Valumuotti

Tänne kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut ja kysymykset

Valvojat: Jammu, sohvi

Mensseli
Viestit: 1095
Liittynyt: La Touko 10, 2008 11:33 am
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mensseli »

En voi olla sekaantumatta keskusteluun,,, ainakin tuon betonimuotin kiellän. Havainnolistavan testin voit tehdä kuumentamalla betonikokkaretta kaasutulela .... muista suojamaski.

Jos keinoaineita haluat käyttää, niin kokeileppa särmikästä harjuhiekkaa kovittaa muurareitten vesilasilla..... on joku lipeäseos saa K- Raudasta litran pullo jotain 15 €.... käsittelyaika noin 20 minuttia.
Tuosta ei tule betonin tapaista kovaa, mutta kestää muotissa.

Joskus 60- luvun alkuvuosina ammattikoulussa tehtiin valuhiekka sekoittamalla 3 lapiollista särmikästä harjuhiekkaa ja 1 lapiollinen silkkaa savea. Toivottavasti muistin oikein.. testaa eri seoksia..Hiekassa ja savessa ei saa olla humusta.
Nuo kostutettiin ja seulottiin sekaisin.

Tuollaiseen savihiekka muottiin jos tulee jotain hienoja tarkkoja yksityiskohtia, niin niissä kohtiin voi muottia täyttäissä lisätä hintavaa rasvahiekkaa.
Muottiin on tehtävä kaatoaukon lisäksi ilmakanava ja joskus painellaan polkupyörän pinnalla kaasuhuokosia.
Muotti kuivataan huolella....

Mitä sulatusuuniin tulee, niin mietippä miten olis maakuoppa-ahjo.

Et ole kertonut kuinka suuria esineitä aiot valaa.

Vanhat valurit saattoi lisätä muottihiekkaan jopa hevosen lantaa, lisäämään huokoisuutta.

Sideaineena muistelen käytetyn ruissuurusta, perunatärkkelystä, siirappia, kurria, ..

Omat siirappikoiluni meni mönkään, kun mehiläiset söi testikokkareeni.

Edellisissä jutuissa oli luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista,,, niihin kannattaa tutustua... vaikka kirjastossa.

Tuolta löytyy tarvikkeita ja upokkaita.
http://www.sar-machine.fi/koti.htm

Jos annoin väärää tietoa, niin korjatkaa..
Rauassa ei oo raha hukassa..
Konepajamies

Viesti Kirjoittaja Konepajamies »

MENSSELI puhuu pelkkää asiaa!
Muotille asetetaan tietyt vaatimukset.Ensinnäkin että se kestää kaadon .Siis ettei se 1300-1400 C raskas liemi vyörytä muottia.Sitten. kaasunmuodostus
on valtava kaatotilanteessa. Itse sulasta raudasta,myös muotista vapautuu kaasuja joiden on päästävä poistumaan vapaasti. Kaasureikien lisäksi koko muotin on oltava "hengittävä".
Muotin on myös oltava joustava .Kestettävä äkillinen epätasainen lämpölaajeneminen.
Myöskään muotista ei saa liueta tai tarttua epäpuhtauksia valuun.

Sideaineita on nykyään saatavana .Ei tartte enää mennä akkain ruokakaapille.

Jäin käsitykseen että aiot valmistaa valuteräksisen tai -rautaisen "kokillin" eli kestomuotin .Alumiiniako siihen sitten valaisit?

Kerroit miten kerran kevytvalussa sula paloi kirkkaalla liekillä.Magnesiumiseosta oli ne lohkot.

Älä missään nimessä masennu ! Jatka vaan valuharrastusta.Ja niin kun monikin on sanonut tietoutta löytyy kyllä ,kirjallisena ja sähköisenä.
Teisko

Viesti Kirjoittaja Teisko »

Kuva

Homma ei itsellä hanskassa mutta on tuttuja värimetallivalureita ja Halikon Rautavalusta taimikäsenyton Salon Rautavalusta? viimekäden tietoa saadaan jos semmoinen firma vielä yleensä on pystyssä.

Eräskin porukka teki taannoin järviraudasta perinteisin menetelmin, keskiaikaisin metsäläiskansan välinein takorautaisia työkaluja. Maastossa. Siinä on jo sen verran yritystä, ettei sitä taida ylittää moni. Taisi pojilta mennä pyöreitä päiviä useampi viikko ennen kuin homma oli selvä. Piti miiluta hiili, muurata uuni, kerätä rauta, jne. Kalkin osuutta en muista.
Viimeksi muokannut Teisko, Ke Helmi 11, 2009 10:31 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
337
Viestit: 759
Liittynyt: To Tammi 18, 2007 1:22 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja 337 »

RS kirjoitti:Tietääkös joku mitä malli materiaalia kuuluu käyttää tossa lost foam valussa??
Ainakaan mä en ole onnistunu tavallisella finfoamilla.Olen muutaman kokeilun tehnyt,mutta ei se pala kunnolla pois eli valu jää vajaaksi :cry:
Valumateriaalina oli alumiini ja varmasti oli riittävän kuumaa.
Tuosta lost foam hommasta en tiedä mitään mutta oliko valettava kappale kuinka monimutkainen? Kokemusta hiukan sinkki ja alumiinisinkkivaluista grafiittimuottiin. Näitä sekä umpi- että avomuottiin. Sen tiedän että jos kappele on monimutkainen niin ilman poistuminen muotista valu vaiheessa on tärkeä. Sulan lämpötila voi jossakin valussa olla alle 20 asteen haarukassa toimiakseen. Ja muotin esilämmitys on välttämätön. Liian kuuma ja syntyy imuja eli kuroo jostakin vajaaksi. Umpimuotissa on aina oltava stöttökanavissa reilusti massaa mistä tuo valukappale voi ottaa imun mukana sulaa ja tulee siten virheetön kappale. Kaatonopeus on yksi tärkeä asia myös, ei saa lutrata mutta tasainen suhteellisen nopea kaato toimii parhaiten. Raudan valusta en tiedäkkään.
Teisko

Viesti Kirjoittaja Teisko »

Tuosta sulatuksesta sen verran, että verstaalla on suuri tiilestä muurattu kivihiiliahjo, jonka varaan ajateltiin rakentaa jonkinmoinen sulatusuunin proto. Mallia 1700-luku tms. Epäilyttää tosin hyvinkin raskaasti moista värkkiä tehdä sisätiloihin. Energiat ovat sitä kertaluokkaa.

Kyllä tuon betoniasian oletin olevan juurikin, kuten on edellä kerrottu. portland ei tunnetusti kestä kuumaa.

Kuparista tehty muotti on myös mahdoton ajatuksena lämpötilakäyrää ajatellen. Niissä valu jäähtyy/jäähdytetään samoin tein.

Teeseitsemuottia kun miettii, saattaisi keraamimuotti olla hiekkamuotin lisäksi miltei ainoa mahdollinen.

Hinnastahan ei homma ole kiinni. Rautavalu on ollut teetetyissä euron kilo suurinpiirtein. Kokeilunhalu se on joka asiassa ajaa. Mitä valimolla on tullut katseltua, on sanottava ettei se valurin homma ole europidin henkilön työ.
Velu
Viestit: 3874
Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 6:20 pm
Paikkakunta: Kajaani
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Velu »

Onnistuu kosannillakin. Juottelin joku vuosi sitten betonilattialla kupariputkia. Täytyy sanoa, että kyllä lähtee. Betonin pinta irtosi puolen sentin syvyydeltä ja tuli lämmittäjää päin niin että paukkui. :shock: Eikä tarvinnut edes kauan sen päällä kuparia lämmitellä.
Valmet 361D II, 465, Valtra C1112-4
Nuffield 10/170 Perkins V8
Caterpillar D6B, D8H
Scania T142H
Etsinnässä vanhoja Caterpillareita, osia, koneita ja materiaalia, kuten kirjoja ja työkaluja
RS
Viestit: 852
Liittynyt: To Loka 02, 2008 2:38 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja RS »

Tossa olis vähän siitä Lost foam valutekniikasta http://www.theworkshop.ca/casting/foamc ... asting.htm

Tää on eri juttu kun se vahamallin tekeminen kipsimuottiin,sehän poltetaan pois muotista ennen valamista.
Ja tosiaan en kyllä saanu uretaanilevyä sulamaan kokonaan pois vaikka kaato-aukko oli isokokoinen ja malli ihan vaan kantikas kokeilu kappale.
Täytyy seuraavaksi kokeilla styroksia.
Teisko

Viesti Kirjoittaja Teisko »

Sähköuunissa vahamuottia kuumennettiin monta tuntia 600? asteessa jos en väärin muista. Silti tahtoi tulla röpöä pronssivaluun.

Tuossa foamjutussa sula kaadetaan solumuovin päälle?

Tuli juttua silmäillessä mieleen, ettei ainakan ole itsellä hiekasta pulaa. Tuli tilattua 36 tn tiivistehiekkaa yhteen pikku hommaan kun sai melkein samaan hintaan kuin nuppikuormankin.
konemies1
Viestit: 2701
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 8:55 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja konemies1 »

Blis kirjoitti:
Teisko kirjoitti:Mikä ongelmana betonimuotissa? Kaasunmuodostustako?
semmonen ongelma että tuleepi silmille se muotti, koska betonivalussa on aina ilmakuplia joissa oleva ilma sitten laajenee lämmetessään (kun kaadetaan sitä metallia) ja sitten sattuu juhaa leukaan...
Kukaan ei ole vielä varoitellut siitä, että muotti on oltava kuiva kun siihen kaadettaan sulaa metallia.

Jos muotti on märkä, niin silloin taitaa poksahtaa metalliliemi valajan päälle ja voi siinä tuotantolaitoskin kärvähtää.
Teisko

Viesti Kirjoittaja Teisko »

Suomalaisessa terästehtaassa jokunen vuosi sitten meni sula ja vesi sekaisin. Pahaa jälkeä.

Miten muuten lyijypronssi eroaa mekaanisilta ominaisuuksiltaan tinapronssista? Olisi meinaan melko paljon lyijyä ylimääräisenä.

Ehken tinan sekaan n 10-20% lyijyä?

Rautatavaraa on kai tehty n 3500 vuotta joten ei se erikoisen ylimaallista hommaa ole. Työlästä kyllä. Romuraudasta syntyy tosin hiukan helpommin kuin vaikka järviraudasta.

http://www.mohkonruukki.fi/rautaa_jarvimalmista.htm
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/K ... 32512.html
W_Cub Sr.
Viestit: 1113
Liittynyt: La Joulu 17, 2005 10:20 pm
Paikkakunta: E-P maa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja W_Cub Sr. »

Jos valetaan kosteaan hiekkaan niin silloinhan hiekka on todellakin kosteaa. Hiekka, bentoniitti ja mahdollisesti esim. kivihiilipöly vedellä kostutettuna on helpoin ja halvin muottimateriaali. Öljyhiekkakaan ei mitään varsin arvokasta ainetta ole, mutta luonnonhiekkaanhan pelttarit ovat kautta aikain valunsa tehneet, ja sitä on kaikkien saatavilla. Tokikaan mikä tahansa hiekka ei siehen sentään käy.
Lyijypronssi ei juokse kunnolla.
Olisikohan Masinistien järjestettävä jonkinlainen metallivalun peruskurssi, koska kiinnostusta tuntuu olovan. Nivala/Kalajokilaakso suunnassa ainakin on harrastus melko pitkällä, ja osaajia sieltä löytyy. Kurssithan ovat olleet viikonloppukursseja ja yleensä järjestäjänä on ollut paikallinen kansalaisopisto. Myös ainakin Nivalan ja Kalajoen ammattikoulut ovat antaneet oppilailleen aika paljonkin valutyön opetusta.Ainakin valinnaisena aineena valaminen on ollut oppilaiden keskuudessa varsin suosittua. Myös naiset ovat olleet innolla mukana ja valaminen käy heiltä ihan yhtä hyvin kuin miehiltäkin.
Konepajamies

Viesti Kirjoittaja Konepajamies »

Terve kamu!!
Passaapa hyvin sinun kommentin jatkeeksi seuraava ilmoitus:
Nyt lauantaina 15.2 2009 on Nivalan Ammattiopistolla avoimet ovet.
Meidän valuporukkaakin on siellä hästäämässä. Valetaan pronssista ja messingistä kaikenlaista: Pieniä alasimia ,tiukuja ,konekylttejä ym.
On oltu aiemminkin koululla ja kovasti on väkeä pyörinyt ympärillä.
Joten tervetuloa masinistit tutustumaan. Nivala sijaitsee n.50km
Suomen keskipisteestä etelään ,kuten kaikki tietää :lol: ,joten mistään ei ole kovin pitkä matka.


Joo täällä Kalajokilaaksossa valetaan kovasti .Ja on aina valettu.
Helanderit Kalajoelta olivat maankuuluja.He valoivat 1800-luvulla ja heidän töitään on mm.presidentinlinnan kattokruunut .Sekä monien kirkkojen ja julkisten rakennusten kyntteliköt ja koristeet.
Helandereitten työtä jatkoivat Friisin veljekset.Heidän toiminta kehittyi vähitellen konepajaksi. Veljekset Friisin konepaja on mm. valmistanut lähes kaikki Suomen kirkkokaminat.Veljekset siirtyivät puuttuvan rautatien takia Kalajoelta Kokkolaan 1900-luvun alussa.
Nykyään täällä on kaksi vapaamuotoista valuryhmää.Alajuoksulla Kalajoen ja Alavieskan kaverit ja sitten meidän Nivalan porukka.Onhan siinä haapajärvisiäkin.
Pyhäjärvelläkin on keltavaluri.Ihan kaupallinen.
Kalajoen kotikoulu on pitänyt valuoppia ohjelmassaan varmaan kauankin.
Kansalaisopisto järjesti silloin joku vuosi sitten ne kaksi kurssia täällä minun pajalla .Sinä W-Cub Sr. olit opettajana .Samoja kavereita on edelleen mukana ryhmässä.
Eihän ne meidän valut ole Helanderien tekemien verosia. Mutta vähitellen on kehitytty. Vellikellojakin on jonkinlaisia valettu. Kiva ja ei ollenkaan kallis harrastus.
Mensseli
Viestit: 1095
Liittynyt: La Touko 10, 2008 11:33 am
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mensseli »

Jostain näistä jutusta luin, kuinka alumiiniseos paloi... nän tiedän käyvän, kun aine sisältää runsaasti mangesiumia.

Konepajalla työstettiin kuplavolkkarin lokia, josta sivutuotteena valmistu kikkaraisia lastuja, noihin kun raapas tikulla tulen, niin savuisesti kirkkaalla tulella paloi.
En käyttäs valuharrastuksissani vokkelon romuja, tai sitten on tiedettävä, mitä tekee.

Usein alumiinivalukappaleet työstettäissä tuoksahtaa asetyleenille, eli aineeseen on lisätty karpiidikiveä,,, varmaankin valuhuokosten estämiseksi.

Tärkein turvallisuuteen liittyvä seikka lienee kuitenkin, etttä sulatettavat metallit on huolella kuivattu ennen sulan sekaan lisäämistä.
Tuosta kokemusta kahdelta eri kerralta.

Ensimmäinen sattui jo ammattikoulussa, kun koulukaveri lisäs alumiinisulan sekaan pihan perältä kuokittuja imusarjoja, joiden sisässä oli jäätä. Koko koulu hytkähti, kun 150 kiloinen uuninluukku lensi tiiliseinää vasten, arinat mäsänä, upokas murusina ja alumiiniroiskeet valimon katossa. Hyvällä tuurilla ei henkilövahinkoja vaikka ope juoksi ja huuti,, jäikö ketään henkiin.

Toinen kertä sattui omissa askareissani, kun lyijystä valoin uistelupainoja.
Liian innokas talkookaveri juoksutti vettä sisältävän lyijykäärylän sulan sekaan, seurauksella, että ilma oli sakeana sularoiskeita ja kaverin lakkanailoninen tuulipusero muuttu ongelmajätteeksi.
Tälläkin kerralla selvittiin tuurilla vammoitta.

Kalastusryhmissä on pilkin valajia ja heidän jutuistaan ilmikäy, että puhdas lyijy on huono juoksemaan ja pienet yksityiskohdat jää toistunmatta. Tuosta ongelmasta selvitään lisäämällä seokseen 10- 20 % tinaa.

Joku kysyi lyijyprossin ja tinaprossin eroja.
Kirkonkellot valetaan kupari / tinaseoksesta ( 80/20) ja siitä tulee " kova ".. soiva.
Laakeripronssissa on 5 % tinaa, elikkä mitä enempi tinaa sitä kovempi on seos.
Pumpunpesät ja vastaavat kupari / lyijy seoksesta. Aineesta tulee syöpymistä vastaan kestävämpi ja muutenkin seos on sitkeä.
Lyijyseoksesta valettu kirkonkello olisi mykkä,,, tai soisi vain yli 150 asteen pakkasella.

Lyijypronssin tunnistaa hankaamalla sitä puhtaalla paperilla... värjääntyy mustaksi.
Rauassa ei oo raha hukassa..
Grude
Viestit: 183
Liittynyt: To Joulu 18, 2008 9:15 am
Paikkakunta: Sipoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Grude »

Tää menee mielenkiintoseks.. ei kellään olis pieniä upokkaita myydä ? siis ihan sellasia puolendesin tms? pitäs meinaan tota romukultaa mitä nurkissa lojuu koittaa vaikka pikkaseks harkoks sulatella... :-)
Mensseli
Viestit: 1095
Liittynyt: La Touko 10, 2008 11:33 am
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mensseli »

Teisko, noita puutarhatykkejä, jos on tarkoitus valaa, niin miten tuohon soveltus vaikka värjätty petoni.

Punamultaa ja verstaan lattialta lakaistut rälläköinti jätteet massan sekaan, niin johan on aidon näköinen... jopa ruostuu... heh.

Ampua sillä ei voi, kuin ainoastaan ilotulitusraketteja ja tuskin valurautaisellakaan uskaltais possauttaa.

Sorvaat piipusta puumallin, teet sen mukaan lasikuidusta halkaistavan muotin, rasvaat sen ja petonkia sisään.
Piipun reiän saat asettamalla muotinsisään teräsputken.

Mitä sanot..
:idea:
Rauassa ei oo raha hukassa..
Mensseli
Viestit: 1095
Liittynyt: La Touko 10, 2008 11:33 am
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mensseli »

Valutarvikkeita ja upokkaita löytyy tuolta..

http://www.sar-machine.fi/koti.htm
Rauassa ei oo raha hukassa..
Teisko

Viesti Kirjoittaja Teisko »

Mensseli kirjoitti:Teisko, noita puutarhatykkejä, jos on tarkoitus valaa, niin miten tuohon soveltus vaikka värjätty petoni.

Punamultaa ja verstaan lattialta lakaistut rälläköinti jätteet massan sekaan, niin johan on aidon näköinen... jopa ruostuu... heh.

Ampua sillä ei voi, kuin ainoastaan ilotulitusraketteja ja tuskin valurautaisellakaan uskaltais possauttaa.

Sorvaat piipusta puumallin, teet sen mukaan lasikuidusta halkaistavan muotin, rasvaat sen ja petonkia sisään.
Piipun reiän saat asettamalla muotinsisään teräsputken.

Mitä sanot..
:idea:
Edit: Se kuvan tykki muuten on kelvollinen ammuntaan. Sen putki on vain 2" joten ainevahvuutta löytyy putken seinämästä 3".

Takkirautasella tai keittorautasella, joihin kotivalu on kai luokiteltava, kotitarvetykillä ei sovi ampua. Ihan oikean valurin valuteräksisellä sopii ampua.

Suomi köyhänä maakuntana aikoinaan joutui pronssin puutteessa turvautumaan valurautatykkeihin, jotka räjähtivät silmille ennemmin tai myöhemmin. Yleensä ennemmin. Tykkimies ei uskaltanutkaan ladata näitä kuin korkeintaan puolipanoksella. Kun tähän lisätään kivikuulat joita rahapulassa oli enimmäkseen käytössä, astuu Suomen huono sotamenestys torjuntataisteluissa aivan uuteen valoon. Asiaa ei yleensä sivuta historian kirjoituksissa, vaan ne ovat enemmän henkilöpainotteisia..

Tykki syntyy pronssista helpoimmin. Minulla on melkoinen läjä valokuvamateriaalia (ihan luvallisista) ammunnoista, mutta nykyisenlaisen mediakäytännön mukaan en niitä laita julkisesti näkyville. Kuuluu sarjaan hyshys.

Kuva

Kuva
Viimeksi muokannut Teisko, To Helmi 12, 2009 5:57 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Teisko

Viesti Kirjoittaja Teisko »

Raudan ja muidenkin metallien sulatukseen on nyt suunnitelmassa rakentaa ihan pysyvä rakennelma sisätiloihin. Upokasuunin ja lieskauunin risteytys. Pitää vain katsoa minkälainen siitä alkaa muotoutua.

Aiemmin on sulatettu rautaa pystyuunissa hiilellä siten, että rautaa, hiiltä ja kalkkikiveä? on ladottu sekaisin ja ilmaa on puhallettu sekaan. Tulokset eivät ole olleet kovin imartelevia. Kai tuollaista voisi laajassa merkityksessä sanoa lieskauuniksikin.
Superdexta-64
Viestit: 3521
Liittynyt: Ti Joulu 27, 2005 5:59 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Superdexta-64 »

Tampereen ammattiopistossa, hepolamminkadulla on Suomen ainoa toisenasteen valimo ja valumallinvalmistuslinja. Valimossa toimii myös iltakursseina ainakin taidevalukurssi. Tammikuussa oli avoimetovet, harmi kun ei tullut esille silloin. Valimoinstituutti on aikanaan perustettu tuohon samaan rakennukseen, heidän sivustoltaan löytyy paljon tietoa:
http://www.valimoinstituutti.net/

Jos jollain masinistilla on tarvetta mallien suhteen tai siihen liittyviä kysymyksiä, niin laittakaa viestiä.
Superdexta-64
Viestit: 3521
Liittynyt: Ti Joulu 27, 2005 5:59 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Superdexta-64 »

Tuolta löytyy vielä lisää tietoa:
http://www.valuatlas.net/

Muutama viikko takaperin oli TAO:lla käynyt joku kyseleen MF öljypohjan valua. Öljypohja oli imeisesti rikki ja olisi pitänyt tehdä uusi alumiinista. Valitettavasti itse en ollut paikalla ja kolleega ei ole masinisti. Jos kyseinen henkilö olet masinisti ja luet tätä, niin tuleppas uudestaan käymään koululla ja käppäile suoraan malliveistämöön, niin laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen :wink:
Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot], Google [Bot], MasaP ja 27 vierailijaa