Masinistit keskustelupalsta

Kun Masinistien palstalla tuntuu liikkuvan paljon koneistuksesta tietävää väkeä sekä koneistajia niin luon nyt tälle keskustelulle oman topicin. Itse olen vasta ensimmäistä vuotta ammattikouluissa opiskelemassa joten välillä tulee sellainen paikka eteen missä tarvitsisin viisaampien apua koneistus asioissa.

Ei mitään uutta auringon alla, mitä vanhempaa kirjallisuutta löydät asiasta sitä parempi ja kattavampi on tieto. Joskus sama asia voidaan tehdä vähän eri tavoin. On asioita jota voi oppia ja omaksua muilta ja asioita jotka itse työn ohella oivaltaa, näistä asioista lopulta tulee ammattitaito.

Koneistus on kivaa

70-luvulla, kun vapauduin intistä, pääsin metalli-alan tehtaaseen töihin. Koulutus oli ylioppilas, ei mitään muuta. Muistan, kun työhönottaja kysyi, että tiedänkö mitä eroa on sorvilla ja jyrsinkoneella, ja enpä osannut siihen juuri mitään spekuloida. Ja eikun koneelle hommiin, ne oli siihen aikaan manuaalikoneita. Joku asettaja neuvoi alkuun. Mutta ei mennyt kauan, kun aloin itse tehdä myös asetukset. Kolmen vuoden ajalta on työtodistuksia, missä lukee sorvaaja, jyrsijä, hioja tms. Sitten teknilliseen, ja sen jälkeen samaan tehtaaseen tuotekehitysosastolle suunnittelijaksi. Sitten poliitikot suuressa viisaudessaan kaatoi sen tehtaan, ja mä jouduin puolustusvoimiin mekaniikkasuunnittelijaksi. Siitä lähtien kaikki onkin ollut pelkkää alamäkeä. Nyt työtön.

Haikeudella muistelen niitä koneistaja-aikoja. Tunsin suurta tyydytystä siitä, että pärjäsin niiden vanhojen koneistajien rinnalla.

Pitäsköhän ostaa tuonne autotallin perälle joku härveli....

Yritetään jelppiä, esitä vain ongelmasi, palstalla tuntuu tietoa olevan.

Itse aloitin ammattikoulussa 1963 ja sen jälkeen on koneistajan vuosia kertymyt ja nyt olen eläkkeellä. Eli koneistajan vuosia päältä 40, joista 17 CNC:llä. Pienin kappale mahtu kynnen alle ja suurin 95 tonnia raahattiin lavetilla asikkaalle.
Omassa verstaassakin on sorvi, että alan vuosia vielä karttuu.

Nuoremmille vinkiksi,,, opettele tekemään itsekkin sorvin, höylän ja jyrsimen teriä, sillä kaikke ei saa teollisesti valmistettuna kaupasta.,, ja se hinta.
Pistäkää ope seinää vasten ja pankaa opettaan.

Ei ihan aiheeseen, mutta siihen liipaten:

Tarvis löytää tietoa aiheesta työstökoneiden perustaminen ja asentaminen. Olisiko asiantuntijoilla vinkkejä ja vihjeitä asioihin liittyvästä kirjallisuudesta, nettimateriaalista ym. tietolähteistä?

Ilmeisesti ohjeita perustan tekoon, ominaisuuksiin ja itse koneen asennukseen on jonkin verran koneiden mukana toimitettavissa ohjeissa.

Laitoin pari kuvaa kuvaboxiin vuoden takaa,kun työpaikan koneistushalliin tuli uusi jyrsin.Reilu metriä vahva valu tuli alle,terästäkin meni kiitettävästi..

Joo oon itekin kone- ja metallialalla ekaa vuotta.
Joo onhan toi koneistaminen ihan mielenkiintosta hommaa

4000:n

Joskus aiemmin oli näillä palstoilla keskustelua aiheesta. Taisi silloin olla yhtä monta mielipidettä kuin miestäkin.

Nää koneiden jalustat ja koneiden kiinnittäminen on aikapaljon tapauskohtainen juttu. Masinistikoneet enimäkseen taitaa seistä betoninpäällä tassujen varassa. Mikä normaalisti isoimmille rohjoille riittääkin.
Näin on meidänkin koneet lattianpäällä tassujen varassa. Sorvi laitettu 3 jalan varaan että pysyis johteet suorana. Jos on työstettävänä joku isompi epätasapainoinen kappele, niin pyörittelee vähän rauhallisemmin. Isompi jyrsin taasen painaa 5 tonnia, niin ei se itsekseen minnekkään karkaa, eikä pienistä vapise.

Tuossa eräällä konepajalla tuli työstökoneen alle monttuun noin 25 auto kuormaa betonia, ja mahdottomasti rautaa sekaan. Ja paljon kiinnityspultteja
Betoniautomies myöhemmin tavatessamme ihmetteli, että mikähän siinä oikein oli tekeillä kun monttuun päiväkausi monella autolla massaa ajettiin.

Nuille väleille kait yleensä nää työstökoneiden alustat asettuu. Paitsi näkyy niitä olevan ihan sepelin päälläkin.

Ohjeita "oikeaan" asennukseen varmaan löytyy.

koulussa tulee sorvailtuu omia ja muitten luokkalaisten hommia vaikka ollaan autopuolella

kivaa hommaa kun kone tekee työt

Mensseli kirjoitti:Yritetään jelppiä, esitä vain ongelmasi, palstalla tuntuu tietoa olevan.

Itse aloitin ammattikoulussa 1963 ja sen jälkeen on koneistajan vuosia kertymyt ja nyt olen eläkkeellä. Eli koneistajan vuosia päältä 40, joista 17 CNC:llä. Pienin kappale mahtu kynnen alle ja suurin 95 tonnia raahattiin lavetilla asikkaalle.
Omassa verstaassakin on sorvi, että alan vuosia vielä karttuu.

Nuoremmille vinkiksi,,, opettele tekemään itsekkin sorvin, höylän ja jyrsimen teriä, sillä kaikke ei saa teollisesti valmistettuna kaupasta.,, ja se hinta.
Pistäkää ope seinää vasten ja pankaa opettaan.

Poranterät täytyy itse osata teroittaa ja pistoterän tekeminen on varmaan ainoat terägeometriaan liittyvät harjoitukset. Jyrsinkoneelle tulee tapit valmiina ja muuten käytetään kovametallipaloilla olevia jyrsinpäitä. Höyläystä ei tänä päivänä enää opeteta (harmi) ja konehöylää ei meillä koulussa edes ole (harmi sekin). Juuri tänään oli juttua tuon meidän opettajan kanssa että metallihöylä olisi ihan helvatan kätevä kone sillä erillaiset aventimet joilla saa esim. neliöreikiä ovat aivan järjettömän hintaisia. Jyrsin koneella pystyy nelöreijän tekemään mutta nurkkiin täytyy porata kevennys reijät tai sitten ne täytyy viilata muotoonsa. Keskustelu lähti tälläkertaa siitä kun Majoriin ei tullut tuota veiviä mukana niin täytyisi sellainen 3/4 tuuman neliöreikä saada aikaiseksi. Yhdessäkään sorvissa ei ole lukittavaa karaputkea joten jyrsintä hommiksi menee...

No ei teidän koulussa ole missään jyrsärissä pistopäätä kiinni?
Sillähän myös tekisi nuo reiät.

Pistohöylä on tosiaan kätevä kone .Sillä voi tehdä hyvin monimutkaisiakin kappaleita, jos kiireen kanssa ei tartte tapella.
Höylä on oikeastaan helppokäyttöisin varsinaisista työstökoneista.Verattuna esim. jyrsinkoneeseen. Ennesvanhaan oppipoika pantiin yleensä ensimmäiseksi pistohöylälle.

Hyvin usein kun tarvitaan neliöreikää 1/2 tai 3/4 tuuman ,niin uhrataan hylsyavain .Siitähän se löytyy ja luja.

Konepajamies kirjoitti:Pistohöylä on tosiaan kätevä kone .Sillä voi tehdä hyvin monimutkaisiakin kappaleita, jos kiireen kanssa ei tartte tapella.
Höylä on oikeastaan helppokäyttöisin varsinaisista työstökoneista.Verattuna esim. jyrsinkoneeseen. Ennesvanhaan oppipoika pantiin yleensä ensimmäiseksi pistohöylälle.

Hyvin usein kun tarvitaan neliöreikää 1/2 tai 3/4 tuuman ,niin uhrataan hylsyavain .Siitähän se löytyy ja luja.

Sitäkin tässä tuumailtiin mutta voi olla hakemisissa niin pitkä 3/4 tuumanen neliskantti... Siinä kun tuumailtiin sitä reijän tekemistä niin yksi opettajista ehdotti että tilattaisiin sellainen höyläpää jyrsinkoneeseen...asia jäi sillälailla kesken että tää yks päätti että sellasta ei tilata...

Eilen meinas tai oli lähellä lentää jursimen terän kappale silmään.
Onneks ei käynny mitään.

jaa onks rambo taas poikkiteloin?

eikös noita neliskanttisia reikiä tehä ainakin jollain kipinätyöstöllä? mikä virallinen nimi sitte onkaa? yhdellä tutulla on useempi niitä , ne valmistaa ruiskupuristus muotteja muoville....

drafter kirjoitti:eikös noita neliskanttisia reikiä tehä ainakin jollain kipinätyöstöllä? mikä virallinen nimi sitte onkaa? yhdellä tutulla on useempi niitä , ne valmistaa ruiskupuristus muotteja muoville....

Tuollakin valmistetaan, myös lankasahausta käytetään.

Sorvaat umpiaineesta noin 100 mm pitkän pätkän halkaisija noin 40mm josta jyrsit halkaisijasta puolet pois ja siihen tapilla oikeen levyinen ura ja syvyys tietysti puolet, kun katkaset tangon onkin "avain" melkein tehty.
Sitten vaan sorvaat tiukan holkin johon lyöt puolikkaat.
Tollain minä veivin tein ja ei sitä ainakaan veivaamalla hajalle saa!

enfo kirjoitti:Sorvaat umpiaineesta noin 100 mm pitkän pätkän halkaisija noin 40mm josta jyrsit halkaisijasta puolet pois ja siihen tapilla oikeen levyinen ura ja syvyys tietysti puolet, kun katkaset tangon onkin "avain" melkein tehty.
Sitten vaan sorvaat tiukan holkin johon lyöt puolikkaat.
Tollain minä veivin tein ja ei sitä ainakaan veivaamalla hajalle saa!

AIVAN!!! Sillä lailla sen saisi tehtyä helposti... hiukan täytyy tuumailla tuota kokoa että siitä tulisi mahdollisimman originelli...

Voi sen tehdä helpomminkin!
Jyrsit sopivan kokoiseen kalikkaan 3/4 tuuman levyisen uran ,joka on huomattavasti syvempi .Tähän avonaiseen sivuun teet 3/4 levyisen ja kalikan ulkohalkaisijaan nähden sopivan täytepalan jonka hitsaat kalikkaan.
Tietysti teet kunnon seevit ennen hitsausta. Aivan juurta myöten. Varot kuitenkin ettei hitsiä lorahda läpi. Kun sorvaat lopuksi ulkopinnan ,niin sulla on holkki jossa on kanttinen reikä.