Fiskars kyntöaurat

[Woodsman]

Onko muuten kokemusta, saako noissa puoliautomaatti Agrostoissa säädettyä terän korkeutta, keskimmäinen terä kulkee muita korkeammalla. Mielestäni jostain sitä sai säätääkin, mutta mistä?

Ainakin KHN:ssä on kantikas palikka jossa reikä epäkeskeisesti. Sitä pyöräytetään sopivaan asentoon ja terän korkeus muuttuu.

[masankp]

Perussäätöjä: Rengaspaineet samat takana, renkaiden väli väh. 3x viilunleveys, eturenkaiden ulkoreuna tasan takarenkaiden kanssa, vetovarret samalla korkeudella, vetokarttu suorassa eli päät samalla linjalla.

Eturenkaiden sisäreuna pitää olla takarenkaiden sisäreunan kans linjassa, muutenhan traktori menee kylkimyyryä. Auran pitää tulla vapaasti perässä, siis rajottimet ei saa olla estämässä. Vetokartun sivuttainen asento pitää olla niin, että kun auraa vedetään, molemmat vetovarret on samassa asennossa sivusuunnassa.

[Talumees]

Eturenkaiden sisäreuna pitää olla takarenkaiden sisäreunan kans linjassa, muutenhan traktori menee kylkimyyryä.

Ei mene jos aurat oikein säädetty.

[masankp]

Takapyörän tulee kulkea tarkalleen vaon auraamattoman puolen reunaa ja aura ei saa vänkätä traktoria mihinkään suuntaan. Auran tulee kulkea sivusuunnassa vapaasti perässä, silloin se on oikein säädetty.
Kyllä se täytyy kylkimyyryä mennä, jos eturenkaat on leveämmällä kuin takarenkaat, kun eturengas pitää kulkea myös vaon auraamattoman puolen reunaa

[James Mann]

Uudenpia ohjeita on, että raideväli edessä ja takana sama. Siis keskeltä rengasta mitattuna etäisyys sama. Se on kyllä muussakin traktorityössä sitten sopiva kun etupyörät ja takapyörät kulkee samaa uraa. Ei tarvitsekaan ajaa etupyöriä aivan vaon reunassa kiinni. Ihan hyvin onnistuu pitää pientä rakoa ja ei ainakaan suotta riko vaon reunaa.

[masankp]

Onhan niitä monenlaisia tapoja aurata, kuten yks pelaruksen mies näytti mallia, rajottimilla pönkätty aura kohdalleen ja nostolaitteella painamalla, kun ei menny muuten muka kovaan maahan, jälki oli sen mukasta.

[Fred Scuttle]

Yleesä huono kenekää hankintija morkaamaan, no voi olla kyntäjässäki vika mutta överumreihin ja kverneen siirtyessä elää helpottui..

Alkuun oli 2 siiipiset siistit puoli automaatti fiskarsit, jälki aina kun karhun repimää, kokeilin 3 siipisiä automaatteja. Jälki ei parantunu... Hämmästelin että kun ei see muksuna näi vaikeet ollu vai kultaako aina muistot. No otin liisinkiin 3 siipiset kääntö kvernet. Olha lysti kyntää vaikla oli yli leveet renkaat. (28.1*26). No painosa puolesta en ihastunu, tuli hankittua 3 siipiset överumit. Vaan kun tul sitten vaihto kaupassa 4 siipiset kvernet niin olis noi överumit joute... Ei olis kalliit. Fisrkarsit pistetty kiertoon ajat sitten

Ostin käytetyt siistin 3-siipisen Agrosta-mallin. Kaveri tuli käymään, ja sanoi, että Kuusankoskelle joutavat; minä, että miten niin. No, se selvisi, kun sillä yritti kyntää; kunnon jälkeä ei saanut millään, kuten ei naapurin uudella Agromat-mallilla. Laitoin sitten Kverneland-auran, ja jopa rupesi tulemaan siistiä jälkeä, ja niin kuin joku sanoi; sitä ei tarvi säätääkään, kun vaan nakkaa perään.

[hankkijamies]

Ongelmahan ei edrlleenkään ole niinkään hyvän jäljen saaminen vaan se ajottainen ihmeellinen vääntäminen.
Aurat eivät niinkään väännä vaan vääntää koko yhdistelmää.
Ja en nyt mitään kilpakyntö aloituksia ole tehnytkään vaan ihan aurat maahan ja vetoja.
Muutenhan sillä ei merkitystä olisi mutta täkäläisillä kiilapää pelloilla olis suotavaa että linjat olis suoria

[ch]

Tarkasta se raideleveys ihan ensimmäiseksi. Jos sulla oli 16" aurat, niin renkaiden sisäleveys pitäisi olla 3*16*2,54=121,9 senttiä eli siis muutaman sentin sisällä tuosta (118-124 cm). Kun tämä on kunnossa on mahdollista säätää aurat vetokarttua sivuttain siirtämällä niin, että kolme ensimmäistä terää leikkaavat suunnilleen renkaiden sisäleveyden. Traktorin vetovarsien päät ovat yhtä kaukana koneen keskilinjasta ja työntövarren korvakkeetkin pitäisi olla nyt samassa linjassa. Suoraan ylhäältäpäin katsottuna vallitsee siis täydellinen symmetria traktorin keskilinjaan nähden. Tässä kohtaa alkaa olla jo erittäin hyvät mahdollisuudet saada aurat tulemaan siististi perässä.

[James Mann]

Voihan olla, että aurat ei väännäkkään vaan traktori vääntää. Usein vaossa oleva pyörä pitää paremmin ja sängellä oleva pyörä pyrkii luistamaan. Voi olla tietysti toisinkin päin. Isommissa traktoreissa ja nelivedoissa ilmiötä ei niin paljon tapahdu ja tasauspyörästölläkin on oma vaikutuksensa. Mutta, jos ajaa sivurajoittimet auki, niin eihän silloin aurat voi vääntää traktoria ja koko yhdistelmää. Onhan kuitenkin niin, että aurojen siivet on tietyssä kulmassa ajosuuntaan nähden. Siivet pyrkii kääntymään ajosuunnan kanssa samaan linjaan eli vääntämään. Maapuolet taasen vastustavat tätä vääntöä ja pitävät aurat suorassa. Kulutusosat pitää olla asianmukaisessa hyvässä kunnossa, jotta aurat toimii siten kuin ne on suunniteltu. Itse kynnän jopa 300-400 metriä pitkiä vetoja jollain pelloilla ja leveyttäkin tulee satoja metrejä; paluuauroilla. En ole voinut välttyä parhaalla tahdollakaan mutkaisuuden tulemisesta. Mutkaisuuden voi oikaista ajamalla ensimmäisen vaon hieman kapeammaksi ohjaamalla traktoria. Ihan vaikka 5 cm kerralla useampaan kertaan varsinkin sellaisella kohtaa missä viilu näyttää tulevan liian leveäksi. Kaikki ne hyvät ohjeet mitä täällä on aikaisemmin annettu tulisi nyt kuitenkin ensimmäiseksi ottaa käyttöön.

[Matsikka]

Voihan olla, että aurat ei väännäkkään vaan traktori vääntää. Usein vaossa oleva pyörä pitää paremmin ja sängellä oleva pyörä pyrkii luistamaan. Voi olla tietysti toisinkin päin. Isommissa traktoreissa ja nelivedoissa ilmiötä ei niin paljon tapahdu ja tasauspyörästölläkin on oma vaikutuksensa. Mutta, jos ajaa sivurajoittimet auki, niin eihän silloin aurat voi vääntää traktoria ja koko yhdistelmää. Onhan kuitenkin niin, että aurojen siivet on tietyssä kulmassa ajosuuntaan nähden. Siivet pyrkii kääntymään ajosuunnan kanssa samaan linjaan eli vääntämään. Maapuolet taasen vastustavat tätä vääntöä ja pitävät aurat suorassa. Kulutusosat pitää olla asianmukaisessa hyvässä kunnossa, jotta aurat toimii siten kuin ne on suunniteltu. Itse kynnän jopa 300-400 metriä pitkiä vetoja jollain pelloilla ja leveyttäkin tulee satoja metrejä; paluuauroilla. En ole voinut välttyä parhaalla tahdollakaan mutkaisuuden tulemisesta. Mutkaisuuden voi oikaista ajamalla ensimmäisen vaon hieman kapeammaksi ohjaamalla traktoria. Ihan vaikka 5 cm kerralla useampaan kertaan varsinkin sellaisella kohtaa missä viilu näyttää tulevan liian leveäksi. Kaikki ne hyvät ohjeet mitä täällä on aikaisemmin annettu tulisi nyt kuitenkin ensimmäiseksi ottaa käyttöön.

Mulla on yks 15 ha pala, josta puolet on savimaata ja toinen puoli muuta pehmeämpää. Savimaalla fältit ”hairaa” kyntämättömälle päin, niin että ajanmittaan tuloo mutkaa. Kyntöjälki on kuitenkin ok, niin en mutkista välitä.

Suorat vaot on yliarvostettu juttu, vesivaonkin aikoinaan sai silti helposti suoristettua.

[Tumppi 865]

jos ajaa sivurajoittimet auki, niin eihän silloin aurat voi vääntää traktoria ja koko yhdistelmää.

Jos raktori ja aura ei ole suorassa linjassa toisiinsa, niin kyllä vänkää. Sehän on suunillee sama kun runko-ohjauksinen kone olis käännetty hikan linkkuun, ja yritetää ohjausjarrulla saada se menemää suoraa.
Raideleveys edessä ja takana sama,(eturengas kapeampi, kun takarengas) niin jää etupyörälle mahollisuus ohjata kumpaakin suuntaa, eikä tarvi suoraa ajaessa vängätä vaon reunaa.

[James Mann]

Mulla on yks 15 ha pala, josta puolet on savimaata ja toinen puoli muuta pehmeämpää. Savimaalla fältit ”hairaa” kyntämättömälle päin, niin että ajanmittaan tuloo mutkaa. Kyntöjälki on kuitenkin ok, niin en mutkista välitä.

Suorat vaot on yliarvostettu juttu, vesivaonkin aikoinaan sai silti helposti suoristettua.

Ihan sama juttu ja samaa mieltä minäkin

[James Mann]

jos ajaa sivurajoittimet auki, niin eihän silloin aurat voi vääntää traktoria ja koko yhdistelmää.

Jos raktori ja aura ei ole suorassa linjassa toisiinsa, niin kyllä vänkää. Sehän on suunillee sama kun runko-ohjauksinen kone olis käännetty hikan linkkuun, ja yritetää ohjausjarrulla saada se menemää suoraa.
Raideleveys edessä ja takana sama,(eturengas kapeampi, kun takarengas) niin jää etupyörälle mahollisuus ohjata kumpaakin suuntaa, eikä tarvi suoraa ajaessa vängätä vaon reunaa.

Niin tarkoitin, että jos vielä sivurajoittimet aukikin vääntää ja vänkää niin kyllä sitten on aurojen säädöissä ja kunnossa jo paljon vikaa. Tulee mieleen tosiaan, että on joillakin tapana vängätä ohjausta vasten vaon reunaa ja silloinhan se traktori tunkee itseänsä kyntämättömän puolelle. Sama ajatus että: "Raideleveys edessä ja takana sama,(eturengas kapeampi, kun takarengas) niin jää etupyörälle mahollisuus ohjata kumpaakin suuntaa, eikä tarvi suoraa ajaessa vängätä vaon reunaa."

[hankkijamies]

Mittasin tuossa raideleveyden oli edessä 130 ja takana sama.
Käytännössä kun heittäisi takapyörien korvat kehien toiselle puolelle niin tulis 5cm kummaltakin puolelta lähemmäksi täytyy ens syksyksi kokeillq enään ei viitti kun näyttää pultitkin olevan suht ruosteessa

[-SS-]

jos ajaa sivurajoittimet auki, niin eihän silloin aurat voi vääntää traktoria ja koko yhdistelmää.

Jos raktori ja aura ei ole suorassa linjassa toisiinsa, niin kyllä vänkää. Sehän on suunillee sama kun runko-ohjauksinen kone olis käännetty hikan linkkuun, ja yritetää ohjausjarrulla saada se menemää suoraa.
Raideleveys edessä ja takana sama,(eturengas kapeampi, kun takarengas) niin jää etupyörälle mahollisuus ohjata kumpaakin suuntaa, eikä tarvi suoraa ajaessa vängätä vaon reunaa.

Niin tarkoitin, että jos vielä sivurajoittimet aukikin vääntää ja vänkää niin kyllä sitten on aurojen säädöissä ja kunnossa jo paljon vikaa. Tulee mieleen tosiaan, että on joillakin tapana vängätä ohjausta vasten vaon reunaa ja silloinhan se traktori tunkee itseänsä kyntämättömän puolelle. Sama ajatus että: "Raideleveys edessä ja takana sama,(eturengas kapeampi, kun takarengas) niin jää etupyörälle mahollisuus ohjata kumpaakin suuntaa, eikä tarvi suoraa ajaessa vängätä vaon reunaa."

Työntövarsi jos ei ole ajosuunnassa, vänkää painonsiirtoa käytettäessä sivuun herkästi. Eli se työntövarren sivuunveto ainakin väljillä vetovarsilla voi tätä aiheuttaa. Jos karttua siirretään, on siirrettävä työntävarren kiinnityspistettä saman verran mukana. Överumissa on mukava poikittaispalkki, jolla voi korvaketta siirtää. Tuon Fordin löysättävät vetovarren päät ovat melkoisen väljät, voi myös olla, että vetovarren etupään löysät tapit eivät pidä vetoa tasaisena kummallekin puolelle. Huomaa selvästi kun viistonnisessa kulkee täysin suoraan, mutta 7000 kulumisklappia varsissa ja mekanismeissa on paljon ja vetää keulaa sivuun jos tulee tiukkapaikka. 9 kpl 35 kilon limppua (enempää ei mahdu) ei riitä nelisiipiselle. Ajatus olisi vaihtaa 10 - sarjan se 107 kilon malmi tilalle ja sitten noin 10 kpl 40 kg painoa.

Hankin jo vetovarsien etupään tapit, niissä on kalvautunutta löysää. Lisäksi sain vähemmän käytetyt vetovarret samaa mallia. Nykyisissä toinen on hitsattu yhdeksi puuksi, ja toinen klemppaa holtittomasti.

-SS-

[hankkijamies]

Tuntuisi vähän kansssa että kovemmilla mailla saisi painoa olla nokalla olisihan tuolla ne kymppisarjan peruspaino sarja sen voisi siihen jatkossa laittaa
Kynnöt tuli tältä erää taputeltua.
En muista koska olis olleet sänkimaat näin kovia muokata

[Aloittelija]

Mites toi fiskars kyntäjän laukasulaitteen pitäis toimia? Vissiin koko rungon pitäis nousta jos laukeaa. Onko niitten kahden pultin tarkotus murtua tarvittaessa?

[ch]

Koko aura nousee ilmaan ja saranapisteenä toimii vetokarttu. Mitään ei murru tai hajoa, mutta pysähtyä pitää ja auroja täytyy vähän nostolaitteella kohottaa, että laukaisulaite palaa takaisin kyntömoodiin.

Eli se vinotuki, joka tulee rungosta sinne työntövarren korvakkeen yläpäähän on tehty kahdesta eri palasta ja päissä sekä keskivaiheilla on niveltappi. Siinä on ne kaksi jousta keskellä, jotka pitävät tuen suorana. Jousten yläpuolella törröttää säätöruuvi, jolla säädetään laukaisun herkkyys. Jos katsot tarkemmin, niin nuo kaksi palaa eivät ole aivan suorassa linjassa toisiinsa nähden, vaan parin asteen kulmassa toisiinsa nähden. Eli mitä syvemmälle sitä säätöruuvia kierrät, kasvaa näiden tukitankojen kulma suorasta linjasta ja se laukeaa sitä herkemmin.

Kokeile vaikka ensi kerralla niin, että ruuvaat tuon säädön ihan pohjaan, niin laukaisulaite toiminee kovaa maata kynnettäessä. Näät sitten, että miten toimii.

[Aloittelija]

Täytyypi koittaa. Toimintaperiaate aukeni rajusti, kiitos!

https://m.nettikone.com/fiskars/sarka/1 ... 8&vifNav=Y

Onko tämä jokin fiskars kyntäjän myöhempi versio? Siinäkin näyttäis koko runko nousevan kun laukasu toimii, laukasulaite on samannäköinen mitä 70-80- luvun puoliautomaatti-Fiskarseissa.