Valintani on Kitkarengas

[Aakku]

Vähän sivusta , mutta.Katselin vähän tarkemmin 4v vanhoja Michelinin nastarenkaita joista nastat irtoilevat. Kulutuspinta hyvä. Valmistus maa niissä USSR. Liekö nastoitettukin sielä. Näyttää ne muutkin ns.merkkirenkaiden valmistajat kuin Nokia vieneen tehtaansa neukkulaan ja tuovan tuotokset länteen.

Lukeeko niissä oikeasti USSR? (Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto)
Viittaa 30 vuotta vanhoihin Neuvoliittolaisiin renkaisiin. Mulla lukee Nokialaisissa Russia.

[Ajomies]

Intialaiset rallirenkaat kuulemma on ainakin loistavat, että jospa nuo oppii "itämailla" siviili renkaatkin tekemään.

[toyopet]

On ne tainneet jo oppia.
Ainakin kesärenkaat, sillä suunnalla on hirveästi ajoneuvoja.
Talvirenkaiden menekki ehkä vähän pienempää.

[poweri]

Mun kaksi talvea kestänyt puolueeton kitkarengaskoe on saapumassa päätökseen ja tulos on että minusta ei tullut kitkailijaa. Renkaat on Continental ylivuotiset -17 paistetut ja ajettu tää ja viimetalvi. Luminen talvibaana on pito oikeinkin hyvä jopa loskassa kohtuu hyvä. Nuljattu ympyrä, risteys, liikennevalot on ajoittain pito täysin kesärengas tasoa. Auto liukuu kuin höyhen tuulessa, pahentavana tekijänä on ehkä vähän kevyt auto 1000+ kg ja ylivuotiset renkaat mutta ajamattomana laitettu alle. Suoranaista vaaraa ei ole aiheutunut mutta liian liukkaat ovat kävelyvauhdissa risteyksissä. Olen ajanut autolla 370tkm joten kokemusta ajoneuvon käytöksestä on riittävästi, abs ei ole koskaan purissut niinpaljon kuin nyt talvella. Oma perstuntumani luulisi olevan keskimääräistä tasoa ja ajan luonnostaan melko ennakoivasti ainakin kulutuksen perusteella ja matkustajat tykkänny.
Päätin nyt ajaa kesän perään noilla kitkoilla vaikka sekin on väärin mutta en nyt jaksa ostaa mitään koska autolla ajettu 413t ilman mitään merkittäviä korjauksia en rupea sitä laittamaan kun kaikki sitten alkaa hajoomaan.
Kitkojen pito kyllä yllätti lumitiellä että noin hyvät on mutta käänteinen pidon nopea menetys ylittää vahvuuden. Voi olla että kitka pitäisi olla uunituore ja painavamman auton alla mutta tuossa pulkassa en ole tyytyväinen.

[Ajomies]

Mun kaksi talvea kestänyt puolueeton kitkarengaskoe on saapumassa päätökseen ja tulos on että minusta ei tullut kitkailijaa. Renkaat on Continental ylivuotiset -17 paistetut ja ajettu tää ja viimetalvi. Luminen talvibaana on pito oikeinkin hyvä jopa loskassa kohtuu hyvä. Nuljattu ympyrä, risteys, liikennevalot on ajoittain pito täysin kesärengas tasoa. Auto liukuu kuin höyhen tuulessa, pahentavana tekijänä on ehkä vähän kevyt auto 1000+ kg ja ylivuotiset renkaat mutta ajamattomana laitettu alle. Suoranaista vaaraa ei ole aiheutunut mutta liian liukkaat ovat kävelyvauhdissa risteyksissä. Olen ajanut autolla 370tkm joten kokemusta ajoneuvon käytöksestä on riittävästi, abs ei ole koskaan purissut niinpaljon kuin nyt talvella. Oma perstuntumani luulisi olevan keskimääräistä tasoa ja ajan luonnostaan melko ennakoivasti ainakin kulutuksen perusteella ja matkustajat tykkänny.
Päätin nyt ajaa kesän perään noilla kitkoilla vaikka sekin on väärin mutta en nyt jaksa ostaa mitään koska autolla ajettu 413t ilman mitään merkittäviä korjauksia en rupea sitä laittamaan kun kaikki sitten alkaa hajoomaan.
Kitkojen pito kyllä yllätti lumitiellä että noin hyvät on mutta käänteinen pidon nopea menetys ylittää vahvuuden. Voi olla että kitka pitäisi olla uunituore ja painavamman auton alla mutta tuossa pulkassa en ole tyytyväinen.

Kyllä sitä pääkaupungissa asuessa, tuli ajeltua autoilun alkuvuodet kesärenkain tai sitten nastattomilla talvirenkailla. Ja ennakoimalla ja vauhdin sovittamisella jotenkin selvisi, mutta oikein liukkailla eniten alkoi niska punottamaan kun ei selviytynyt liukkaammista paikoista lähtemään liikkeelle. Eihän niitä monia päiviä talvessa ollut, kun näitä vaikeuksia oli. Mutta nyt kun ikä tehnyt tehtävänsä ja sen oman toimimisen lisäksi se nastarengas juuri niissä "hupsista" paikoissa auttaa. Tämä talvi vaan on nyt taas muistuttanut että sitä voi olla liukastakin.

[NH]

Mulla lukee Nokialaisissa Russia.

Niin lukee mullakin. Hiukan jännittelin kun olin renkaat ostanut, mutta kahden talven jälkeen kympeistä ei voi muuta todeta, kuin parhaat talvirenkaat ikinä, huolimatta valmistusmaasta tai sen ansioista.

[BHN]

Nuljattu ympyrä, risteys, liikennevalot on ajoittain pito täysin kesärengas tasoa. Auto liukuu kuin höyhen tuulessa, pahentavana tekijänä on ehkä vähän kevyt auto 1000+ kg ja ylivuotiset renkaat mutta ajamattomana laitettu alle. Suoranaista vaaraa ei ole aiheutunut mutta liian liukkaat ovat kävelyvauhdissa risteyksissä. Olen ajanut autolla 370tkm joten kokemusta ajoneuvon käytöksestä on riittävästi, abs ei ole koskaan purissut niinpaljon kuin nyt talvella.

emännän autossa hankook nastat hyvin pintaa ja nastoja , mutta 3-4v vanhat. käyttäytyy juuri samalla lailla kun on liukasta. Jotta testi olisi onnistunut täytyy sama paikka ajaa heti perään eri renkailla.

[8400]

Ei ne nastatkaan autuaaksi tee noissa liittymissä ja ympyröissä. Toyon nastarenkaat ihan yhtä tyhjän kanssa, ei juuri mitään pitoa oikeasti liukkaalla.

[toyopet]

abs ei ole koskaan purissut niinpaljon kuin nyt talvella.

Mennään ohi aiheen. Testailin tuossa vaimon auton jarruja, kun pitkästä aikaa taas on abs-jarrullinen auto.
Vm. 2002 brittivalmiste toyota.
Jos runttaa jarrun pohjaan kunnolla, niin kyllä, absit pelaa ja renkaat pyörii, vauhti hiljenee.
Mutta jos jarruttelee vähän hillittymmin, ettei abs aktivoidu, niin auto pysähtyy nopeammin.
Siis lumisella tiellä.

En millään mittanauhalla mitannut eroja, ei voi prosentteja laittaa mutta ihan huomaa. On aika jännä vetää jarrut pohjaan ja tuntuu, että auto menee kuin pulkka, sitten itse tunnustellen se pysähtyy.

[jussi77]

abs ei ole koskaan purissut niinpaljon kuin nyt talvella.

Mennään ohi aiheen. Testailin tuossa vaimon auton jarruja, kun pitkästä aikaa taas on abs-jarrullinen auto.
Vm. 2002 brittivalmiste toyota.
Jos runttaa jarrun pohjaan kunnolla, niin kyllä, absit pelaa ja renkaat pyörii, vauhti hiljenee.
Mutta jos jarruttelee vähän hillittymmin, ettei abs aktivoidu, niin auto pysähtyy nopeammin.
Siis lumisella tiellä.

En millään mittanauhalla mitannut eroja, ei voi prosentteja laittaa mutta ihan huomaa. On aika jännä vetää jarrut pohjaan ja tuntuu, että auto menee kuin pulkka, sitten itse tunnustellen se pysähtyy.

Näin se on, ABS ei välttämättä lyhennä jarrutusmatkaa. Itsekin hellitän ja jarrutan uudestaan jos ABS aktivoituu.

[NH]

abs ei ole koskaan purissut niinpaljon kuin nyt talvella.

Mennään ohi aiheen. Testailin tuossa vaimon auton jarruja, kun pitkästä aikaa taas on abs-jarrullinen auto.
Vm. 2002 brittivalmiste toyota.
Jos runttaa jarrun pohjaan kunnolla, niin kyllä, absit pelaa ja renkaat pyörii, vauhti hiljenee.
Mutta jos jarruttelee vähän hillittymmin, ettei abs aktivoidu, niin auto pysähtyy nopeammin.
Siis lumisella tiellä.

En millään mittanauhalla mitannut eroja, ei voi prosentteja laittaa mutta ihan huomaa. On aika jännä vetää jarrut pohjaan ja tuntuu, että auto menee kuin pulkka, sitten itse tunnustellen se pysähtyy.

Audi, joka on ollut henkilöautopuollella eräs ensimmäisistä ABS-jarrujen laajamittaisista käyttäjistä, varusti vielä 80-luvulla aika pitkään autot napilla, jolla ABS voitiin kytkeä päältä pois ajettaessa erittäin liukkailla keleillä.
Lukkojarrutuksella nimittäin saavutetaan lyhyempi jarrutusmatka, mikäli kitkakerroin on riittävän pieni.

Poiskytkentänappi, kuten vieläkin on yleisesti vetoluistonestossa, poistui jossain vaiheessa, kun huomattiin että mikä lyhentyneenä jarrutusmatkana voitettiin, niin ohjattavuuden vähenemisenä hävittiin.

Hiukan heikompi ABS-jarrutus yhdistettynä lähes täyteen ohjattavuuteen mahdollistaa kolarin välttämisen huomattavasti tehokkaammin, kuin hiukan tehokkaampi lukkojarrutus.

[Aakku]

Audi, joka on ollut henkilöautopuollella eräs ensimmäisistä ABS-jarrujen laajamittaisista käyttäjistä, varusti vielä 80-luvulla aika pitkään autot napilla, jolla ABS voitiin kytkeä päältä pois ajettaessa erittäin liukkailla keleillä.
Lukkojarrutuksella nimittäin saavutetaan lyhyempi jarrutusmatka, mikäli kitkakerroin on riittävän pieni.

Poiskytkentänappi, kuten vieläkin on yleisesti vetoluistonestossa, poistui jossain vaiheessa, kun huomattiin että mikä lyhentyneenä jarrutusmatkana voitettiin, niin ohjattavuuden vähenemisenä hävittiin.

Hiukan heikompi ABS-jarrutus yhdistettynä lähes täyteen ohjattavuuteen mahdollistaa kolarin välttämisen huomattavasti tehokkaammin, kuin hiukan tehokkaampi lukkojarrutus.

Eikös -80 luvulla vielä ollut aika alkeellinen ABS?
Oliko Audissa jo nejäkanavainen , vaiko sellainen, että taka-akselin jarrut oli yhdistetty samaan kanavaan. Näillä ekoilla ABS autoilla tuli radalla kokeiltua ja kyllä ne olivat aikamoisella viiveellä toimivat. Harvakseltaan vapautti jarrua ja taas välit mentiin pyörät lukossa. En muista, saiko niistä ABS:n poistettua, mutta se olisi voinut helpottaa tosi liukkailla keleillä ajoa.

[poweri]

Sanoisin että uskon noita ajonhallinta ja vakautuksia että kyllä ne keskimäärin oikeassa ovat, aina pitää ajatella ns isoakuvaa selvitäänkö tilanteesta joka saatiin aikaan. Pelkkä pysähdys ei riitä kun tarttis väistää.
Itsellä ei ole nykyaikaista autoa jossa hallinta ja avustimet mutta kyllä ainakin omassa paskassa oleva absi on kuitenkin oikeassa lukkitumisen ja ohjattavuuden suhteen koska pitää toimia.

[NH]

Audi, joka on ollut henkilöautopuollella eräs ensimmäisistä ABS-jarrujen laajamittaisista käyttäjistä, varusti vielä 80-luvulla aika pitkään autot napilla, jolla ABS voitiin kytkeä päältä pois ajettaessa erittäin liukkailla keleillä.
Lukkojarrutuksella nimittäin saavutetaan lyhyempi jarrutusmatka, mikäli kitkakerroin on riittävän pieni.

Poiskytkentänappi, kuten vieläkin on yleisesti vetoluistonestossa, poistui jossain vaiheessa, kun huomattiin että mikä lyhentyneenä jarrutusmatkana voitettiin, niin ohjattavuuden vähenemisenä hävittiin.

Hiukan heikompi ABS-jarrutus yhdistettynä lähes täyteen ohjattavuuteen mahdollistaa kolarin välttämisen huomattavasti tehokkaammin, kuin hiukan tehokkaampi lukkojarrutus.

Eikös -80 luvulla vielä ollut aika alkeellinen ABS?
Oliko Audissa jo nejäkanavainen , vaiko sellainen, että taka-akselin jarrut oli yhdistetty samaan kanavaan. Näillä ekoilla ABS autoilla tuli radalla kokeiltua ja kyllä ne olivat aikamoisella viiveellä toimivat. Harvakseltaan vapautti jarrua ja taas välit mentiin pyörät lukossa. En muista, saiko niistä ABS:n poistettua, mutta se olisi voinut helpottaa tosi liukkailla keleillä ajoa.

En kananvamääristä uskalla sanoa, mutta muistan kun nuorena miehenä pääsin ajelemaan 100:sta quattro avanttia, jossa oli aikakauteensa nähden roppakaupalla muutakin varustetta. Varmaankin parin uuden pikkuauton hinnan verran. Oli pakko tavata käyttöohjekirjaa ennen ajoa, sen verran erilainen kulkine oli verrattuna omaan kokemuspiiriin. Käyttöohjekirjassa oli mainittu tuo ABS-kytkin ja sen tarkoitus.
Kelikin oli komea kesäinen ja kyllä kulki.

[Ajomies]

Onhan nuo ABS kehittyneet huomattavasti vuosikymmentenaikana, se jarruteho on selvästi parantunut, kun se jarrujen "pumppaaminen" tapahtuu nykyään nopeammin. Kyllä kun vertaa jotain 90 - luvun linja-autoa tämän päivän bussiin, niin ero on selvä. Eritoten noissa taajamanopeuksissa sen havaitsee. Maanteillä harvemmin tilanteita tulee, joissa tehokasta jarrutusta tarvitaan, ellei sitten ole "näkymätön" matkustaja pysäkillä ja 100 km/h vauhdissa koittaa saada bussi pysäkille pysähtymään.

[EKo]

Sanoisin että uskon noita ajonhallinta ja vakautuksia että kyllä ne keskimäärin oikeassa ovat, aina pitää ajatella ns isoakuvaa selvitäänkö tilanteesta joka saatiin aikaan. Pelkkä pysähdys ei riitä kun tarttis väistää.
Itsellä ei ole nykyaikaista autoa jossa hallinta ja avustimet mutta kyllä ainakin omassa paskassa oleva absi on kuitenkin oikeassa lukkitumisen ja ohjattavuuden suhteen koska pitää toimia.

Näin se menee.
Ja sitten vielä kannattaa muistaa, että kuskeja on aika moneen lähtöön. Masinistit luultavasti harjaantuneemmasta päästä.
Toisessa ääripäässä on nuorehko naishenkilö, joka tiukan paikan tullen kiljaisee, painaa jarrut pohjaan ja sulkee silmänsä. Viimeksi mainituille on ajonvakautus ja lukkiutumattomat sananmukaisesti elinehto.

[Aakku]

Näin se menee.
Ja sitten vielä kannattaa muistaa, että kuskeja on aika moneen lähtöön. Masinistit luultavasti harjaantuneemmasta päästä.
Toisessa ääripäässä on nuorehko naishenkilö, joka tiukan paikan tullen kiljaisee, painaa jarrut pohjaan ja sulkee silmänsä. Viimeksi mainituille on ajonvakautus ja lukkiutumattomat sananmukaisesti elinehto.

Mulle tuo nuorehko naishenkilö särähtää korvaan. Tiedän monta nuorehkoa ja vanhempaakin mieshenkilöä, joille ei saisi antaa edes kottikärryjä ajettavaksi.
Kuvaavaa oli Ruotsin laivalla, kun nuoret teinipojat alkoivat leuhkia ajotaidoillaan ja tuoreilla korteillaan. Pöydässä oli 18v nuori nainen, joka näytti korttiaan, jossa oli kirjaimet BCE. Olivat pojat hieman rauhoittuneet puheissaan.

On totta kun ABS oli vielä uusi tuttavuus, niin jotkut pelästyivät ja nostivat jalan jarrulta polkimen alkaessa hieroa jalkapohjaa. Pahaenteinen surinakin kuului.

[361]

Audi, joka on ollut henkilöautopuollella eräs ensimmäisistä ABS-jarrujen laajamittaisista käyttäjistä, varusti vielä 80-luvulla aika pitkään autot napilla, jolla ABS voitiin kytkeä päältä pois ajettaessa erittäin liukkailla keleillä.
Lukkojarrutuksella nimittäin saavutetaan lyhyempi jarrutusmatka, mikäli kitkakerroin on riittävän pieni.

Poiskytkentänappi, kuten vieläkin on yleisesti vetoluistonestossa, poistui jossain vaiheessa, kun huomattiin että mikä lyhentyneenä jarrutusmatkana voitettiin, niin ohjattavuuden vähenemisenä hävittiin.

Hiukan heikompi ABS-jarrutus yhdistettynä lähes täyteen ohjattavuuteen mahdollistaa kolarin välttämisen huomattavasti tehokkaammin, kuin hiukan tehokkaampi lukkojarrutus.

Eikös -80 luvulla vielä ollut aika alkeellinen ABS?
Oliko Audissa jo nejäkanavainen , vaiko sellainen, että taka-akselin jarrut oli yhdistetty samaan kanavaan. Näillä ekoilla ABS autoilla tuli radalla kokeiltua ja kyllä ne olivat aikamoisella viiveellä toimivat. Harvakseltaan vapautti jarrua ja taas välit mentiin pyörät lukossa. En muista, saiko niistä ABS:n poistettua, mutta se olisi voinut helpottaa tosi liukkailla keleillä ajoa.

Muinoin mulla oli Mitsu Galant turbo, sellainen takavetoinen vuosimalliltaan joku -81. Siinä oli alkeellinen ABS joka vaikutti ainoastaan takapyörissä. Harvinaisempi herkku siihen aikaan. En tähän hätään muista järjestelmän lyhennettä vaikka se luki jopa peräpellissä.

[EKo]

Mulle tuo nuorehko naishenkilö särähtää korvaan. Tiedän monta nuorehkoa ja vanhempaakin mieshenkilöä, joille ei saisi antaa edes kottikärryjä ajettavaksi.

Syyllistyin stereotypiaan, myönnetään.
Mutta pointti oli kuitenkin se, että osalla kuskeista ei ole valmiuksia säädellä jarruvoimaa tai hallita sivuluisua.

[361]

Mulle tuo nuorehko naishenkilö särähtää korvaan. Tiedän monta nuorehkoa ja vanhempaakin mieshenkilöä, joille ei saisi antaa edes kottikärryjä ajettavaksi.

Syyllistyin stereotypiaan, myönnetään.
Mutta pointti oli kuitenkin se, että osalla kuskeista ei ole valmiuksia säädellä jarruvoimaa tai hallita sivuluisua.

Tuosta "sivuluisusta" tulee mieleen havainto. Ennen tuo niin normaali tilanne, kun oli vielä paljon takavetoisia autoja vailla minkäänlaisia luiston estoja etenivät luistossa milloin missäkin ajotilanteessa. Ei juuri ihmisten katseita kerännyt.

Nykyään samanlaisilla tempuilla keräät sellaiset katseet kuin olisit suurtakin rikosta tekemässä.