Hydrauliikkapumpun mitoittaminen

[USSR]

Kiitos selvennyksestä.

Mikä on tämän ero vrt. kuormanlaskuventtiiliin? https://www.hydrauliikkapumppu.fi/tuote ... -12-ompomr

[korpirampa]

Tuolla (tuollaisella)voidaan ryöstää aina vakio tilavuusvirta jollekin toiminnolle. Esim hydraulinen runkonivelen ohjaus, klapikoneen kuljetin, mitä nyt ikinä mieleen tulee.

Prioriteettiventtiili, vois olla kanssa yksi nimi.

[USSR]

Tuolla (tuollaisella)voidaan ryöstää aina vakio tilavuusvirta jollekin toiminnolle. Esim hydraulinen runkonivelen ohjaus, klapikoneen kuljetin, mitä nyt ikinä mieleen tulee.

Prioriteettiventtiili, vois olla kanssa yksi nimi.

Onko tuollainen sitten miten tarpeellinen minun koneessa jos ajatellaan että minulla ei ole ajopumpun perässä mitään muuta kuin hydraulimoottori ja venttiili jolla moottoria ohjataan.

[korpirampa]

Ehkä ei tarkoituksenmukainen. Edit: juu ei ole, ei pysty säätämään virtausta kuin yhteen suuntaan. sinulla olisi tarve kahteen. yleisesti: edit loppuu:

Eli jos saman pumpun perässä olisi esim puomi/kauha ja ajo. Näistä toisen venttiililohkon pystyisi tuolla/vastaavanlaisella priorisoimaan (en juuri tuohon komponenttiin sen tarkemmin tutustunut). Riippuen venttiilin toteutuksesta, voi olla että litrat on menetetty tuon jälkeen tankkiin, tai joillain komponenteilla priorisointi on vain paineohjaukseen perustuva (LS- järjestelmissä voidaan näin tehdä ainakin) . Toisaalta lohkot voi olla vain sarjaan kytkettynä, niin priorisointi on luonnollista. Tosin tällöin ei jää välttämättä yhtään öljyä muille toimilaitteille. Mitä sitten ikinä halutaan saada aikaiseksi. Niin, priorisointi tai 3-tie virransäätöventtiili.

Kuormanlaskuventtiileistä.

Jos ajatellaan kaksoiskuormanlaskuventtiiliä. Eli suuntaventtiilin ja toimilaitteen välissä. VAikka ottaisi suuntaventtiilin pois, toimilaite pysyisi asennossaan (toki pieni vuoto, esim 1-15 pisaraa minuutissa, vaikka 200 bar paineella, tekee pientä liikettä). Suuntaventtiilissä on 4 porttia, P=paine, T= tankki, A, B = toimilaiteportit. Ajetaan öljyä P->A, paluuvirtaus B->T. B-T välillä oleva kuormanlasku aukeaa A portissa olevalla paineella. JOS kuormanlaskun painesuhde on esim 1:4, ja kuormanlaskun asetus 200 bar. A portin paine 50 bar aukaisee toimilaitteen ja B portin välisen kanavan täysin. VAikka jos A portissa on ajon paine 100 bar.

KUN ajolla mennään alamäkeen, ja kone kulkee itsestään, niin tällöin A portin paine laskee allee 50 bar. Tällöin kuormanlasku alkaa mennä kiinni ja tekee toimilaitteen tankkipuolelle painehäviötä, eli jarruttaa. JOS rinne sen verran jyrkkä että A portin paine enää esim 30 bar, niin tällöin kuormanlasku jarruttaa menoa 200 bar asetuspaine miinus 4*30 bar = 200- 120 bar = 80 bar. Eli toimilaitteen paluuportin ja kuormanlaskun välillä on kuormanlaskun tekemänä 80 bar paine-ero.

JOS mentäisiin ilman kuormanhallintaa alamäkeen ja vauhti vain kiihtyisi, ja pumpun tuotto loppuisi, järjestelmään tulisi ilmaa(kavitoi), ja mikään hydrauliventtiili ei enää tilannetta hanskaisi yksiselitteisesti- eli odoteltaisiin enemmän tai vähemmän sitä mäen loppumista. Eli ei mielellään mennä ylikierroksille, vaan koitetaan hallita tilanne ennen sitä! Siis jotenkinhan tuo varmasti tilanteessa jarruttaa, mutta takeita turvalliselle ja loogiselle toiminnalle ei ole.

Kuormanlaskuissa on usein myös antikavitointiventtiilit, antikavit, täytösventtiilit, tms. Kyseessä on kuormanlaskussa (venttiilipatruunassa) oleva vastaventtiili - joka alipaineen kohotessa riittävän suureksi päästää tankkipaineen kyseiseen tilavuuteen. Tällöin moottorikaralla olevan venttiilin (olkoot toimilaite sylinteri tai moottori) äkkinäinen keskelle palautus aiheuttaa sen että liikkeen pysäyttää kuormanlasku. Esim jos on ajettu nyt mäkeä alas ja "kaasupoljin" lipsahtaa ylös äkkinäisesti. Tällöin A portin paine muuttuu P portin paineesta T portin paineeksi. B pysyy T:ssä. A paineen kadotessa B portissa oleva kuormanlasku menee kiinni, kone käytännössä jarruttaa tuon 200 bar kuormanlaskun asetusarvolla (moottori toimii pumppuna, jonka paineraja on 200 bar). Mutta mistä moottori saa sitä jarruttavaa öljyä? Se saa sen sieltä moottorikaran avoimesta keskiasenosta, T->A ja siitä edelleen kuormanlaskun vastaventtiilinkautta(antikavi) moottorille. JOS sama tehtäisiin "sylinterikaralla", tällöin tuonne pitäisi järjestää myös antikavitointiventtiilit, josta sylinteri tai moottori imaisee tarvittavan öljymäärän, jos sellainen tarve tulee. Voi tehdä ihan hyvin kahdella "0,1 bar" vastaventtiilillä mitkä kytkee tankkilinjaan jossa normaalisti ennen suodatinta ja jäähdytinta pari baria painetta.

Ajolle tarvitaan mielestäni jompi kumpi järjestelmä:
A) Moottorikara + kuormanlasku + antikavitointi
B) Sylinterikara + porttivarot + antikavitointi

Järjestelmässä A) alamäkeen ajamisessa tarvittava kuorman hallinta tulee suoraan kuormanlaskuilla. Järjestelmässä B), tankkireunaa kuristamalla saadaan vauhtia pienemmäksi myös alamäessä, kunhan vain anticavit antaa öljyä menevälle puolelle.

Itse valitsisin järjestelmän A, jos on mahdollista valita.

Mielelläni kuulisin myös vastaehdotuksia, käytännö kommentteja ja lisäkysymyksiä!

[USSR]

Hyvää pohdintaa, uskoisin tuon olevan melkolailla noin kuten kirjoitit. Haastavin tilanne tosiaan taitaa olla se kun ajetaan alamäkeen ja halutaan välttää pumpun kavitointi sekä varmistaa että hallinta on kuskilla eikä mäellä.

Ihan en täysin ymmärtänyt miten tuo antikavitointi kannattaa järjestää ja että millainen tuo vastapaineventtiili käytännössä on? Onko sulla antaa jotain esimerkkiä aiheesta?

Onko olemassa jotain softaa millä voisi piirrellä tuon hydraulirjärjestelmän? Vai pitääkö piirrellä paperille...

[Bj Andy]

Olikos tästä tulossa linkki vai liukuohjattu?

Kepit it simple sano...

Ajopumpun jälkeen virtauksen säätövena, sen perään moottorikarainen suuntavena jonka perään moottori.

Ajonopeuden säätö pedaalilla virtausvenan kanssa ja suuntavenalle kampi rattiputkeen tms. Ja lisäksi kone tarvii jarrut.

Ja siirtosiivuja varten työpumpulta oksa ajolinjaan, vaikka ihan venalohkolta yksi liike uhraten, jos tarvii...

[korpirampa]

Vaikka tuossa kuvat 2 ja 3: http://fluidpowerjournal.com/2016/08/hy ... lications/

Ja se mikä on unohtunut, niin voihan tuossa laittaa moottorille ihan kaksoisporttivarot ristiin, ja suljettu kara (fig 2), tämä on myös paljon käytetty ratkaisu.

Kynä ja paperi on oikein hyvä, noilla venttiilitoimittajilla, esim

hydraforce, i design, http://info.hydraforce.com/download%20i-Design%205.0 tai
sunhydraulics quick design, http://quickdesign.sunhydraulics.com/login.aspx, ta
rexrothin "choose", https://www.boschrexroth.com/en/xc/prod ... oose/index

on ilmaisia ohjelmia, joilla voi piirtää kaavion - ko valmisjan komponenteilla.Ajatuksena ostaa heiltä venttiililohko patruunoineen. Saa ihan hyvän sähköisen kaavion. Hiukan täytynee soveltaa, jos ei juuri sen tai tämän näköistä karaaa/toimintoa ole. Paljon valmiimman ja systemaattisemman näköistä kuin joku paint tai powerpoint...

[korpirampa]

Jos ite tekisin niin miettisin kuinka pienillä pumpuilla tulisi toimeen.

Ajolle ottaisin sellaisen mobileventtiilisiivun jossa olisi suoraan (ehkä jopa) painekompensoitu moottorikara + letkuasenteiset kuormanlaskut moottorille. Tämän suuntaventtiilin ohjaus suoraan jalkapolkimella.

Puomiventtiiliksi 2 viipaleinen venttiili, ja siitä sarjakytkennällä käyttämättömät litrat ajolle.

Eli ajon aikana puomin käyttö hidastaa ajoa sen verran mitä litroja käyttää.

Meinaatko puomin/kauhan pysyvän riittävästi asemassaan pelkällä suuntaventtiilin karalla? Mitenkä tuo mahtaa olla noissa pienkuormaajissa yleensä tehty, onko lukkoja/shokkeja/kuormanlaskuja?

[USSR]

Kiitos jälleen vastauksista, arvostan.

Tosiaan tuota etukuormaajan hallintaa en ole sen kummemmin miettinyt muuta kuin että minulle tulee tuollainen ohjausventtiili:
https://www.hydraulikmeister.de/epages/ ... ts/2046000

Tuossa näyttäisi olevan ainakin paineentasausventtiili(?) ja kellunta ominaisuus, mikä on hyvä esim talvella auratessa.

Lisäksi tulee 2 lohkoinen suuntaventtiili mahdolliselle tulevaisuuden lisähydrauliikalle. Se mitä muuta tarvitsen että järjestelmä on järkevä/turvallinen käyttää - on vielä minulle kysymysmerkki. Ei ole tietoa miten tuo on toteutettu kaupallisissa tuotteissa. Otan ehdotuksia vastaan miten tuo kannattaa toteuttaa.

Moottorille tosiaan varmaan fiksuin olisi tuo moottorikara + kaksoiskuormanlasku + antikavitointi.

Onko tuon kaksoiskuormanlaskuventtiili nimenoman siksi että silloin se on käytössä molemmilla moottorin pyörimissuunnilla? Jos olisi vain perus kuormanlaskuventtiili, niin silloin sen saisi vain jompaan kumpaan moottorin pyörimissuuntaan kytkettyä?

[USSR]

Näitä saa suuremmalla virtauksellakin olevia, mutta onkos tuossa nyt sisäänrakennettuna nuo vastaventtiilit, jos oikein tuota kuvaa luen?

https://www.hydrauliikkapumppu.fi/tuote ... uventtiili

[USSR]

Olikos tästä tulossa linkki vai liukuohjattu?

Kepit it simple sano...

Ajopumpun jälkeen virtauksen säätövena, sen perään moottorikarainen suuntavena jonka perään moottori.

Ajonopeuden säätö pedaalilla virtausvenan kanssa ja suuntavenalle kampi rattiputkeen tms. Ja lisäksi kone tarvii jarrut.

Ja siirtosiivuja varten työpumpulta oksa ajolinjaan, vaikka ihan venalohkolta yksi liike uhraten, jos tarvii...

Eikös tuo virtauksensäätöventtiili ole melko huono ajomoottorin kanssa, kun tuohan rajoittaa siis nimenomaan ahdistaa virtausta, joten öljyt lämpeää aivan turhaan? EDIT: sekoitin tuon toiseen venttiiliin eli eihän tuo lämmitä juurikaan öljyjä koska ylimääräinen virtaus ohjataan takaisin tankkiin.

En silti ymmärrä mihin tuota tarvitaan, koska eikö koneen nopeutta nimenomaan säädetä moottorikarallisella suuntaventtiilillä? Mitä tuolla virtauksensäätöventtiilillä lisäksi tekee, tai mitä hyötyä sillä saavutetaan?

[korpirampa]

etukuormaajaventtiilistä.

Mit Druckbegrenzungsventil = mit=jonkin kanssa,druck= Paine, grensz=raja begrenz= rajoittaa, ventil= venttiili. Mun saksalla = paineenrajoitusventtiili, voisko olla sitten lohkon päävaro tuossa sitten.

Inklusive Druckweiterführungspatrone sowie Anschlussanleitung = inklusiivinen paineenedelleenohjauspatruuna, = sarjanippa?


Kaksoiskuormanlasku. Molempiin suuntiin toimii, tätä juurikin haetaan. Joskus jollain toimilaitteella tarvitaan vain toiseen suuntaan. Kannattanee ottaa säädettä, niin tällöin pystyy hieromaan näitä pysähtymisiä hiukan. ELI jos tulee vielä mekaaninen parkkijarru, niin kuormanlaskun arvo voisi ehkä tälläisessä käytössä olla alle tuon pumpun paineen. tällöin on mahdollista ajaa jyrkempään rinteeseen, missä kuormanlaskun asetusarvo on. Eli ennen parkkijarrun kytkemistä saattaa kone lähteä rullaamaan alas. TOISAALTA koneen sammussa tankkipaine katoaa joka tapauksessa, eikä anticavien kautta pääse välttämättä riittävää öljytilavuutta paikkaamaan moottorin sisäistä vuotovirtausta, tällöin taas mennään kaasuille ja mäen alla nähdään! Eli mekaaninen parkkijarru on kyllä oltava, ja sellainen että sen kun vetää päälle liikkeessä (vaikka ihan ryömien), niin kone pysähtyy veto päällä.


Hydrauliikkapumpun kaksoiskuormanlaskussa on vastaventtiilit. Sitten kun katsotaan sitä ominaiskäyrää, niin sieltä sitten huomataan, että pitää ottaa aika paljon paremmin virtaava malli. Tuumasilla porteilla menevän ja palaavan puolen painehäviö 80 litraa minuutissa noin 8+8 bar = 16 bar yhteensä. 3/4 kierteisenä (varmaan patruunakin vaihtuu) noin 20 + 20 bar= 40 bar hukkateho. Ehkä tässä on jokin syy miksi usein on vain sylinterikara + porttivarot (joissa anticavit). Sitä en tiedä miten tuo kuorman hallinta silloin oikeasti tapahtuu. Vai käytetäänkö sitten vain riittävän avaria patruunoita(?)

Tuollainen kolmitie virtauksensäätöventtiili hukkaa joka tapauksessa tehoja. Jos kuorma tarvitsee 200 bar, niin pumppu sen tekee. JOS ajomoottorille halutaan vain 20 litraa ja loput 70 ohjataan tankkiin, ei tuo hukkateho tunne tehdäänkö se suuntaventtiilillä vai tuollaisella kolmitieventtiilillä. Sellainen ero järjestelmissä on että se hyötytehokin menee kolmitieventtiilin läpi - jonkinlaisella painehävöillä, eli pieni hukkalisä tulee sitäkautta.

energiataloudellisinta olisi ajaa dieseliä eri kierroksilla (jalkakaasu?), ja sitten kytkeä eri kokoisia pumppuja lisää mukaan, mitä nopeampaa täytyy työt tehdä.

Onko kennossa millainen by-pass/ohituskanava, ettei kylmäkäynnistyksellä tankkipaine halkaise kennoa?

Edit: työsyklin kautta tulee se hukkatehon taso, mikä pitää jäähdyttimellä siirtää pois. Eli tuo 40 litraa puskuroi tuota lämpöä jonkun verran, mutta pitkä siirtoajo nostanee lämmöt korkealle. (iso jatkuva teho ja hyötysuhteen kautta tulee tällöin iso kW arvo)

[USSR]

Tuo kuormanlaskuventtiilin painehäviö oli tosi hyvä pointti. Kirjoitit että se olisi 3/4” kuormanlaskuventtiilillä 20+20bar, mutta eikös kerrallaan voida moottoria ajaa vain toiseen suuntaan, joten painehäviö per pyörimissuunta olisi esim tuolla 80L/min virtauksella häviö 20bar? Toisaalta tuota oms125 moottoria jos ajaa 40L/min virtauksella joilloin saa maksimi jatkuvan väännön irti, niin painehäviö on tuolloin enää n. 10bar? Teoriassa tuo 3/4 kuormanalskuventtiili pitäisi riittää minun tapauksessa kohtuullisesti. Se ei ole hyvä mutta isommat alkaa maksamaan oikeasti rahaa.

[korpirampa]

Kun kytkee moottorin C1 ja C2 portteihin. Painhehöviökäppyrästä katsotaan vaikka V1->C1 käyrää envällä puolella ja paluu tapahtuu sitten C2->V2 välillä. Eli meno- ja paluupuoli puristaa. Eli olisko tuo sitten 80 lpm 19 + 22 bar, tuolla 3/4 tuumaisella.

80 litralla tuo hukkateho on 80 lpm x (19+22) bar / 600 = 5,5 kW hukkateho.

[USSR]

Toisaalta tässä minun koneessa tuo 80L/min on jo aikalailla maksimivirtaus joten itse pidän ihan hyväksyttävänä että siinä jo saa vähän hukkatehoa syntyäkin. Varsinkin kun tämä on kotikutoinen kone ja järkibudjetilla rakennettu. Melkeinpä pitää siis ostaa tuo 3/4” kaksoiskuormanlaskuventtiili jos järkevämpää budjettiratkaisua moottorin hallintaan ei ole?

[korpirampa]

Minkälainen jäähdytin sulle on tulossa? Onko datalehteä tms?

Budjettiratkaisu on sylinterikara + kaksoispainerajat + antikavit( jos ei ole suoraan kaksoispaineraja patruunoissa).

Jos tällä toimii, ei tarvi hienompaa. Kuormanlaskujen kanssa voi olla hiukan hakemista, painetasoa, patruunan kokoa, painesuhdetta jne... voi toki tuurilla osua ekallakin kerralla kohdalleen!

[USSR]

Täältä olen alustavasti ajatellut tilaavani jäähdyttimen öljylle: https://www.hydrauliikkapumppu.fi/tuote ... lla-hy0162

Onko sulla noista kaksoispaineraja ja antikavitointiventtiileistä jotain linkkiä antaa kun en ole niiden kanssa aiemmin pelannut?

[Bj Andy]

No suuntaventtiilillä nopeuden säätäminen on kuin kytkintä luistattaisi, sillä erolla ettei ole mitään kuluvaa levyä. Toki toimii kävelyvauhdeissa mutta jos yhtään kovempaa kulkee niin voi olla aika kantikasta menoa.

Meitsillä on ehdottamani kaltainen systeemi mönkkärin kärrin vedossa ja se toimii ihan kohtalaisesti.

Jäähdyttimeen en investoisi ennen kun sen tarve on olemassa. Aika lailla saa kurmuuttaa menemään että ölpät kuumuu liiaksi.

[Bj Andy]

Ja tosiaan nuo kaksoisvarot on jees jos tulee sylinterikarainen suuntaventtiili. Toimii sopivasti jarruna myös.
Suuntavenahan voi olla myös sähköinen jolloin käyttö napit voisi olla ajopolkimessa, tyyliin vaikka wanhat James persveivit. Tai witsi. Lokomon kääntöpedaali. Se oisi hieno....

[USSR]

Kävinpä tuossa keskustelemassa alan liikkeessä tuosta hydraulimoottorin ohjauksesta. Siellä sattui olemaan paikalla asiantunteva myyjä ja hän sai minut vakuuttuneeksi siitä että yksilohkoinen suuntaventtiili sylinterikaralla + imushokki ja antikavitointiventtiileillä olisi erittäin kokeilemisen arvoinen ratkaisu. Tuossa on myös se etu että tuota on huomattavasti helpompi säätää vrt. kuormanlaskuventtiiliin. Lisäksi plussaetuna on se että painehäviö on pienempi. Näin ollen taidan siis kallistua tuohon yksilohkoinen venttiili sylinterikaralla + imushokki ja antikavitointiventtiileihin.

Kaikista parasta tässä on se että saa laadukkaan ohjausventtiiliin vrt. halpa bulgarialainen ja hinta pysyy samana.

Ainoa mikä tuossa mietityttää on se miten hallittavaa moottorin ohjauksesta tulee tuolla sylinterikaralla.