Fiskars kyntöaurat

[lokomo925]

Eihän sillä kynnön jäljellä niin väliä ole kuhan saa maan muokattua! Rakentelitko muuten päättötyöksi kyntöauraa?

[hankkijamies]

En
tarkotus oli tehdä ihan tukipyörä koneeseen.
Tietääkö muuten joku mistä saisi Fiskarssin leikkurin navan juuri tuohon KHN
mulla ittelläni on kiekko tuohon,mutta se on tippunut ja napa mukana.

[asfalttiviljelijä]

En
tarkotus oli tehdä ihan tukipyörä koneeseen.
Tietääkö muuten joku mistä saisi Fiskarssin leikkurin navan juuri tuohon KHN
mulla ittelläni on kiekko tuohon,mutta se on tippunut ja napa mukana.

Jossakin Keski-Pohjanmaalla on liike joka myy mm. käytettyjä auran osia.

Kuukkeloimalla vaikka näitä viestejä tai joku muistaa paremmin voisi löytyä.

[hankkijamies]

Päätimpä kaivella noi kyntäjä KH 2x14 perään 30 vuoden tauon jälkeen...
:

Onkos noista maapuolista toinen tarkotuksella lyhempi?
Kattelin niin on niitä joku hitsannukkin joskus pikkasen:

[2xford4000]

eikös se takempi ollu sen takia pidempi et aura pysyy paremmin linjassa..

[ih684]

Siirryin Fiskars aurojen puolelle
Asiaan siis. Onko automaattilaukaisimet eri mallisten Fiskars aurojen kesken samanlaiset? Nyt olis jäykät FK aurat ja KH auran laukaisimet naitettava jos ne käy. Ojaksissa on reikiä hyvinkin samoilla paikoilla ja ojakset saman muotoiset mutta aurat on 50 km:n päässä toisistaan niin ei pääse tarkkaa vertailua tekemään.

[mike]

Fiskarsin mainoksesta skannattua , maatilan pirkka 8/83. FK ja KHN eroja

[8400]

Fiskarseista voi leikkurit ottaa, muuten romurautaa.

[Matsikka]

Fiskarseista voi leikkurit ottaa, muuten romurautaa.

Mitäpä niillä, veittileikkureilla on kynnetty yli 30 vuotta.

[hankkijamies]

Kylläpä niillä maakääntyy säädöt oli viime syksynä vähän taas mitä on kun loppu kaltevuudensäätimestä varakesken.
Aurat siis edellä mainitut 3x16 khn
Ja pelto yli 20 v sitten kyntämättömänä ollutta nevaa viime keväänä ajoin muokkarilla ja syksyllä kynsin kaurat sekaan huonon 2017 syksyn takia
Jos vaikka tänä vuonna pääsis puimaa.

[t-40]

Yleesä huono kenekää hankintija morkaamaan, no voi olla kyntäjässäki vika mutta överumreihin ja kverneen siirtyessä elää helpottui..

Alkuun oli 2 siiipiset siistit puoli automaatti fiskarsit, jälki aina kun karhun repimää, kokeilin 3 siipisiä automaatteja. Jälki ei parantunu... Hämmästelin että kun ei see muksuna näi vaikeet ollu vai kultaako aina muistot. No otin liisinkiin 3 siipiset kääntö kvernet. Olha lysti kyntää vaikla oli yli leveet renkaat. (28.1*26). No painosa puolesta en ihastunu, tuli hankittua 3 siipiset överumit. Vaan kun tul sitten vaihto kaupassa 4 siipiset kvernet niin olis noi överumit joute... Ei olis kalliit. Fisrkarsit pistetty kiertoon ajat sitten

[hankkijamies]

Tuntuu välillä vieläkin nuo fiskarsit kampeevan kynnetylle päin.
Varsinkin kun väännät alotuksia ja lopetuksia.
Kulutusosat hiljan vaihdettu,paitsi maapuolen suorakaiteen muotoiset kappaleet leikkasin ne joskus lananterästä nuukuuksissani,mutta ovat kuluneet korkeutta enemmän kun paksuutta
Mutta siis kärjet,vantaat,rintapalat ja maapuolien kärjet ovat uusia.
Sellainen havainto on että karttu on väljä reikiinsä eli hotjaa vetosuuntaan olisko arviolta alle puolisenttiä välystä.
että olisko tässä syy kampeemiseen ja mitä sille vois tehdä.
Oli vaarin jäljiltä sellainen ongelma kun omia maahommia alottelin,niin kartun kampi hyppi hammastuksessaan vedin sen sitten pultilla kiinni,että olisko 20 vuotta vedetty niin että kampi hyppii ja kuluttanut reiät soikeiksi

[Matsikka]

Tuntuu välillä vieläkin nuo fiskarsit kampeevan kynnetylle päin.
Varsinkin kun väännät alotuksia ja lopetuksia.
Kulutusosat hiljan vaihdettu,paitsi maapuolen suorakaiteen muotoiset kappaleet leikkasin ne joskus lananterästä nuukuuksissani,mutta ovat kuluneet korkeutta enemmän kun paksuutta
Mutta siis kärjet,vantaat,rintapalat ja maapuolien kärjet ovat uusia.
Sellainen havainto on että karttu on väljä reikiinsä eli hotjaa vetosuuntaan olisko arviolta alle puolisenttiä välystä.
että olisko tässä syy kampeemiseen ja mitä sille vois tehdä.
Oli vaarin jäljiltä sellainen ongelma kun omia maahommia alottelin,niin kartun kampi hyppi hammastuksessaan vedin sen sitten pultilla kiinni,että olisko 20 vuotta vedetty niin että kampi hyppii ja kuluttanut reiät soikeiksi

Oot tietysti tarkistanut traktorin raideleveyden ja vetokartun mitan? Ne pitää olla sopivat.

[2xford4000]

ja sillä kartun kammella säädetään se aura linjaan traktoriin ettei kampea. nuo aurat tulee hyvin kevyesti kun ovat oikeassa linjassa traktoriin nähden. mut jos pultil lukittu niin milläs säädät, perus asiat ensin kuntoon niin alkaa jälkeäkin syntymään.

[Matsikka]

Omasta sarka-överumista kartun vivun lukitus laukes yhtenä iltana kaukana vuokramaalla.....pikakorjaus tehtiin tarvikkeilla mitä työkaluloorasta löytyi....ja mentihin loputkin 10 vuotta mitä niillä ajettihin. Kartun kaaret suorahan ja karttua sivusuunnas siirtämällä eka viilu oikian levyyseksi, ei muuta tarvinnu.
Vipu on aurojen turhake.

[hankkijamies]

Sama juttu ollut joka koneella aina,ei oo tullut tuosta fordista mitattua mikä siinä leveys on.
Näyttäs ainakin äkkiseltään oikeelle ja etupyörien leveys takapyöriin kanssa.
Ja sen takia on lukittu pultilla että pysyy keskiasenossa eli toinen mutka ylhäällä ja toinen alhaalla.
Nähtävästi sen verran klappia siinä kartussa että ei pysy ilman pulttia vipu paikoillaan.
Jälkeä tässä:
Mielestäni näin jonkun verran eri merkkisillä auroilla kyntäneenä jälki ihan hyvää mutta se aurojen väänteleminen välillä ihmetyttää.

[James Mann]

Eihän nykyajan auroissa mitään vetokartun mutkia ole. Eikä sitten tietenkään säätökampiakaan. Aivan turha viritys se on ollutkin. Olen sellaisilla Fiskarsin auroilla kyllä kyntänyt mutta kammen asetus oli aina mutkat kohtisuorassa pystyyn. Se säätökampi on kyllä kilpakyntäjien varustus. Saatoihan sitä kampea joku aloituksissa ja lopetuksissa käyttää ja sitä varten se olikin. Nykyään kynnän paluuauroilla ja niissä on aivan suorat kartut mutta ei tarvi tehdä aloituksia eikä lopetuksia muuta kuin aivan poikkeuksellisesti. Aloituksen voi ihan hyvin tehdä vain ajamalla kaksi matalampaa viilua vastakkain ja vierekkäin. Toisethan kylvää aivan muokkaamatta suorakylvönä, että ei sen väliä vaikka aloituksessa tulisi vähän huonommin käännetty kohta.

[nuc-64]

Ei ole mutkia juu, mutta onhan noissa nykyauroissa viilunleveyden säätö toteutettu aivan eri tavalla muutenkin. Nykytraktoreissa on yleensä helpommat säätömahdollisuudetkin, eli usein hydraulinen toisen nostovarren korkeuden säätö ja hydraulinen työntövarsi, aika paljon jo noillakin säätää aloituksessa ja lopetuksessa.
Onko muuten kokemusta, saako noissa puoliautomaatti Agrostoissa säädettyä terän korkeutta, keskimmäinen terä kulkee muita korkeammalla. Mielestäni jostain sitä sai säätääkin, mutta mistä?

[Talumees]

Perussäätöjä: Rengaspaineet samat takana, renkaiden väli väh. 3x viilunleveys, eturenkaiden ulkoreuna tasan takarenkaiden kanssa, vetovarret samalla korkeudella, vetokarttu suorassa eli päät samalla linjalla.

[James Mann]

Olikos siellä Fiskarsin ojaksen alla sellainen epäkeskoinen pultti tai akseli, jota säätämällä terän korkeudet voitiin saada samoiksi. Ainakin agromaateissa muistaakseni sellainen systeemi oli ja kaiketi myös sitten muissa malleissa.