Hommasin Juko-kylvölannottimen

[Aloittelija]

Otsikon mukanen härveli tuli haettua ilmaseks naapuritilalta, heillä on meneillään nurkkien tyhjennys.
2 metriä leveä, kokonaan punainen vaikka useammin näitä näkee sinisenä.
Ajoin koelenkin pellolla, kaarteissa sen vaihteistosysteemin pellit ottivat takarenkaisiin kiinni. Painoo tyyppikilven mukaan 565 kg, fergu jakso silti hyvin nostaa. Kokemuksia voipi kirjottaa tänne, ja valmistusajankohdan jos joku tietää, valm.nro 38579
Timoteitä tarkotus kylvää ens keväänä.

[Matsikka]

Otsikon mukanen härveli tuli haettua ilmaseks naapuritilalta, heillä on meneillään nurkkien tyhjennys.
2 metriä leveä, kokonaan punainen vaikka useammin näitä näkee sinisenä.
Ajoin koelenkin pellolla, kaarteissa sen vaihteistosysteemin pellit ottivat takarenkaisiin kiinni. Painoo tyyppikilven mukaan 565 kg, fergu jakso silti hyvin nostaa. Kokemuksia voipi kirjottaa tänne, ja valmistusajankohdan jos joku tietää, valm.nro 38579
Timoteitä tarkotus kylvää ens keväänä.

Onko kelta-vai harmaakantinen?
Kokemusta on harmaakantisesta, maailman huonoin kylvölannoitin, keltakantinen parempi.

[Lemmy]

Onko harmaakantisia vaihteiston kanssa? Sellaisella harmaakantisella kylvin joskus, jossa sivulla Optiseed syötönsäätölaite.

[Mutteriuuno]

Juu, vanhempi sininenkin oli monilta osin parempi parempi.

[DexMasZet]

Hyvin vähän oon näijen kanssa pelannu, mutta onkos siinä erikseen pienempi heinänsiemen laatikko? Semmoinen olisi hyvä olla heinän kylvöön. On heinää kylvetty ilmankin, kun sotkee viljan sekaan, vaan siinä tulee se suojavilja kaupan päälle.
Niinköhän 35 verkulla nousee säiliöt täynnä, joskus siirreltiin 2,5m jukoa säiliöt täynnä 65 verkulla, eikä kyllä kylyvöstä ilman reiluja lisäpainoja olisi tullut. Vaan voipihan sitä vähän vajaillakin säiliöillä kylvää, jos ei urakassa tee.

Hyvän salaatti tms penkin niistä vilja ja apulanta laatikoista saa, kun kopistelee rungosta irti, ite oon nämä pienemmät alat kylväny käsin tai sitten veivattavalla kylyvökonneella, vähän semmosta joutavvaa konneen kanssa tuhertamista kiertokokeineen ja säiliön pesuineen, vaan kuka mistäkin tykkää...

[Matsikka]

Onko harmaakantisia vaihteiston kanssa? Sellaisella harmaakantisella kylvin joskus, jossa sivulla Optiseed syötönsäätölaite.

On.

Tuossa vaiheessa en tiennyt mikä patska pihaan tuotiin. Keväällä 1983.

[pienitalli]

Kylvölannoitin on tarkoitettu suoraan ajamiseen. Mutkainen tai reilusti kaareva ajolinja vääntelee paikkoja.

Tuo 565 kg on tyhjän koneen paino. Kylvämään lähdettäessä täysillä säiliöillä kone painaa huomattavasti
enemmän.
Ja joissain traktoreissa on lyhyen vetovarret tai traktoriin on laitettu suuret takapyörät. Yhdistelmää
näkemättä on vaikea sanoa mistä takapyörän ja kylvölannoittimen osuma johtuu.

[Matsikka]

Hinattavalla kylvölannoittimella on ilo kaarrella kun vertaa kaikinpuolin jäykkään nostolaitekoneeseen, jolla pitää ajaa lähes suoraan.

[Aloittelija]

Harmaakantinen on. Kaartelua on hankala välttää, pellot ovat kovin epämuotoisia täälpäin. Kaks säilöä vain, etummainen vissiin lannotteelle. Jos se huono kone on, niin tais syy löytyy et miksi viljely lopetettu naapurissa. Epäonnee oli hakemisen kanssa, oli romuviidakon takana, piti puol navettaa tyhjentää et sai ulos, ja fergun takarenkaisiin jäi ikuset jäljet siitä röykytyksestä.

[Aloittelija]

Mitäs huonoja ominaisuuksia tässä on käytön kannalta?

[Matsikka]

Mitäs huonoja ominaisuuksia tässä on käytön kannalta?

Siemenpuolen syöttölaite ja voimansiirto karmea.
Sininen oli paljon parempi, vaikka ei ollutkaan kiertokoekaukaloa.

[Mutteriuuno]

Mitäs huonoja ominaisuuksia tässä on käytön kannalta?

Siemenpuolen syöttölaite ja voimansiirto karmea.
Sininen oli paljon parempi, vaikka ei ollutkaan kiertokoekaukaloa.

Sinisen syöttölaitteen akseli oli laakeroitu erillisillä pukeilla ja syöttölaitteen kotelon akselin reikä oli reilusti väljä. Punaisessa akseli pyöri syöttölaitteen reikien varassa ja syöttötelan sekä kotelon väliin pakkaantui jotain mujua joka ahdisti pyörimistä. Siitä ei Optiseed kestänyt. Sinisessä oli lannoitesäiliön pohja ruostumatonta terästä, punaisessa ruostuvaa. Lannoite- ja siemenvantaiden välissä oleva varpajyrä oli punaisessa pienempi ja helposti lakkasi pyörimstä ja alkoi toimia lanana.

[MF265]

Noita on monenlaista mallia. Meillä ei oo ollu syöttölaitteissa toimintaongelmia punasessa harmaakantisessa, jonka kannet on muovia ja vaihteistoilla toimiva syöttölaitteisto. Lannotesäiliön pohja on ruostumatonta terästä. Muuten ei kovin hyvä kone. Uuempi on harmailla peltikansilla ja Optiseed-laitteella varustettu ja siinä on myös hyvät syöttölaitteet. Rungossa heikkouksia. Molemmilla onnistuu heinänsiemen kylyvö viljasäiliöstä.

[Matsikka]

Mitäs huonoja ominaisuuksia tässä on käytön kannalta?

Siemenpuolen syöttölaite ja voimansiirto karmea.
Sininen oli paljon parempi, vaikka ei ollutkaan kiertokoekaukaloa.

Sinisen syöttölaitteen akseli oli laakeroitu erillisillä pukeilla ja syöttölaitteen kotelon akselin reikä oli reilusti väljä. Punaisessa akseli pyöri syöttölaitteen reikien varassa ja syöttötelan sekä kotelon väliin pakkaantui jotain mujua joka ahdisti pyörimistä. Siitä ei Optiseed kestänyt. Sinisessä oli lannoitesäiliön pohja ruostumatonta terästä, punaisessa ruostuvaa. Lannoite- ja siemenvantaiden välissä oleva varpajyrä oli punaisessa pienempi ja helposti lakkasi pyörimstä ja alkoi toimia lanana.

En ookkaan kuullut ennemmin Optispeed-koneiden ongelmista.

Tuossa mun punaisessa vaihrelootakoneessa siemen puolen syöttölaitteen kotelo oli pehmeää muovia, tela oli sivusuunnassa väljä koteloon, tela kulutti kotelon seinään uraa jolloin telan ja kotelon sivuseinän väliin tuli iso rako. Sivuseinissä oli telan kohdalla reikä josta rypsinsiemenet valui omia aikojaan hallitsemattomasti maahan. Myös suoraan telan sivusta siemenet valui suoraan maahan vaikka tela ei pyörinytkään. Reijät (2x20 kpl) piti pikkusiemenellä aina teipata kiinni ja krassata viljan siemenet telojen sivuista mattopuukolla pois. Sittenkin rypsin kylvömäärä heitteli kuinka sattuu kun syöttölaite oli näiden asioiden takia epätarkka.
Kun taas ruvettihin kylvämään viljaa, piti teipit ottaa pois että telojen väliin menevät siemenet eivät ahrista telojen pyörimistä.
Joka aamu piti syöttölaitteiden telojen ja sivuseinien välit putsailla ylimääräisistä siemenistä että muovivaihreloodan rattaat hyppineet yli kun syöttölaite tuli raskasksi pyörittää.
Kauhee määrä rasvanippoja, pöly+vaseliini=hiomatahna joka kulutti kaikki vaihrelooran liukulaakerit....voi hyvää päivää mikä kone.
Lannoitevantahien muoviputket ei kiviin ajoa paljon kestäneet, varpajyrä kihnutti siemenvantaiden jousihin vähänkin pehmeämmillä kohrilla, onnettoman pienet säiliöt, huono maalipinta, vain siemenpuolelle kiertokoekaukalo......
Ei mitään hyvää koko koneessa, paitsi se ruostumaton apulantapuolen pohja.

11 vuotta sillä taisteltiin, ostin suoralla kaupalla THE Simultan. Rehellisenä miehenä en voinut valehdella myyntipuheita Jukosta vaan muutaman pihallasäilytysvuoden jälkeen The Romu lähti sulattoon.

[2xford4000]

peltojen muodot on mitä on, mutta suoraan noilla on kylvettävä, kaarteita ei saa tehdä. se on pellot kylvettäväessä oltava silmää miten kylvää ja mistä aloittaa, kaarteet ja kulmat on oikaistava lähdössä tai lopetuksessa mutta nekin oikaistaan suoraan kylväen. just kesällä kylvin vanhalla rautapyörä jukolla heinää. 2.5m kone ja tein kiertokokeen ja pirun tarkasti kylvi sen mitä meinasin.

[Matsikka]

peltojen muodot on mitä on, mutta suoraan noilla on kylvettävä, kaarteita ei saa tehdä. se on pellot kylvettäväessä oltava silmää miten kylvää ja mistä aloittaa, kaarteet ja kulmat on oikaistava lähdössä tai lopetuksessa mutta nekin oikaistaan suoraan kylväen. just kesällä kylvin vanhalla rautapyörä jukolla heinää. 2.5m kone ja tein kiertokokeen ja pirun tarkasti kylvi sen mitä meinasin.

Perinteinen hinattava kylvinkone on unelma kylvää epäsäännöllisillä kuvioilla kun vertaa nostolaitekoneesehen.
Vantaisiin näköö kun kone on kauempana, kaarroksia pystyy tekemähän melko rohkiasti kunhan huomioi koneen oikaisemisen.

Vähäiset kesantomaat pikkutilkuille kylvän heinälle ehdottomasti kevythinattavalla Simultalla vaikka saisin lainalle valmiksi säädetyt nostolaite Jukot, rautapyörän tai keltakantisen punaisen kylvölannoittimen.

[-SS-]

Sinisessä Jukossa ja uudelleen värjätyssä keltakantisessa on todella tarkka nastatelasyöttölaite, akseli tosiaan on laakeroitu erillisillä kannattimilla, rypsi, lanttu, heinänsiemen, herne, vilja, kaikki menee tarkkaan, tarkemmin kuin telaa sivusuunnassa siirtämällä säädettävässä Tumessa. Harmaakantisessa siemenvantaitten liikematka ja muutenkin vantaitten toimivuus olisi parempi, mutta kyllä vanhanmallisellakin Jukolla toimii.

On kovapohjaisten savimaiden kone, ja kivettömien. Jukossa ensimmäisenä löydettiin kuivien lounaissuomalaisten savikoiden kylvöön sopivat säädöt. Jos jotakin pehmeää kukkamultaa tai turvemaata, tai sitten turpeista nurmea yritti, tai muuten huonosti kynnettyä ja äestettyä, kannatti unohtaa Jukolla koittamasta.

Pienet säilöt tosiaan ja raskasrakenteinen kone. Maalaus oli ehdottoman kestävä. Voi olla, että uudemmissa laatu heikkeni. Kylvää heikkolaatuistakin apulantaa, koska on voimakas murskaava karistinakseli lannoitesäiliössä. Pohjapelti tosiaan ruostumaton. Viinirypäleen kokoiset kokkareet vastaavasti tukkivat Tumen täysin. Myös hötö heinänsiemen menee Jukolla, koska siemensäiliössäkin on karistaja-akseli.

Jukossa tosiaan on paljon nippoja, ei meillä vaihteisto pillaantunut, ehkä tottunut rasvaamaan maltilla ja pesemään rasvakasat pois.

Nyt on hinattava Tume ja on siinäkin omat ongelmansa, mutta onhan se avara sieltä vantaistosta ja syysrapsin saa menemään tarkasti alle 2 kg/ha lantraamalla pari osaa riisiä, yksi osa rapsinsiementä. En kuitenkaan meinaa luopua Jukosta, on mukava kun siinä on kolme laatikkoa, herne, tukivilja, apila ym jokainen omasta laatikosta.

-SS-

[Aloittelija]

Kova savimaa täällä onkin, mutta ei kivetön ollenkaan. Pellon yhdessä kulmassa on kukkula jonka epäilen olevan muinainen kiviraunio, puut kasvavat kivien raoista, ja pelloltakin paljastu kyntäessä pään kokoisia ja pienempiä lohkareita aika kasa. Kylvettävää ei ole kuin pari ha, ja nekin aina 1/4 ha erissä, eli täysiä säiliöitä tuskin otetaan.

[Jammu]

Kotopaikassa ollut kaksimetrinen punainen keltakantinen juko ja myöhemmin leveämpi samanlainen. Hyviä koneita olleet. Nyt veljellä on jukon hinattava

Nurmet on kylvetty hs laitetta käyttäen.

[Matsikka]

Mun mielestä kiertokokeen otto lannoitepuolelta pitää olla mahdollisimman helppo, lannoitteiden juoksevuudessa tuntuu olevan suuria eroja.