja velsoihin, ovat kestävyydeltään ihan eri luokkaa. Reiluja 10t kuormiakin on siirretty ja kippi on aina noussut. Tiellä tasainen vetää. Tein vaihtolavarungon päälle, jossa on metsäkärryvalmius, puutakin on satoja motteja metsästä ajettu.
Tässä täytyy sanoa, että kotiseudun luonnollinen kotiinpäin veto on monen erilaisen kokemuksen takana, paikalliset pajat ovat saattaneet palvella ongelmissa paremmin. Weckmanin toiminta-alue Suomessa on vähän niin kuin "itäblokin" tuotantoa, länsirannikolta katsottuna. Pohjanmaalla ajetaan isommilla kuormilla ja säälimättömämmin. Viljakärryä olisi pideltävä kohtuudella, silloin ratkaisee lähinnä halutut pienet ominaisuuksien erot. Joku pitää pitkästä takaylityksestä, joku pitää runsaammasta aisapainosta liukkailla rinteillä. Joku pitää puulaidan hiljaisuudesta ja tiiveydestä, joku toinen haluaa laitojen ristimitan pysyvän, ilman että vehnäkuorma kipillä pystytettynä takalaidan paino takalaidan päälle esim. täyttöruuvin kanssa alkaa liu'uttaa ravistuneita ponttilankkuja pitkittäin, ja sivulaidasta tuleekin suunnikas. Eri asioita arvostetaan. Itse näen asian lähes kaikkien kärrymerkkien käyttäjänä, että jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Se Weckmanin "hiipivän telin" geometria on paras näkemistäni, renkaat pysyvät lähekkäin, silti kulkee kevyesti upottavassa, kumpaankin suuntaan. Kipan kapea ja pitkä aisa taas on aina paripyörät päällä kulkevalle mukava, kun ei tarvitse varoa, että pyörä nappaa kärrynkulmaan.
Asia menee vähän jo offtopic, minun syy. Alkuperäiselle kysyjälle. Pikkuteli ehdottomasti parempi kuin 5 - 7 tonnin yksiakselinen. Jos saa käsiinsä Velsa 65, Tuhti 65 tai Rysky/Pehtoori 6.5 tonnin, ne ovat kotitarvekärryiksi parhaat, voisi sanoa jopa täydelliset. Mahtuvat vanhoihin vajoihin, alle kaksi metriä leveyttä, voi ajaa navetan ylisille, paino jakautuu suuremmalle alalle, 11.5 -15 8 kankaiset renkaat ovat edullinen rengaskoko. Kärry tulee 502 Valmetin perässä pehmeälläkin. Ero yhteen akseliin on kuin yöllä ja päivällä, ja kuormat eivät keiku niin paljon. Joskus tuo yksiakselinen alkaa pomppia tiellä.
Vähän uudemmat mallit ovat hiukan leveämmät Velsa 75, Tuhti 75 ja Pehtoori 8 tonnia. Ovat pieniä kärryjä nykymittapuun mukaan. Velsassa on muistaakseni monijatkoinen kippi , Ryskyssä ja Tuhtissa yksijatkoinen, Nurmikippejä kaikki. Nämä telikärryt eivät vastusta yhtään kääntymistä, ainakaan hiekalla. Kipalla ei ole sopivaa mallia, 8 t telikärry on jo metriä pitempi ja aika leveä. Viljalaidat jo 7 tonnin Kipassa ovat raskaat, vaikka olisi välikarikka keskellä vaunua, siis jos ovat seisseet ulkona syksyllä. Jos tykkää voimailla, mikäs siinä. Ja voi olla, että myyjä on ne erillliset matalat laidat hukannut. En minäkään itse asiassa muista , misä ne ovat. Koskaan ei ole ollut paikallaan. Velsalla ja Tuhtilla ei tarvii kuin löytää ne lyhemmät kulmakarikat.
Peltilaidatkin ovat hiukan raskaat, kun ovat yksiosaiset. Tuhtissa on aika helppo pudottaa ne hahloon, mutta on se semmoista pää täristen hoippumista yksin.
Jammu kirjoitti:Takaylitys pikkukärryssä tekee kiusaa
joskus oli 7tn velsassa lehmien väkirehua jota valutettiin kippi ylhäällä kierukalle, kärry nousi pystyyn itsekseen kun olis satsi perässä ja irti koukusta
muutenkin pienen traktorin kanssa on paljon kiusaa jos kuroma on perässä ja kärry osin keventää traktorin takapäätä vaikka idea olisi saada pitoa painon kautta
pääsääntöisesti Tuhti-kärryissä asiat on osattu tehdä kohdalleen ja hiukan paremmista aineista
Tuhti ei oo kyllä häävinen viljakärry, liian pieni peräylitys, kaatosuppiloon kipatessa saa pikkuhiljaa valutella että ei tuu edestä,yli.
Ohkaista meltorautaa muutenkin, Tuhti EI jatkoon..
Lienee toimittaneet eri Tuhteja sinne teillepäin, kun omat ja tuttujen kokemukset on ihan toisenlaiset. Itsellä on Tuhti m85 ja sillä on siirretty maata ja muuta tavaraa melkoiset määrät.
Soranajossa ollut järkevässä käytössä ja laidat ja koko kärry on edelleenkin siistissä kunnossa. Telit on suorat ja kun vertaa niitä ja muuta rungon rakennetta ryskyihin ja velsoihin, ovat kestävyydeltään ihan eri luokkaa. Reiluja 10t kuormiakin on siirretty ja kippi on aina noussut. Tiellä tasainen vetää. Tein vaihtolavarungon päälle, jossa on metsäkärryvalmius, puutakin on satoja motteja metsästä ajettu.
Tässä täytyy sanoa, että kotiseudun luonnollinen kotiinpäin veto on monen erilaisen kokemuksen takana, paikalliset pajat ovat saattaneet palvella ongelmissa paremmin. Weckmanin toiminta-alue Suomessa on vähän niin kuin "itäblokin" tuotantoa, länsirannikolta katsottuna. Pohjanmaalla ajetaan isommilla kuormilla ja säälimättömämmin. Viljakärryä olisi pideltävä kohtuudella, silloin ratkaisee lähinnä halutut pienet ominaisuuksien erot. Joku pitää pitkästä takaylityksestä, joku pitää runsaammasta aisapainosta liukkailla rinteillä. Joku pitää puulaidan hiljaisuudesta ja tiiveydestä, joku toinen haluaa laitojen ristimitan pysyvän, ilman että vehnäkuorma kipillä pystytettynä takalaidan paino takalaidan päälle esim. täyttöruuvin kanssa alkaa liu'uttaa ravistuneita ponttilankkuja pitkittäin, ja sivulaidasta tuleekin suunnikas. Eri asioita arvostetaan. Itse näen asian lähes kaikkien kärrymerkkien käyttäjänä, että jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Se Weckmanin "hiipivän telin" geometria on paras näkemistäni, renkaat pysyvät lähekkäin, silti kulkee kevyesti upottavassa, kumpaankin suuntaan. Kipan kapea ja pitkä aisa taas on aina paripyörät päällä kulkevalle mukava, kun ei tarvitse varoa, että pyörä nappaa kärrynkulmaan.
-SS-
Lisätään sen verran, että viljelykäyttöä ei liiemmin ole tullut kärrylle, mitä nyt joskus varakärrynä toiminut.
Tuo telin hyvyys unohtui mainita, metsäkäytössä varsinkin toimii hyvin.
-SS- kirjoitti:Noita kärryjä pitää verrata saman vuosikymmenen aikakaudelta.
Kipa kun tuli uutena taloon, kahdeksan tonnin teliversio tuli kyläläiselle, joka kävi täällä kuivurilla kuivailemassa. Meillä oli heti uutena muutama sellainen hitsaus, jotka olivat tosi siistejä, mutta osa irtosi toisesta niin että pohjametallissa oli vain kiiltävä jälki. Jonkin näköisiä kylmäjuotoksia. Pyörälinjan suuntaus vinossa, kulki hiukan eri uraa. Raskasta lastia kipatessa Kipan alarunko on aivan kaarella kippisylinterin kohdalla lähenee maata, lavan keskikohta kaarella ylöspäin, kun vehnäkuormaa nostaa. Tuon perniöäisen vehnätilan Kipan koko alarunko on vahvistettu raskaalla kulmateräksellä runkopalkin alapintaan hitsaamalla. Koko kipin kohta on vahvistettu neliökoteloksi. Kipan runko (vaikka on kuin kuorma-autosta, mainoksen mukaan) myös kiertyy paljon, kulmat tekevät epätasaisella alustalla kuorma päällä semmoista poikittaiskeinuntaa. Lavakin kiertyy enemmän, jos viljakasa on hiukankin sivussa. On aika pelottavaa kun kippiä alkaa nostaa, kuorman kukku alkaa keskeltä nousta, ja sitten toinen kulma vaan on alhaalla tassun päällä kun toinen on jo vaaksan irti korvakkeesta. Kipan punainen runkomaali lähti fliisuina pois, koska oli öljyisen rakenneteräksen päälle ruiskumaalattu. Puulaitojen maalaus oli OK. Paitsi lavalukot, niistä lähti maali tuulen mukana leijailemaan heti ensimmäisenä syksynä. Rasvaisena olivat nekin maalatut.
Saman vuosimallin teli-Kipasta on teli lengollaan, eikä ole täällä ainoita sen ajankohdan kärryjä, jotka ovat sillä tavalla masentuneen näköisiä ajossa. Velsat/Junkkarit ja Tuhtit ovat telin tuennaltaan eri tekoa, ja tuossa uudemmassa M85 on toimivat nipat navoissa ja telissä. Vanhassa harmaassa 6.5 - 7.5 ja 8 tonnin Tuhtissa on telin laakeri läpimenevällä akselilla. Vie maavaraa tietenkin, mutta tekee tukevuutta. Jos katsot jotain WS 80 tarjousmallia, se on yllättävästi heppoisempi joka suhteessa. Ihan hyvä kärry kuitenkin.
Weckmanin rauta tietenkin voi olla pehmeämpää, mutta kärryn omapaino oli sama kuin vastaavassa Kipassa. Pohjalevy vähintään yhtä paksu.
Tuo peltiprofiililaitojen taskuominaisuus on ollut noissa aina, semmoiset viistot pellinpalat mitä nykykärryissä näkyy, eivät ratkaise koko ongelmaa. Tosiaan puulaita on ihan OK, mutta vaatii hoitoa ja sisäsäilytystä. Jaloille kippaamisen ongelman poistin sillä, että tein kippaussuppiloon sivusyrjät, pyörät peruutetaan suppilon etureunan lankkuun kiinni, ja semmoinen kumilevy on niissä sivulaidoissa, joiden ohi se kärry työnnetään. Lankun yli ei valu, kun on viistosti niin kuin pyörän päälle osuu. Joutuu tietty odottelemaan, jollei ole kuivaa viljaa, koska kasa jää teräväksi keoksi. Jätän kipin pystyyn ja elevaattorin päälle ja lähden toisella kärryllä pellolle. Eipä se elevaattori niin paljon kulu vaikka siellä tyhjänä kolkuttelee. Toisella kärryllisellä sitten kuivuri asetellaan kukkuralleen. Kun ei ole mitään 600 hl megakuivuria tämmäsellä köyhällä.
Olen sitä mieltä, että nuo kevyet viljakärryt, joiden tarkoitus on mahdollistaa mahdollisimman suuret hyötykuormat peltoa mahdollisimman vähän tallaten, olivat kaikissa merkeissä ihan hyvät, mitään louhetta niissä ei pidä kuljetella. Varusteluissa, viljelijän välittämisessä, oli eroja: Kipa ainakaan ei ymmärtänyt päältä harjalla olevan kapean aisan päälle laittaa astinverkkoa (Weckmanissa oli) , ei etulaidan tikkaita ( Weckmanissa oli) , ei kahvaa seisontajalalle, eikä jalan ala-asennossa tankoa ollut edes sen vertaa pidennetty, että olisi saanut yläpäästä kiinni, semmoista hutunkeittoa raskaalla raudalla joo. Weckmanissa oli kahva. Viljaluukku Weckmanissa, Kipassa ei. Valojohdon hahlo Weckmanissa erikseen aisan sivussa tai lenkki seisontajalan putkessa, Kipassa etulaidassa lenkki. Auta armias jos pikaisessa kippauksessa unohtui valojohto siihen etulaitaan.
Nyt olisi tarkoitus Pehtooria kokeilla , silloin kun tarjouksia pyydettiin, Pehtoori oli kalliimpi. Minusta sekin on puulaitaisena ihan hyvin tehdyn oloinen.
-SS-
Knoppitietokysymys. Mistä johtui Kivimäen Konepajan peräkärryjen väritys?
-Ozmo da Discovibrator-
Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Osmo_ kirjoitti:
Knoppitietokysymys. Mistä johtui Kivimäen Konepajan peräkärryjen väritys?
Alkuperäinen vai uus?
Uutena kysymyksenä moniko suomessa valmistettu kippikärry on jaksanut ottaa kolmannen kierroksen renkaita allensa?
Tarkennus pinnat sileeksi ajettuna...
Näyttää konepaja vaihtaneen nimeänsä ja värivalikoima lienee nykyään mitä RAL-kartasta löytyy. Olisko vanhoissa väreissä joku klassinen et ei ruoste näy niin herkästi tai on saatu joku julmettu erä jotain 2-laatu maalia jostain ja sillä on sit värjätty kaikki.
Näyttää tolla Survosella olevan ihan defence-linjakin, en pitäis huonona meriittinä.
Renkaitakin on monella kuviolla, se maantiekuvio kuten kuormureissa etusissa, ripakuvio ja palaakin löytyy. Miten sit lie kuluvat ja käyttöähän nyt on laidasta laitaan. On se kyllä pitkä aika ja käyttömäärä jos tosiaan kolmatta kierrosta pitää alkaa alle veivaamaan.
Maantie ajossa ei kovin kummonen ajaa pallorengasta nolille, kuormaa kunnolla ja asfaltilla kuuttakymppiä rupee kulumaan, ajoin aikanaa semmosta 300 km päivä näkyi renkaassa,
Osmo_ kirjoitti:
Knoppitietokysymys. Mistä johtui Kivimäen Konepajan peräkärryjen väritys?
Alkuperäinen vai uus?
Uutena kysymyksenä moniko suomessa valmistettu kippikärry on jaksanut ottaa kolmannen kierroksen renkaita allensa?
Tarkennus pinnat sileeksi ajettuna...
Alkuperäinen. Lavan väri sen takia, että näkyy pimeässä ja alusta että ruoste ei näy.
Toinen kysymys. Mistä erottaa '66 ja vanhemmat kipakärryt tuoreemmista?
Vastaan itse tähän. Vuoteen '66 asti Kipan napakuppi oli valurautaa ja siinä luki VK, Kipan perustajan Väinö Kivimäen nimikirjaimet. Sen jälkeen kupiksi tuli 3" putkikierteellä oleva putkenpätkä, johon oli hitsattu päähän lappu ilman kirjaimia.
Viimeksi muokannut Osmo_, La Loka 27, 2018 10:03 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-Ozmo da Discovibrator-
Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Uutena kysymyksenä moniko suomessa valmistettu kippikärry on jaksanut ottaa kolmannen kierroksen renkaita allensa?
Tarkennus pinnat sileeksi ajettuna...
Mitä se valmistusmaa siihen jaksavuuteen liittyy, merkeillä voikin olla keskinäisiä eroja?
Naapuritilalla (noin 15 ha oli viljelyksessä) oli noin 5 tonnin velsa ja tuhti 1-akselisina. Kumpaakin käytettiin risu-ja viljakärryinä, lehmän ja hevosten lantaakin niillä taidettiin kummallakin kuljettaa. Joskus noin 4 vuotta sitten kiipesin sitä velsan pohjaa kattomaan ja oli notkolla laitoihin päin, vesi seiso ja muutenkin pohja ruosteessa. Tuhti oli ja on koko ikänsä katon alla säilös, siellä vieläkin on pikkupaalien säilytysalustana , erinomases kunnos, velsa on lähti romunkerääjälle ja on nyt metikössä hiljaksiin katoamassa olemattomiin.
Ferguson fe 35 diesel 1957
Massey-Ferguson 165 MP 1971
Volvo 740 GL B230K 1988 projekti
Saab 900i 1989
Saab 9-5 2.0t 2003
Ford Transit 100 CL 1992
No nyt tuli kärry hankittua. Tai oikeastaan se on joskus ollut kärry ja muuttunee talven mittaan takaisin sellaiseksi. Ehjää on runko ja kippisylinteri. Muista osista ei ole juuri kerrottavaa. Merkkikin on epävarma, koska tyypikilpeä ei ole missään tai en ainakaan ole vielä löytänyt. V:n mallisesta rungosta päätellen voisi ehkä olla joku varhainen Velsa? Väri on sellainen vauvan sinappiripulin kaltainen ruskehtavan kellertävä ja akselin päätykupissa on iso A ja sen alla KP. Vanteet punaiset. Kippirunko on tehty järeästä L-profiilista, johon oli pultattuna kylkeen 9x3" lankku pystyyn. Sen päällä poikkipuut, joiden päällä lankkupohja. Valot kiinni rungossa renkaiden takana, ei siis lavassa. Valojen malli sama, kuin vanhoissa Tuhteissa.
Lavan olivat tupajumit syöneet runkoa myöten, joten sen rippeet purin ja teen tilalle uuden. Lavan koko n. 4x2m. Ajattelin rakenteeksi painekyllästettyjä pitkittäispalkkeja, joiden päälle painekyllästetyt poikittaispalkit. Puuta siksi, ettei tule niin raskas ja runkona on jo tuo L-profiili. Päihin ja keskelle kuitenkin poikittaiset metallipalkit tukemaan ja laitojen pystytolppien alapään kiinnityshahlon rakentamista helpottamaan. Lavan pohjaksi 27 mm:n filmivaneri (klapikärryssä välttänee). riittäisiköhän 24mm? Reunaa kiertämään vanerin ja poikittaispalkkien väliin L-profiili, jonka toinen syrjä siis osoittaa maata kohden ja johon johon saranat kiinni hitsaten tai pulteilla. Laidoiksi 34mm:n laitalankku, johon u-profiilit päihin ja mahdollisesti yläreunaankin. Laidoista tulee n 42 cm:n korkuiset, eli lisälaitoineen se öbaut 84 cm. Laitalankut siis jo tilattu höyläämöstä. Renkaatkin tuossa ovat aivan valmiit, mutta niiden tilalle löytynee paussulta käytetyt...
Ei varmaan juuri halvemmaksi tule kuin ehjän ostaminen, mutta ei kalliimmaksikaan. Halvimmat myynnissä olevat eivät useinkaan ole ihan uutta vastaavassa kunnossa ja tästä kuitenkin lähes sellainen tullee...
Puusta tehden tulee painava lava ja vielä kipatessa vetelä. Eikä mielellään ulkosäilytystä yhtään.
Omasta kokemuksesta sanoisin että puisissa sivulaidoissa on saman verran rautaa kuin peltisissäkin ja sitten puuosat päälle.
Jos on kunnolla tehdyt ja toimivat.
Peltilaita viljalle ja simppeli lankkulaita maansiirtoon jos samalla kärryllä ajetaan.
VD5 kirjoitti:No nyt tuli kärry hankittua. Tai oikeastaan se on joskus ollut kärry ja muuttunee talven mittaan takaisin sellaiseksi. Ehjää on runko ja kippisylinteri. Muista osista ei ole juuri kerrottavaa. Merkkikin on epävarma, koska tyypikilpeä ei ole missään tai en ainakaan ole vielä löytänyt. V:n mallisesta rungosta päätellen voisi ehkä olla joku varhainen Velsa? Väri on sellainen vauvan sinappiripulin kaltainen ruskehtavan kellertävä ja akselin päätykupissa on iso A ja sen alla KP. Vanteet punaiset. Kippirunko on tehty järeästä L-profiilista, johon oli pultattuna kylkeen 9x3" lankku pystyyn. Sen päällä poikkipuut, joiden päällä lankkupohja. Valot kiinni rungossa renkaiden takana, ei siis lavassa. Valojen malli sama, kuin vanhoissa Tuhteissa.
Lavan olivat tupajumit syöneet runkoa myöten, joten sen rippeet purin ja teen tilalle uuden. Lavan koko n. 4x2m. Ajattelin rakenteeksi painekyllästettyjä pitkittäispalkkeja, joiden päälle painekyllästetyt poikittaispalkit. Puuta siksi, ettei tule niin raskas ja runkona on jo tuo L-profiili. Päihin ja keskelle kuitenkin poikittaiset metallipalkit tukemaan ja laitojen pystytolppien alapään kiinnityshahlon rakentamista helpottamaan. Lavan pohjaksi 27 mm:n filmivaneri (klapikärryssä välttänee). riittäisiköhän 24mm? Reunaa kiertämään vanerin ja poikittaispalkkien väliin L-profiili, jonka toinen syrjä siis osoittaa maata kohden ja johon johon saranat kiinni hitsaten tai pulteilla. Laidoiksi 34mm:n laitalankku, johon u-profiilit päihin ja mahdollisesti yläreunaankin. Laidoista tulee n 42 cm:n korkuiset, eli lisälaitoineen se öbaut 84 cm. Laitalankut siis jo tilattu höyläämöstä. Renkaatkin tuossa ovat aivan valmiit, mutta niiden tilalle löytynee paussulta käytetyt...
Ei varmaan juuri halvemmaksi tule kuin ehjän ostaminen, mutta ei kalliimmaksikaan. Halvimmat myynnissä olevat eivät useinkaan ole ihan uutta vastaavassa kunnossa ja tästä kuitenkin lähes sellainen tullee...
Taisit värityksestä päätellen ostaa vanhan Ryskyn. Sellainen rusehtavan keltainen väri ja vanteet punaiset. Lavan noko vastais aika lailla tota mun hiukan tuoreempaa 5 tonnista.
Onkos kellään Sato-kärryjä? Harvoin näkee. Tuollaiset 8-tonniset ollu käytössä 84-vuodesta ja on karmean näköiset kun ajettu kaikkea mahdollista, mutta matka jatkuu...
Tuossakin on laitettu mangneettivalot fiksusti. Mä sain ne sopimaan tuonne alkuperäiseen paikkaan, kunhan sain paukutettua tuon lavan alareunan edes jollain lailla suoraksi.
Merkkikin on epävarma, koska tyypikilpeä ei ole missään tai en ainakaan ole vielä löytänyt. V:n mallisesta rungosta päätellen voisi ehkä olla joku varhainen Velsa? Väri on sellainen vauvan sinappiripulin kaltainen ruskehtavan kellertävä ja akselin päätykupissa on iso A ja sen alla KP. Vanteet punaiset. Kippirunko on tehty järeästä L-profiilista, johon oli pultattuna kylkeen 9x3" lankku pystyyn. Sen päällä poikkipuut, joiden päällä lankkupohja. Valot kiinni rungossa renkaiden takana, ei siis lavassa. Valojen malli sama, kuin vanhoissa Tuhteissa.