Hydrauliikkapumpun mitoittaminen

[korpirampa]

Tuo imushokki on vissiin sama kuin samaan patruunaan integroitu shokkiventtiili + antikavitointiventtiili?

”Paikallisissa” on hyvä käydä, kasvokkain komponentit pöydällä, monen asian ymmärrys helpottuu.

[USSR]

Tuo imushokki on vissiin sama kuin samaan patruunaan integroitu shokkiventtiili + antikavitointiventtiili?

”Paikallisissa” on hyvä käydä, kasvokkain komponentit pöydällä, monen asian ymmärrys helpottuu.

Tuohon ekaan vastaus vahva ehkä. Joka tapauksessa niin että tuo venttiili toimii molempiin suuntiin eli kavitointilanteessa saa myös korvausöljyä ja nuo venttiilit tulee itse suuntaventtilipöytään kiinni. Sitten noita venttiileitä säätämällä voi hakea jarrutuksen määrä esim alamäkeen ajettaessa. Erillinen jarru toki on hyvä olla olemassa.

[USSR]

Eli tollanen Bucherin valmistama suuntaventtiili https://www.bucherhydraulics.com/dataca ... 228-en.pdf

Sivulta 42 löytyy myös tuo imushokki/antikavitointiventtiili

Huonona puolena tuossa on että maksimivirtaus 60L/min, joten se asettaa OMS125:lle hiukan haasteita, koska hydraulimoottori maksimikierrokset jää pienemmäksi kuin olin laskenut, joten koneen teoreettinen huippunopeus tippu n. 4-5km/h. Nyt joudun hiukan muuttamaan koneen ketjuvälityksiä, jotta saan kulkemaan koneen kovempaa, mutta se tarkoittaa myös hiukan huonompaa työntövoimaa. Noh... kompromisseja nämä taitaa olla aina. Toisaalta tuossa Bucherin venttiilissä on hyvää että se on laadukas ja siinä on laaja venttiilin liikematka, joten ajonhallinta on huomattavasti helpompaa kuin halvalla vastaavalla. Samaa kuulemma käytetään Avanteissa.

[Bj Andy]

Kokeile ensin ennenkuin muutat mitään. Tai laita kaksi moottoria joista toinen kytketään joko vapaakierrolle tai rinnan. Niin saat kaksi nopeutta.

Oisiko isompi vena ollut kalliimpi?

[USSR]

Kokeile ensin ennenkuin muutat mitään. Tai laita kaksi moottoria joista toinen kytketään joko vapaakierrolle tai rinnan. Niin saat kaksi nopeutta.

Oisiko isompi vena ollut kalliimpi?

Tässä siis rakennetaan konetta täysin tyhjästä ja kone on rakennettu jo hyvin pitkälle, joten suuria muutoksia en lähde tässä kohtaa tekemään. Tässä kohtaa koneeseen siis tulossa vain tuo yksi OMS125 geroottorimoottori ja sillä pitää yrittää pärjätä. Se on on siis jo koneeseen asennettu. Laskelmien mukaan tuon pitäisi kuitenkin riittää siedettävästi kun ei tällä ole tarkoitus ruveta urakoimaan vaan ihan pientä kevyttä pihahommaa.

Isompi vena olisi malliltaan Bucher HDS21, mutta sen saatavuus on kuulemma heikko ja hinta nousee kuulemma huomattavasti eikä myyjä lähtenyt sille edes hintaa laskemaan. Nuo Bucherin HDS suuntaventtiilit kun aina kasataan asiakkaan toiveiden mukaan palasista, eikä ne ole samanlaista "bulkkitavaraa" mitä nettikaupat myy.

[USSR]

Perhana sentäs... tuli soitettua sellaiselle henkilölle kuka noita hydrauliikkasysteemejä suunnittelee ammatikseen ja on erikoistunut hydraulimoottoreihin. Hän ehdotteli omaa ratkaisuansa asiaan, mutta budjetti kasvoi heti toiseen potenssiin.

Jos halvalla haluaa päästä, niin oli sitä mieltä että lähtisi tekemään tuon geroottorimoottorin ohjauksen kyllä perus suuntaventtiilillä + moottorikaralla + kuormanlaskuventtiilillä. Perusteli sen sillä että se kuitenkin jarruttaa paremmin alamäkeen ajettaessa ja koneen hallinta olisi helpompaa.

Tässä nyt vähän kahden vaiheilla olen että kumpaan ratkaisuun päädyn eli
-suuntaventtiili + moottorikara + kaksoiskuormanlaskuventtiili
-suuntaventtiili + sylinterikara + imushokki/antikavitointiventtiili

Molemmissa hinta on melkolailla sama.

[565-64]

Suuntaventtiili moottorikaralla + kaksoiskuormanlasku venttiilillä saavutetaan parempi ajon hallittavuus , joten suositelisin em. ratkaisua.

[USSR]

Suuntaventtiili moottorikaralla + kaksoiskuormanlasku venttiilillä saavutetaan parempi ajon hallittavuus , joten suositelisin em. ratkaisua.

Moi kiinnostaa enemmän mihin tämä tieto perustuu? Ja ihan mielenkiinnosta onko kokemusta vastaavasta kokoonpanosta, tai oletko rakentanut laitteen missä on ollut tuollainen ohjaus geroottorimoottorille?

[korpirampa]

Budjettiratkaisua oltiin hakemassa, mutta vastaavaa hallintaa kuin avantissa

JOS "samaan" rahaan molemmat saat, tehohukka on mielestäsi ok kuormanlaskuilla ja kestät riskin siitä että ensimmäinen kuormanlaskupari ei ole täysin toimiva... niin multa kanssa ääni kuormanlaskun suuntaan.

en vaan tiedä mistä tuollaset vaihtoehdot oikeasti saa samaan rahaan, no toisaalta sama raha saattaa tarkoittaa toisille sadan euron eroa, eipä tuossa monista sadoista puhuta...

Ottaa vaan nuo kuormanlaskut sellaisella pesällä, mihin ko. liikkeessä on myös muita litrakokoja ja painesuhteita tarjolla. Jos eka menee pieleen, niin ei tarvitse sentää lohkosta lähtien ostaa uusia. Industrial-cavity on ihan hyvä. Sun hydraulicsin pesät kanssa, noihinkin on monella tarjolla patruunoita.

Alan yleinen ymmärrys on että karkaavaa kuormaa pitää jotenkin hallita. Kuormanlasku on tähän hyvä ja yksinkertainen(välillä kyllä kaikennköistä humppaa) komponentti. Pienellä vaivalla ja testailulla yleensä saa järjestelmistä stabiileita.

EDIT: Hydraulijärjestelmiä on niin monia, että yksiselitteistä vastausta ei voi paperilla tai parhaimmallakaan simulointimallilla tälläisessä tilanteessa sanoa. VOI olla että suuntaventtiilin kara yksinään riittää kuormanhallintaan, näillä nopeuksilla ja pihasi kaltevuuksilla. Tiedät ennakoida miten kone käyttäytyy jossain kuopasssa jne - tulet toimeen asian kanssa.

Sitten tälläinen Avant ties muu, kaveri tulee pystymetsästä, starttaa ja lähtee liikkeelle, ei saa tulla yllätyksiä, pitää olla tunnokkuutta jne. Lähtötilanne ja lopputulema on hiukan enemmän hierottu ratkaisu, kuin tässä "norttiaskin kanteen" pohdittu ratkaisu - ei tämän tarvitse olla sen huonompi/vähempiarvoine, ei ollenkaan.

Valitettavasti dynaamisen järjestelmän rakentaminen ei ole aina nips-naps-kops-poikki-ja-pinoon ratkaisu. Työn puolesta tehdään paljon testejä ja kokeiluja, pitää hyväksyä se että kun haetaan rajoja, niin yleensä tulee kynsille . Näin on aina ollut ja aina tulee olemaan. Esim kaivinkoneiden ajomoottoreiden kuormanhallinta tehdään jarruventtiilillä, ei kuormanlaskulla. Siellä on yleensä suuntaventtiilin karan lisäksi paineohjattu kuormanhallinta- kara, mikä haistaa tuon alamäen tulemisen, ja kyllä, toimii kuten kuormanlasku. Tälläisiä komponentteja ei vain myydä irrallisena. Nämä karat toimivat samalla hydraulisena jarruna. Lisäksi on sitten monilevy parkkijarrut.

Mitä alhaisempi kuormanlaskun painesuhde, sitä stabiilimpi se on. Mitä enemmän kuormanlasku luonnostaan ahdistaa, sen stabiilimpi järjestelmä yleensä saadaan. Sinun tapauksessa kuormanlasku pitäisi olla täysin auki tasaisella ajettaessa, näin ei tulisi ylimääräistä hukkatehoa siitä. Eli vaikka se 1:4 ja 200 bar asetusarvo, craccing pressure. Tuo 1,3 kertaa suurin käyttöpaine - mitoitusohhje, mitä noissa datalehdissä tarjoavat, on jotenkin heidän selustan varjelua mielestäni. 200 bar kuormalle pitäisi olla 260 bar kuormanlasku? JOS järjestelmä ei ole stabiili, koittaakko eri painesuhdetta? Saako kuristinta ohjauslinjaan/"dynaamista vuotoa"? Yrittää eri paineasetusta, jolloin kuormanlasku aukeaa alemmalla tai isommalla paineella. Monella eri vaihtoehdolla järjestelmän saanee toimimaan. Mutta se vaatii yritystä ja erehdystä - ja jonninverran sitä rahaa...

[korpirampa]

Pistä muuten samaan konkurssiin pari painemittaria, molemmille pumpuille. Voipa siitä sitten asiaa ihmetellä!

40 litran öljysäiliön ulkoilmaan jäähdytysteho ei peukalotuntumalla voi olla mitenkään yli 2kW alle 80 asteisilla öljyillä, jos ulkoilma kesäinen 20 astetta, eli lämpötilaero sen 60 deg C.

Sillä 200 bar ja 60 litran teho on se 175*60/600= 17,5 kW, ja pumpun hyötysuhde tuoho npäälle niin 17,5kW/0,95 = 18,5kW P_hukka pumppu = 1kW

Linjahäviöt pumpulta venttiilille ja paluusuodatin ja jäähdytin jne = tankkipaine varmaan sen 10 bar tai enemmän niin siitä tulis 10*60/600= P-hukka_linjat= 1kW

Suuntaventtiilistä tulee häviöt (P->A, B->T) = (8 + 4 )bar*60 /600= P_hukka suuntaventtiili = 1,2 kW

OMS 125 60 lpm kohdalla nyy hukka on jotain 84% painealueella 175...105 bar, paineen laskiessa hyötysuhde tippuu entisestään, eli riippuen painetasostahukkateho on: esim P_175b, bar 60 Lpm*175bar/600*(1-0,84)=P_hukka175 bar= 2,8kW. Vastaavasti 105 bar paineella Phukka105bar= 60*105/600*0,16=1,7kW

Eli yhteensä hukkateho olisi 1+1+1,2+1,7 = 4,9kW Tai jos tuo isompi ajon paine niin sitten 6 kW.

Ehdottamistasi jäähdyttimistä pienin Hu016 kokoinen riittää täydellä teholla pauhatessa esim jos jäähdytinkennolle tuleva ulkolämpötila olisi 30 deg (vai saako jäähdytin oikeasti vapaati ilmaa - ei), öljyn virtaus esim 90 lpm, ja yritetään hukata tuo 6 kW pois. Jäähdyttimen jäähdytyskapasiteetti on 0,15kW / aste, eli tällöin 6 kW / 0,15 kW= 40 astetta. Näin ollen öljyn lämpötila tasaantuisi kohtaan 30 degC ? 40 degC= 70 astetta. Tuntuu varsin sopivalta.

Kennon rinnalle laittaisin kennoa suojelevaksi paine-by-passiksi mitä tahansa tavallista vastaventtiiliä 1-5 arvolla, hifistelisin varmaan tuonne 2-3 bar huiteille. Ja joku 3/4 kokoinen, t-haarat ennen ja jälkeen kennon. Samalla tulisi varmistettua Bucherin tankkiportin sallittu maksimipaine(20 bar, vai oliko 30)

Karkeasti laskien voisi heittää että aina 4 kW tehoa vastaa 1 litra dieseliä (ominaiskulutus perus commonraililla "työkierroksilla" ~220g/kWh). Saattaa olla että vanha mersun moottori on likempänä 3kW, vaikka pieniruokaisia tuntuvat olevan.

[USSR]

Kiitos taas pohdinnasta, paljon samoja ajatuksia itsellä tämän suhteen. Ja tosiaan siis ei tässä mitään Avanttia olla rakentamassa lähellekkään, mutta olen käyttänyt Avanttia ns. referenssinä monessa kohtaan ja toki monia muitakin kaupallisia laitteita.

Jos jätetään nuo hintaspekuloinnit pois, koska jokainen voi näitä hintoja vertailla netissä ja käydä paikallisissa hydrauliikkaliikkeissä kyselemässä naamatusten. Ja jos jaksaa hiukan aikaa käyttää niin voi säästää pitkän pennin. Monesti naamatusten hintaa saa hierottua kun kertoo että on vähän asiaa jo pohtinut etukäteen ja että mihin käyttöön osa on tulossa. Riippuu toki myyjästäkin millaisia alennuksia kehtaa antaa.

Tiedän muutamia näitä vastaavia itse rakennettuja koneita missä on peräti menty perus suuntaventtiilillä ja ihan jopa sylinterikaralla geroottorimoottorin ajonhallinnan suhteen. Itse yritän saada tästä edes hiukan ajettavamman, mutta niin että kokonaisbudjetti säilyy järkevänä. Nopeinta olisi ollut vaan ostaa joku valmis kone ja pulittaa sitä kerralla hiukan enemmän.

Se kaksoiskuormanlaskuventtiili mitä saksalainen hydrauliikkaliike minulle tarjosi on tämä:
https://www.hydrapac.it/images/uploads/ ... bcd-de.pdf

Ja tuolta tarkemmin sanottuna vielä tuo V0431 -malli. Mä en tiedä miten muokattavissa tuo on, koska ei ole noista kokemusta. Tietenkään tuota painesuhdetta ei voi säätää.

[raktori63]

Moi,
Mites tämä projekti etenee?
Tuli mieleen oma 90-luvun alussa tekemäni, sittemmin päivitetty hieman pienempi, noin 900kg painava linkkukone.
Yritin tehdä sen mahdollisimman halvalla ylijäämäosista.. no ei tullut halvaksi.
Tein sen alun perin ruohonleikkuriksi mutta nälkä kasvaa syödessä joten varustin sen myöhemmin myös kuormaajalla yms.
Käyttävä kone oli ilmainen, matalalta vääntävä bensakone johon tein vakiokierroksensäätimen leikkuupuimurin säätimestä.
Ajo: Pumppu -> paineenrajoitusventtiili -> Brand painekonpensoitu virtauksensäätöventtiili -> 3/4 magneettiventtiili jossa keskiasennossa P->T vapaa, sylinteriportit kiinni -> A & B portit -> Gero-ajomoottorille joissa molemmissa porteissa rinnankytketyt paineenrajoitusventtiilit. Suunnanvaihto tapahtuu siis kytkimellä eteen / taakse ja nopeus määräytyy tuolla Brandin venttiilillä jonka olen kytkenyt jalkapolkimeen. Missään nimessä tämä ei korvaa säätötilavuustekniikkaan perustuvaa voimansiirtoa mutta ehkäpä yksi halpa vaihtoehto. Tämä on ollut varsin näppärä kodin pienissä pihahommissa, etenkin sähköinen suunnanvaihto ja portaaton ajonopeus.
Tässä oli vain yksi toteutus, omaani lisäsin myöhemmin orbitrolin & muuta sälää ja on edelleen käytössä..

Edit: Tämä mun härveli oli myös silloisella messuilla "vetonaulana" näytillä

[USSR]

Moi,
Mites tämä projekti etenee?
Tuli mieleen oma 90-luvun alussa tekemäni, sittemmin päivitetty hieman pienempi, noin 900kg painava linkkukone.
Yritin tehdä sen mahdollisimman halvalla ylijäämäosista.. no ei tullut halvaksi.
Tein sen alun perin ruohonleikkuriksi mutta nälkä kasvaa syödessä joten varustin sen myöhemmin myös kuormaajalla yms.
Käyttävä kone oli ilmainen, matalalta vääntävä bensakone johon tein vakiokierroksensäätimen leikkuupuimurin säätimestä.
Ajo: Pumppu -> paineenrajoitusventtiili -> Brand painekonpensoitu virtauksensäätöventtiili -> 3/4 magneettiventtiili jossa keskiasennossa P->T vapaa, sylinteriportit kiinni -> A & B portit -> Gero-ajomoottorille joissa molemmissa porteissa rinnankytketyt paineenrajoitusventtiilit. Suunnanvaihto tapahtuu siis kytkimellä eteen / taakse ja nopeus määräytyy tuolla Brandin venttiilillä jonka olen kytkenyt jalkapolkimeen. Missään nimessä tämä ei korvaa säätötilavuustekniikkaan perustuvaa voimansiirtoa mutta ehkäpä yksi halpa vaihtoehto. Tämä on ollut varsin näppärä kodin pienissä pihahommissa, etenkin sähköinen suunnanvaihto ja portaaton ajonopeus.
Tässä oli vain yksi toteutus, omaani lisäsin myöhemmin orbitrolin & muuta sälää ja on edelleen käytössä..

Edit: Tämä mun härveli oli myös silloisella messuilla "vetonaulana" näytillä

Projekti odottelee etukuormaajan osia saapuvaksi koneistuksesta ja lisäksi hydrauliikan osia pitäisi olla matkalla. Sitten kun saa nuo niin saa projektia eteenpäin aimoharppauksen.

[zage]

Lainaan topikkia vähän kun hipoo niin läheltä omaa kysymystä mikä askarruttaa mieltä.
Eli on harrastuksena isovanhempien tilan ylläpito ja hommasin taannoin sinne projektikuntoisen DB 996:n ja oon suunnitellu laittavani siihen kiinteästi Farmin 63-sarjalaisen kourakuormaimen. Traktorin oma hydrauliikka antaa 28l ja kuormain tarviisi enemmän.
Enkä haluaisi laittaa voa-pumppua kun koneen perässä on talvisin linko ja välillä voi tulla kuormaimelle käyttöä talvisinkin ja sitten ei ole kun traktorin oma hydrauliikka eikä se riitä.
Purkupojilta saisi 1390:n nokkapumpun tarvikkeineen 250e. Sieltä tulee 33l ja se yhdistettynä traktorin omaan pumppuun laatikon sisällä antaakin mukavasti.
Vaihtoehtona sitten naapurilta ilmaiseksi hyväkuntoinen kuorma-auton pumppu mille pitää nikkaroida kiinnitykset ja liitos hihnapyörään. Tämä kiinnostaa siinä mielessä että tuotto riittää itsekseen ja traktorin oma jäisi varalle. Tämän propleema on (kai) mahdollinen liikavirtaus. Ylipaineventtiilillä saa ilmat kuriin, mutta nesteen virtaus voi tulla ongelmaksi.
Kommentteja näihin?

[tono]

Lainaan topikkia vähän kun hipoo niin läheltä omaa kysymystä mikä askarruttaa mieltä.
Eli on harrastuksena isovanhempien tilan ylläpito ja hommasin taannoin sinne projektikuntoisen DB 996:n ja oon suunnitellu laittavani siihen kiinteästi Farmin 63-sarjalaisen kourakuormaimen. Traktorin oma hydrauliikka antaa 28l ja kuormain tarviisi enemmän.
Enkä haluaisi laittaa voa-pumppua kun koneen perässä on talvisin linko ja välillä voi tulla kuormaimelle käyttöä talvisinkin ja sitten ei ole kun traktorin oma hydrauliikka eikä se riitä.
Purkupojilta saisi 1390:n nokkapumpun tarvikkeineen 250e. Sieltä tulee 33l ja se yhdistettynä traktorin omaan pumppuun laatikon sisällä antaakin mukavasti.
Vaihtoehtona sitten naapurilta ilmaiseksi hyväkuntoinen kuorma-auton pumppu mille pitää nikkaroida kiinnitykset ja liitos hihnapyörään. Tämä kiinnostaa siinä mielessä että tuotto riittää itsekseen ja traktorin oma jäisi varalle. Tämän propleema on (kai) mahdollinen liikavirtaus. Ylipaineventtiilillä saa ilmat kuriin, mutta nesteen virtaus voi tulla ongelmaksi.
Kommentteja näihin?

Noita pumppujahan on tavallaan tuohon VUOA:n "väliinkin" olemassa. tietty nivelakseli lyhenee ja riippuu tilanteesta sopiiko olemaan välissä. Noin niinkun yhtenä vaihtoehtona, mutta parempiakin lienee.

https://www.pmkaubamaja.ee/fi/maatalous ... l-min.html

[siirimari]

Taavetin 996 mallissa han ei ole erillishihnapyörää
Malli on voa-akseliin. Ehkä tarkoitit hihnapyörää jakopäästä. Sanoisin, osta se tarjolla oleva nokkapumppu. Kokemuksesta sanon, että ajattelemasi. 33 litran pumppu tarvitsee parin sadan barin paineella kaksi todella kireällä olevaa B-hihnaa. Taavetin kampiakselille sellainen viritys makaa ja muitakin ongelmia tulee pumpun telineestä sun muusta.

[raktori63]

Lainaan topikkia vähän kun hipoo niin läheltä omaa kysymystä mikä askarruttaa mieltä.
Eli on harrastuksena isovanhempien tilan ylläpito ja hommasin taannoin sinne projektikuntoisen DB 996:n ja oon suunnitellu laittavani siihen kiinteästi Farmin 63-sarjalaisen kourakuormaimen. Traktorin oma hydrauliikka antaa 28l ja kuormain tarviisi enemmän.
Enkä haluaisi laittaa voa-pumppua kun koneen perässä on talvisin linko ja välillä voi tulla kuormaimelle käyttöä talvisinkin ja sitten ei ole kun traktorin oma hydrauliikka eikä se riitä.
Purkupojilta saisi 1390:n nokkapumpun tarvikkeineen 250e. Sieltä tulee 33l ja se yhdistettynä traktorin omaan pumppuun laatikon sisällä antaakin mukavasti.
Vaihtoehtona sitten naapurilta ilmaiseksi hyväkuntoinen kuorma-auton pumppu mille pitää nikkaroida kiinnitykset ja liitos hihnapyörään. Tämä kiinnostaa siinä mielessä että tuotto riittää itsekseen ja traktorin oma jäisi varalle. Tämän propleema on (kai) mahdollinen liikavirtaus. Ylipaineventtiilillä saa ilmat kuriin, mutta nesteen virtaus voi tulla ongelmaksi.
Kommentteja näihin?

Noita pumppujahan on tavallaan tuohon VUOA:n "väliinkin" olemassa. tietty nivelakseli lyhenee ja riippuu tilanteesta sopiiko olemaan välissä. Noin niinkun yhtenä vaihtoehtona, mutta parempiakin lienee.

https://www.pmkaubamaja.ee/fi/maatalous ... l-min.html

Katso pumpun kierrerrostilavuus ,cm3.
Tuossa tilanteessa laittaisin nokkapumpun öljyt suoraan kuormaimen venttiililohkolle yms. lisähydrauliikan tarpeisiin.
Nokkapumpulle toki oma öljysäiliö, pienessä käytössä riittänee 0.5 x pumpun tuotto l/min, jos ei ole mitään ihmeellisiä kuristuksia, vuotavia moottorikäyttöjä tms. niin 2 x pumpun tuotto on riittävä.
Sun Taavetissa taitaa olla taitaa olla max. vääntö 216 Nm/1650 r/min joten aika hyvät tuotothan tuosta saisit.
Pikasesti 180 bar paineella laskettuna voisit teoriassa laittaa nokalle vaikkapa 50cm3 josta tulisi reilut 82L/min min ja tehonterve olisi tuolloin vajaat 25kW.

[zage]

Katso pumpun kierrerrostilavuus ,cm3.
Tuossa tilanteessa laittaisin nokkapumpun öljyt suoraan kuormaimen venttiililohkolle yms. lisähydrauliikan tarpeisiin.
Nokkapumpulle toki oma öljysäiliö, pienessä käytössä riittänee 0.5 x pumpun tuotto l/min, jos ei ole mitään ihmeellisiä kuristuksia, vuotavia moottorikäyttöjä tms. niin 2 x pumpun tuotto on riittävä.
Sun Taavetissa taitaa olla taitaa olla max. vääntö 216 Nm/1650 r/min joten aika hyvät tuotothan tuosta saisit.
Pikasesti 180 bar paineella laskettuna voisit teoriassa laittaa nokalle vaikkapa 50cm3 josta tulisi reilut 82L/min min ja tehonterve olisi tuolloin vajaat 25kW.

Nää laskentakaavat on aivan hepreaa mulle Sen ymmärsin kun sanottiin että säiliön tilavuus olisi hyvä olla sama kun pumpun tuotto litroissa. 50l säiliö esim. on helppo toteuttaa ja sijoittaa. Yks tuttu kaivinkonemies huomautti että kuormaimien venttiilipöydissäkin on maksimivirtaukset. Tuo k-a:n pumppu voi tuupata liikaa tavaraa
Se pumppu on Volvon F11C-78. Yritin kaivella tuosta tietoja, mutta en varmaan osannu tulkita niitä taulukoita oikein.

[zage]

Taavetin 996 mallissa han ei ole erillishihnapyörää
Malli on voa-akseliin. Ehkä tarkoitit hihnapyörää jakopäästä. Sanoisin, osta se tarjolla oleva nokkapumppu. Kokemuksesta sanon, että ajattelemasi. 33 litran pumppu tarvitsee parin sadan barin paineella kaksi todella kireällä olevaa B-hihnaa. Taavetin kampiakselille sellainen viritys makaa ja muitakin ongelmia tulee pumpun telineestä sun muusta.

Alkup. hihnapyörässä on reiät ulkokehällä mihin saa esim. tuon 1390:n nokkapumpun akselin kiinni.

Tuo k-a:n pumppu olisi tarkoitus laittaa rättinivelellä hihnapyörän juuresta. Sitten pätkä akselia ja pumppu. Se rättinivel ottaisi ne moottorin heilumiset, tärinät jne ja pumpulle voisi tehdä oman jämäkän kehdon.

[siirimari]

Jos tarkoititkin kampiakselin hihnapyörää asia on OK muuten, mutta selvitä millä kierroksilla tuo 33 litraa ka-pumpulla on ilmoitettu. Vaihteiston ulosottoon tarkoitettu pumppu voi olla tehty kampiakselille tehtyyn nähden pienemmälle kierrosluvulle. Pakkaskäynnistyksiä ajatellen myös irrotuskytkin voisi olla tarpeen.