Hommasin Juko-kylvölannottimen

[Talumees]

Pallukat on suurpiirteisiä, pinta-alamittari on parempi mutta peruutuskamerat säiliössä on tosikovajuttu.

Toimii kunhan teippaa johdot kunnolla runkoon kiinni...

[MF265]

Viisari kun osotti suoraan alaspäin, sillon viimestään piti lähtee täyttämään ja sai säiliön aika tarkasti tyhjäks, vanhassa Jukossa on pienet säiliöt. N25:ssa paljon isommat säiliöt. Joskus tullu katottua matkamittarista, mutta monesti käyn ihan kahtomassa säiliöön ja samalla tarkastan ettei oo vantaita tukkeessa yms. Oppii sen tietämään aika hyvin miten pitkälle riittää säiliöllinen.

[Ferkku]

Sininsen jukon isä osti uutena joskus 70- luvulla ja tietääkseni pelasi ongelmitta. Vaihtoi N 25:een -90 Eikä siinäkään mitään ihmeellistä. Joku apulantavantaan jousi ja irronnut säiliön kahva tulee mieleen. Nyt ollut hinattava sivupyöräkone -99 6-7 vuotta. Ei muuta kuin astinlaudan katkennut pultti viime keväänä. Apulantavantaiden haitariletkut joskus irtoaa, laitoin nippusiteellä varmistuksen. Jykevää tekoa kun vertaa vaikka Simultaan mitä nyt tuota Matsikan videota joskus katsoin. Sietää vähän olkistakin siementä ja on tarkka syöttö. Saa menemään tosi vähänkin piensiementä. Mun mielestä tuolla saa paremmat oraat kuivissa olosuhteissa kuten viime keväänä vrt Simulta. Toki on muustakin kiinni kuin kylvimestä. Turvemaankin kylvö onnistuu aika hyvin kun vain muistaa nostaa koneen ylemmäs ja vantaat löysänä.

[hankkijamies]

Tässä 76 vuoden jukolla kylvettyä ohraa tältä vuodelta näkyyhän ne kasvavan yhtä huonosti kun tämän vuosituhannen puolella kylvetyilläkin

[poweri]

Yleisesti en oikein ymmärrä tuota säiliössä jäljellä ongelmaa, ite hurautan suunnilleen samanmäärän täyttövaunusta vähän kukkua kansi kiinni. Jos nyt ennenkin esim ohraa kylvänyt menee suht sama ha määrä. Kauheesti ei mene aikaa jos käy päisteessa vilkasee 1.5ha jälkeen samalla tarkastaa vantaat ym putket että ok.
Ehkä se tulee eteen näissä 500m sivu lohkoilla joita meilläpäin ei juuri ole mutta edelleen mielestäni pintaalamittari kertoo missä mennään mä ainakin katson siitä enkä ala virittelee yhtään mitään muita näyttöjä. Eikä ole oraat sen vuoksi harvoja ja saa kapeella 2.5m 10ha päivässä maahan jos ajo maittaa. Teen kaiken yksin, kahvehuolto toimii hyvin ilman naisia ei pärjättäis...

[MF265]

Yleisesti en oikein ymmärrä tuota säiliössä jäljellä ongelmaa, ite hurautan suunnilleen samanmäärän täyttövaunusta vähän kukkua kansi kiinni. Jos nyt ennenkin esim ohraa kylvänyt menee suht sama ha määrä. Kauheesti ei mene aikaa jos käy päisteessa vilkasee 1.5ha jälkeen samalla tarkastaa vantaat ym putket että ok.
Ehkä se tulee eteen näissä 500m sivu lohkoilla joita meilläpäin ei juuri ole mutta edelleen mielestäni pintaalamittari kertoo missä mennään mä ainakin katson siitä enkä ala virittelee yhtään mitään muita näyttöjä. Eikä ole oraat sen vuoksi harvoja ja saa kapeella 2.5m 10ha päivässä maahan jos ajo maittaa. Teen kaiken yksin, kahvehuolto toimii hyvin ilman naisia ei pärjättäis...

N25:ssa ei oo pinta-alamittaria meillä ja en muista näkykö se ohjaamoon vanhassa 2-metrisessäkään. Siinä riitti säiliö n. 0,5 hehtaarille, sen takia hyvä että sai säiliön aika tarkasti tyhjäks kun täyttöjä on paljon. N25:ssa riittää jo n. hehtaarille säiliö viljasta riippuen.

[Matsikka]

Mun Simultassa on pinta-alamittari vähän epäkunnossa, lisäksi on senverran kaukana ettei viitti tihrustaa pieniä numeroita ja sitten vielä pöly joten mittaria ei koppiin näe. Kysyin onko saatavilla tehaalta sähköistä mittaria koppiin ja vastaus oli tyly, EI.
Paljon helpompi on viritellä langattomat peruutuskamerat säiliöihin kuin jotain mittaria. Rypsinkylvössäkin saa kattella apulannan riittävyyttä kun siementä menöö vähän.
Kun on niitä pitkiä suoria, niin kamerasta näköö justiin jos jostain syöttölaitteen kohrasta meinaa loppua, typerä ramppaaminen säiliöllä on vähentynyt huomattavasti.

[Matsikka]

Yleensäottaen syötön säätö telojen pyörimisnopeutta muuttamalla on hyvä systeemi, mutta sekin pitää toteuttaa niin että se toimii. Myös koko muu kone olis hyvä olla kelvollinen.
Kuinka Jukon Optispeed on yleensä toiminut?
Näyttelyissä kävin toissakesänä Simultan ja Tumen osastoilla uusia koneita katsomassa, simultan vihreät takapyörökoneet oli kyllä ilo silmälle kun vertas Tumen koneisiin.

Omaan simultaan vaihdoin apulantavantaat keväällä, siemenvantaisiin pitää hitsata lisää pelliä kun ovat kuluneet, meinasin tehdä viime kevääksi mutta homma jäi.

Yhren kerran Simultan syöttölaite on pettänyt, jousi joka vetää kytkentärattaat toisiaan vastaan meni poikki, sen jälkeen tulee tiirailtua että syöttöaksilat pyörii kun ajaa menemähän, sikäli hyvä juttu että aksila joko pyörii tai sitten ei yhtään.
Jukossa tuli kerran kaikkein näkyvimmälle paikalle katkokylvöä kun vaihrelaatikon rattaat löivät ylitte. Kone jota joutuu syränsyrjällä koko ajan vahtimaan ei kyllä oo hyvä.
Simultassa on 4 rasvanippaa....Jukossa niitä oli lukematon määrä, hyihitsi.

[poweri]

Aika pöljää on koneen suunnittelu jos pintaalamittari niin ettei kunnolla näy...toki näkökykyjäkin monenlaisia ns testissä norminäöllä pitää mittari näkyä.
Tumeessa tää sitten parempi, mekaaninen mittari ketjulla kuin junan vessa. Ei sekään iso näyttö ole mutta näkyy ja tuleehan ekan kymppivuoden jälkeen perstuntumakin kun usein samoja peltoja ajetaan.

[Matsikka]

Aika pöljää on koneen suunnittelu jos pintaalamittari niin ettei kunnolla näy...toki näkökykyjäkin monenlaisia ns testissä norminäöllä pitää mittari näkyä.
Tumeessa tää sitten parempi, mekaaninen mittari ketjulla kuin junan vessa. Ei sekään iso näyttö ole mutta näkyy ja tuleehan ekan kymppivuoden jälkeen perstuntumakin kun usein samoja peltoja ajetaan.

Mittari on koneen keskellä suoraan eteenpäin, periaatteessa se näkyy, mutkun 1,5 ha kylvät, niin usein saat käyrä pölyjä välillä putsailemassa.
Perstuntuma on perstuntuma, mutta kun tahtoo kylvää justihin ilman turhia ramppaamisia niin se ei riitä.

[rastuhannu]

"Jukossa tuli kerran kaikkein näkyvimmälle paikalle katkokylvöä kun vaihrelaatikon rattaat löivät ylitte. Kone jota joutuu syränsyrjällä koko ajan vahtimaan ei kyllä oo hyvä.
Simultassa on 4 rasvanippaa....Jukossa niitä oli lukematon määrä, hyihitsi."

Se rattaiden yli hyppiminen Jukossa johtuu enimmäkseen huollon puutteesta, pitäisi ne syöttökoneiston nipat ja ketjut rasvata vaikka se kuinka tuskallista olisi. Ja toinen jumi mitä koneessa tapahtuu on syöttötelojen akselien muovilaakerit. Ne vetävät kosteutta itseensä ja turpoavat liian tiukiksi. Jollain Crc tai vastaa yleensä saa irtoamaan herkemmiksi kun aikansa kolistelee ja pyörittelee.

Sama homma se on kaikkien merkkien kohdalla että ei keväällä taho ketjut ja akselit pyöriä. Ja tottakai niihin koneisiin on runtattu säiliöt täyteen ennen kokeilua. Pajalle tullaan sitten säiliöt täynnä, ketjut poikki ja sitä rataa.

Kyllä se koneiden toimivuuden kannalta on tärkeintä että kausitöiden loputtua koneet putsataan ja rasvataan.
Ja sitä painepesuria on syytä välttää koneessa missä laakereita on. Paineilma on paljon helälävaraisempi puhdistuskeino. Onhan se tietenkin komeaa katsella kun puimurin kylki kiiltää pesun jäljiltä ja seuraavana syksynä sitten vaihdellaankin paljon laakereita.

Ja nämä vanhat koneet jossa on paljon niitä nippoja on osoittautuneet kaikkein toimintavarmemmiksi kun vaan on muistettu sitä konetta rasvailla. Taisi vanhassa Harris puimurissa olla 112 nippaa kaikkiaan,tai sitä luokkaa, tosin kaikkia ei päivittäin tarvinnut rasvata.

Palstaa seuratessa on tullut huomioitua että se rasvaaminen koetaan erittäin hankalaksi tapahtumaksi. Ja sen myötä jää se suorittamatta.
Mitä vuosikymmenien aikaan on koineita korjailtu niin kyllä ne viat useimmiten on johtunut öljyn ja rasvan puutteesta.

[Matsikka]

"Jukossa tuli kerran kaikkein näkyvimmälle paikalle katkokylvöä kun vaihrelaatikon rattaat löivät ylitte. Kone jota joutuu syränsyrjällä koko ajan vahtimaan ei kyllä oo hyvä.
Simultassa on 4 rasvanippaa....Jukossa niitä oli lukematon määrä, hyihitsi."

Se rattaiden yli hyppiminen Jukossa johtuu enimmäkseen huollon puutteesta, pitäisi ne syöttökoneiston nipat ja ketjut rasvata vaikka se kuinka tuskallista olisi. Ja toinen jumi mitä koneessa tapahtuu on syöttötelojen akselien muovilaakerit. Ne vetävät kosteutta itseensä ja turpoavat liian tiukiksi. Jollain Crc tai vastaa yleensä saa irtoamaan herkemmiksi kun aikansa kolistelee ja pyörittelee.

Sama homma se on kaikkien merkkien kohdalla että ei keväällä taho ketjut ja akselit pyöriä. Ja tottakai niihin koneisiin on runtattu säiliöt täyteen ennen kokeilua. Pajalle tullaan sitten säiliöt täynnä, ketjut poikki ja sitä rataa.

Kyllä se koneiden toimivuuden kannalta on tärkeintä että kausitöiden loputtua koneet putsataan ja rasvataan.
Ja sitä painepesuria on syytä välttää koneessa missä laakereita on. Paineilma on paljon helälävaraisempi puhdistuskeino. Onhan se tietenkin komeaa katsella kun puimurin kylki kiiltää pesun jäljiltä ja seuraavana syksynä sitten vaihdellaankin paljon laakereita.

Ja nämä vanhat koneet jossa on paljon niitä nippoja on osoittautuneet kaikkein toimintavarmemmiksi kun vaan on muistettu sitä konetta rasvailla. Taisi vanhassa Harris puimurissa olla 112 nippaa kaikkiaan,tai sitä luokkaa, tosin kaikkia ei päivittäin tarvinnut rasvata.

Palstaa seuratessa on tullut huomioitua että se rasvaaminen koetaan erittäin hankalaksi tapahtumaksi. Ja sen myötä jää se suorittamatta.
Mitä vuosikymmenien aikaan on koineita korjailtu niin kyllä ne viat useimmiten on johtunut öljyn ja rasvan puutteesta.

Eiei.

Rattaiden hyppinen johtui nimenomaan tuon vuosimallin Jukon paskasta syöttölaitteesta joka tuli niin jäykäksi että edes kiertokoetta ei meinannut jaksaa veivillä kääntämähän, kun krassasi syöttötelojen ja kotelon välit jyvistä niin syöttökoneisto tuli paljon herkemmin pyöriväksi.

Samaa vikaa ei tunnu keltakantisessa eikä sinisessä Jukossa olevan. Meillä oli Sininen Juko ennen eikä siinä tuota vikaa ollut. Siinä oli ihan erimoinen syöttölaitteen kotelo eikä jyvät menneet väliin haittaamaan pyörimistä.

[Talumees]

Mun Simultassa on pinta-alamittari vähän epäkunnossa, lisäksi on senverran kaukana ettei viitti tihrustaa pieniä numeroita ja sitten vielä pöly joten mittaria ei koppiin näe. Kysyin onko saatavilla tehaalta sähköistä mittaria koppiin ja vastaus oli tyly, EI.

Kolme metrisessä takapyöräkoneessa on tuollainen laskuri OMRON H7EC-BLM , yhdessä rattaassa on magneetti jonka pulssit laskee ja siitä suoraan pinta-ala.

[-SS-]

Jukon vaihdelaatikon rasvaus on tietenkin sellaista näpräämistä. Joutuu käänteleen vaihteita jotta nippa tulee sopivasti näkyviin sen etukuoren alta. Vaihdelaatikko lisäksi peittää tehokkaasti pääsyn lannoitepuolen syöttöakselien päätylaakereihin ja murkausakselin päätynippoihin. Nostolaitekoneen pyörän laakerointiakselin nippa on niin kiinni pyöräpalkissa, ettei paksummalla nelileukaisella tahtonut päästä, Leylandin mukana tullut painettava pikkuprässi on ollut hyvä.

Oma ongelmansa näkyvät olleen muoviseen laakeripesään ruuvatut nipat, ne lähtevät irti jos on kovin tiivis suukappale. Ei kestä vemputtaa sivuttain yhtään. Sitten jääpi rasvaamatta.

Minä tunnustan painepesseeni Jukoa ahkerasti, varsinkin kun apulanta jumittui säiliöön aikaisen rukiinkylvön ja myöhäisen syysvehnän kylvöjen välillä, kostean ilmanalan takia. Kuivamaan aurinkoisena päivänä aurinkoiselle mäelle ja rasvat nippoihin ja öljyruiskulla yltäpäältä, niin keväällä pyörii herkästi ja on niin kiiltävä.

-SS-

[Matsikka]

Mun Simultassa on pinta-alamittari vähän epäkunnossa, lisäksi on senverran kaukana ettei viitti tihrustaa pieniä numeroita ja sitten vielä pöly joten mittaria ei koppiin näe. Kysyin onko saatavilla tehaalta sähköistä mittaria koppiin ja vastaus oli tyly, EI.

Kolme metrisessä takapyöräkoneessa on tuollainen laskuri OMRON H7EC-BLM , yhdessä rattaassa on magneetti jonka pulssit laskee ja siitä suoraan pinta-ala.

Joo...takapyöräkoneessa.

Mutta ei aataminaikuisessa 2,5m kevythinattavassa.

Peruutuskamera oli helppo homma, pinta-alamittaria en välttämättä kaipaakkaan, enää.

[dunlop]

Kyllä se koneiden toimivuuden kannalta on tärkeintä että kausitöiden loputtua koneet putsataan ja rasvataan.
Ja sitä painepesuria on syytä välttää koneessa missä laakereita on. Paineilma on paljon helälävaraisempi puhdistuskeino. Onhan se tietenkin komeaa katsella kun puimurin kylki kiiltää pesun jäljiltä ja seuraavana syksynä sitten vaihdellaankin paljon laakereita.

Samaa mieltä että painepesurin kanssa pitää käyttää järkeä.Se ei vaan oikein mene jakeluun kun usein kuulee ettei puimuria vaan saa pestä kun laakerit hajoaa siihen paikkaan,mutta mitä tekemistä niillä puhtailla pintapelleillä on laakereiden kanssa?
Eihän niitä kylkiluukkuja tarvitse avata ja tähdätä pistesuihkulla laakereihin jos puimurin haluaa pitää siistinä
Jos pintapellit pestään,niin eihän se mahdollinen roiskevesi joka laakereiden lähistöön kulkeutuu niitä tuhoa.
Ja tässäkin se rasvaus on erittäin tärkeää niinkuin edellä todettiin,jos esim. laakeri on täynnä rasvaa niin eihän vesikään sinne niin herkästi hakeudu.

[Matsikka]

Vertaamalla Massey Harriksen puimuria ja Jukon muovilaakerista kylvinkoneen voimansiirtoa ei ole paljon muuta yhteistä kuin nippojen määrä. Pöly ja vaseliini on oivallista hiomatahnaa muovilaakereille.
Hyvin on Simulta toiminut vuodesta 1995, Juko jotain 5 vuotta vaikka sitä kohtuullisesti rasvattiinkin. Sen jälkeen Jukon syöttötelat olivat kuluttaneet urat syöttökoteloon, telat siirtyi sivuun, rako telan ja ja sivuseinän välillä kasvoi ja ongelmat alkoi.
Meidän kone oli ensimmäisiä harmaakantisia, enpätiedä muuttuiko sen jälkeen oaremmiksi. Tehtaan ukko kävi muuttamassa lannoitevantaita ja kylvövantaiden kannatinrautalankoja jälkikäteen.

[poweri]

Koneiden käytössä ja huollossa on näköjään monia eri tapoja sehän on ok jos huollot tehdään ja hommat hoituu.
Tuo puimurin syyspesu jakaa, itse puhallan paineilmalla kaikki luukut auki ja heittokuljetin irrotettuna. Kuulun rasvaajiin, kaikki nipat läpi ja öölit ketjuihin. Kone käyntiin tyhjällä ja näkyvillä olevat kestovoidellut laakerit ruiskutan hhs päähän. Vettä en käytä ollenkaan paitsi säiliön pohjakaukalon ja tyhjennysruuvin putsaukseen. Hytin imuroin ja pesen ikkunat.
Pintapellit pesen jos pesen ennen puintia lämpöisessä kesässä.
Vaseliini halpaa pidän kaks rässiä ladattuna niin heti keskeydy kun puimuriakin kiertää.
Kylvökoneen pesen pesurilla mutta lämpöisessä ja vaseliinia....

[Matsikka]

Puimuria välillä pesen välillä en. Joskus jää kokonaan syyskiireiden takia putsaamatta mutta kun puinnit on puitu niin kone suoraan katon alle eikä syyssateisiin.

Tänävuonna pesin ennenkö aloitin, ja eilen putsasin paineilmalla. Voitelin rasvasin ja vielä uudet pakkaasnesteet koneesehen.
Yks remmi vaihrettihin ennen puintia, laonnostokelan lautoja uusittihin ja suurin puintiaijan remontti oli moottorin öljykellon uusinta.

Vanha kone...eikä vielä viimeistä syksyä mellä. Ihan työkunnossa vaikka vaihtelevasti huollettu. Prässin ja tippakannun kanssa kiertelen niinkuin ohjeessa sanotaan ja muutenkin jos sitä vaatii.

[Osmo_]

Se rattaiden yli hyppiminen Jukossa johtuu enimmäkseen huollon puutteesta, pitäisi ne syöttökoneiston nipat ja ketjut rasvata vaikka se kuinka tuskallista olisi. Ja toinen jumi mitä koneessa tapahtuu on syöttötelojen akselien muovilaakerit. Ne vetävät kosteutta itseensä ja turpoavat liian tiukiksi. Jollain Crc tai vastaa yleensä saa irtoamaan herkemmiksi kun aikansa kolistelee ja pyörittelee.

Sama vika satasarjan Tumessa. Apulantapuolen syöttöakseli on terästä ja turvottaa syöttötelat tiukoiksi koteloihin. Ja muovirattaita harmittaa. Omaan Tumeen tein varaosakoneen siemenpuolen syöttöakselista uuden. Tonnisarjassa akseli onkin sentäs alumiinia.
Itse kuulun noihin huonotapaisiin koneidepesijöihin. Ennen säilöntää huolellinen vesipesu. Toki teen homman aurinkoisella kelillä ja paalaimen solmijakotelon ympärystän pesen sienellä. Ja kompuraa harmittaa kun puhaltaa. Ennen säilöntää suihkutan vielä liikkuville ja paljaille pinnoille tuuman kerroksen suojaöljyä sekä rasvaan kaikki nipat, että kaikki vesi tulee ulos väleistä. Kylvinkoneen rasvaan päivittäin ja ennen sesonkia ruiskutan ketjut sprayvaseliinilla. Menee rullien väliin mutta ylimääräinen valuu pois.