Matsikka kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 10:24 am
Täälläpäin yhret veljekset kylvivät urakalla 70-80 luvuilla, koneina Simultan 3 m kevythinattavat nostolaitteessa.
Ostivat viimeiset 702S:t ja niihin ylimääräiset vaihreloorat varalle.
Periaate oli että pellon päästä lähretähän ja vaihrettihin niin suurelle vaihtteelle kun jaksoi mennä. Yhren kauren jälkehen S:t ja niiren varavaihreloorat oli loppu.
Merkit vaihtui, tuli Fiat 1180 ja IH 1055. Sitten kesti koneet, ja Simultat oli näiren avustuksella saatu kestäviksi koneiksi...olivat epävirallista tuotekehitysporukkaa.
Valittelivat vaan, että traktorit oli liian painavia, pitäis olla 4000 kiloisia ja yli 150 heppaisia tuohon kylvöhommaan.
Saattaa olla hurjankuuloista hommaa, mutta tekivät sitä vuosikausia ja asiakkaat oli tyytyväisiä ja viljat kasvoi. Loppunopeus oli saran päässä lähellä maantienopeutta.
Fergusonnilla eivät edes yrittäneet?
Tuota Valmettien särkemistä mää vähän ihmettelen, meillä päin joskus ennen muinoin kun kärryt oli kärryjä ja vetäviä kaiken lisäksi niin kyllä siinä Valmetti tuppas vaan edessä olemaan. Nelivetoisten perässä oli metsäkärryt missä traktorin takarenkaat, telat ja mekaaninen veto.
Kaivurit ja marat oli Fordia tai Valmettia. Ei Ferkulla kukaan urakoinu. Fiat oli kova peli.
Matsikka kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 10:24 am
Täälläpäin yhret veljekset kylvivät urakalla 70-80 luvuilla, koneina Simultan 3 m kevythinattavat nostolaitteessa.
Ostivat viimeiset 702S:t ja niihin ylimääräiset vaihreloorat varalle.
Periaate oli että pellon päästä lähretähän ja vaihrettihin niin suurelle vaihtteelle kun jaksoi mennä. Yhren kauren jälkehen S:t ja niiren varavaihreloorat oli loppu.
Merkit vaihtui, tuli Fiat 1180 ja IH 1055. Sitten kesti koneet, ja Simultat oli näiren avustuksella saatu kestäviksi koneiksi...olivat epävirallista tuotekehitysporukkaa.
Valittelivat vaan, että traktorit oli liian painavia, pitäis olla 4000 kiloisia ja yli 150 heppaisia tuohon kylvöhommaan.
Saattaa olla hurjankuuloista hommaa, mutta tekivät sitä vuosikausia ja asiakkaat oli tyytyväisiä ja viljat kasvoi. Loppunopeus oli saran päässä lähellä maantienopeutta.
Fergusonnilla eivät edes yrittäneet?
Tuota Valmettien särkemistä mää vähän ihmettelen, meillä päin joskus ennen muinoin kun kärryt oli kärryjä ja vetäviä kaiken lisäksi niin kyllä siinä Valmetti tuppas vaan edessä olemaan. Nelivetoisten perässä oli metsäkärryt missä traktorin takarenkaat, telat ja mekaaninen veto.
Kaivurit ja marat oli Fordia tai Valmettia. Ei Ferkulla kukaan urakoinu. Fiat oli kova peli.
poweri kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 10:48 am
Niin sitähän se tuolla on, mennään kahville kesoilille sarkatakin napit auki ja kehutaan että verettihin 100ha maahan aamusella
Nämä herrat kyllä kävi Esson baarissa, mutta kun tekivät niin homma tapahtui.
Vanhaisäntä vielä säesti kolmannella koneella ja 1102:lla vallulla.
Aika laaja asiakaspiiri heillä oli, joten työn laatu ei voinut kovin huonoa olla.
Isot kneet aina kiinnostaneet,yleensä perässä isot työkoneet tai kärryt.
Harvinaisia ovat,Porvoossa oli Steiger Kiialassa,sitä piti käydä katsomassa,linkkukoneet harvinaisia.
Vaihtui JD 8400 . Yleensä suomenruotsalaisella kartanoilla oli joku iso tai useampi kone.
Ford 8700,9700 tai TW. Jenkki Jontikoita, Isoa Volvoa. Fiat Grandia.
Harjavallassa nähnyt muutaman kerran linkujontikan äkeen edessä, oli joko 8430/8630 tai 8440/8640, komea ilmestys kyllä oli, muutenkin kun tynnyrihytti-jontikat miellyttää omaa silmää.
arsa kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 12:27 pm
Isot kneet aina kiinnostaneet,yleensä perässä isot työkoneet tai kärryt.
Harvinaisia ovat,Porvoossa oli Steiger Kiialassa,sitä piti käydä katsomassa,linkkukoneet harvinaisia.
Vaihtui JD 8400 . Yleensä suomenruotsalaisella kartanoilla oli joku iso tai useampi kone.
Ford 8700,9700 tai TW. Jenkki Jontikoita, Isoa Volvoa. Fiat Grandia.
Näinpä, Uudellamaalla kartanoissa on ollut paljon juuri Ford Fiat ja Jontikka. Kytäjällä katselin vielä viime keväänäkin oli pellolla mm kaksi isoa vanhaa Jontikkaa mitä tynnyrihyttejä olikaan. Siellä lasketaan mitä jarkeä on seisottaa rahaa konehallissa. Alkoivat sijoittaa muualle mm golf keskus, kiinteistöihin järven rannalle omille maille ymym. Puimuri siellä on kunnollinen Tucano Claas.
Meillä TeeWeli Fordsonni on ollut yhdellä suomen suurimmista kartanoista yhtenä koneena vielä vuosituhannen alussa. Tuossa on jotkut pultit oikealla kädellä hytin pilarissa että jokin näyttö siinä on ollut, epäilen että kylvökoneen. Aika monta tuhatta ha tolla on kylvetty ym töitä sitten kun huollon mukaan 6-800h oli pistelty vuoteen. Tämä kaikki ilman irtoputkia ja vieläkin liikkuu. Rolac oli kova myymään raskasta kalustoa siihen aikaan.
Nyt hivellään Valtra miehiä kartano ei jatkanut NH vaan tilalle tuli Valtrat koska tarjous ja muut huoltoedut niin hyvät ja se kotimaisuus....kertoi eräs konemyyjä. Moporeissulla ajelin kartanon tuntumassa minusta siellä näkyi iso Valtra siis joku 250-300hv laite.
Näissä konejutuissa on muistettava että ne samat pellot on joka vuosikymmenellä jollain koneella ajettu ja tehty
arsa kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 12:27 pm
Isot kneet aina kiinnostaneet,yleensä perässä isot työkoneet tai kärryt.
Harvinaisia ovat,Porvoossa oli Steiger Kiialassa,sitä piti käydä katsomassa,linkkukoneet harvinaisia.
Vaihtui JD 8400 . Yleensä suomenruotsalaisella kartanoilla oli joku iso tai useampi kone.
Ford 8700,9700 tai TW. Jenkki Jontikoita, Isoa Volvoa. Fiat Grandia.
Juu, muistan, se steigeri oli vielä se isompi, ei ne yleiset mitä ruotsin lehdissä on. Isoja foordeja oli kartanoilla, tw ja 8700 muistan usella peloilla , silloin. Se yks, vaihtoi tynnyri 4750? Se oli ilmestys se. Sitten oi myös tää joka vesterkulla? viljeli, eikö silläkin ollut tw 35 ja magnumi?
Eräällä kalkiurakoitsialla on myös yksi toisesta swedtrackista suomessa. Ja joku isompi mf 2000 jotain.
poweri kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 7:24 am
Tuo jankkurointi filkka on myös hyvä opetusvideo siitä miten käy kun pelto on oikeesti tiivistynyt. Toki ilmasto, ojitus, maanlaatu ym suuressa roolissa. Eikä se 15t painava puimuri ole aina hyvä ja tehdään työt sato tai paisto. Isot kärryt on jo nykyään 20t kok massaa.
Noin kovaa maata ei jankkuroida millään 4.5t painavalla piparkakkusirkkelillä.
Ihan samaa katselin itekin. Aika tiukaksi on pintamaa menny
Kyllä on vaikean näköistä touhua, huhhuh. Siinä löpö palaa kun peltomaata yritetään saada kasvukuntoon Ehkäpä jatkan tällä valitsemallani pienviljelylinjalla
poweri kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 7:24 am
Tuo jankkurointi filkka on myös hyvä opetusvideo siitä miten käy kun pelto on oikeesti tiivistynyt. Toki ilmasto, ojitus, maanlaatu ym suuressa roolissa. Eikä se 15t painava puimuri ole aina hyvä ja tehdään työt sato tai paisto. Isot kärryt on jo nykyään 20t kok massaa.
Noin kovaa maata ei jankkuroida millään 4.5t painavalla piparkakkusirkkelillä.
Ihan samaa katselin itekin. Aika tiukaksi on pintamaa menny
Kyllä on vaikean näköistä touhua, huhhuh. Siinä löpö palaa kun peltomaata yritetään saada kasvukuntoon Ehkäpä jatkan tällä valitsemallani pienviljelylinjalla
Näinpä, Uudellamaalla kartanoissa on ollut paljon juuri Ford Fiat ja Jontikka. Kytäjällä katselin vielä viime keväänäkin oli pellolla mm kaksi isoa vanhaa Jontikkaa mitä tynnyrihyttejä olikaan. Siellä lasketaan mitä jarkeä on seisottaa rahaa konehallissa. Alkoivat sijoittaa muualle mm golf keskus, kiinteistöihin järven rannalle omille maille ymym. Puimuri siellä on kunnollinen Tucano Claas.
Meillä TeeWeli Fordsonni on ollut yhdellä suomen suurimmista kartanoista yhtenä koneena vielä vuosituhannen alussa. Tuossa on jotkut pultit oikealla kädellä hytin pilarissa että jokin näyttö siinä on ollut, epäilen että kylvökoneen. Aika monta tuhatta ha tolla on kylvetty ym töitä sitten kun huollon mukaan 6-800h oli pistelty vuoteen. Tämä kaikki ilman irtoputkia ja vieläkin liikkuu. Rolac oli kova myymään raskasta kalustoa siihen aikaan.
Nyt hivellään Valtra miehiä kartano ei jatkanut NH vaan tilalle tuli Valtrat koska tarjous ja muut huoltoedut niin hyvät ja se kotimaisuus....kertoi eräs konemyyjä. Moporeissulla ajelin kartanon tuntumassa minusta siellä näkyi iso Valtra siis joku 250-300hv laite.
Näissä konejutuissa on muistettava että ne samat pellot on joka vuosikymmenellä jollain koneella ajettu ja tehty
Kytäjällä noiden tynnyrihyttien ostaja kylläkin hävitti koko kartanon. Omistaja on tuonjälkeen vaihtunut.
Oli kyllä komeeta katsella 30 vuotta sitten kun nuo tynnyrihyttiset oli uudehkoja. Vetelivät rinnakkain 13 metrisiä Väderstadin äkeitä. Perässä tuli Fordien perässä 2 nelimetristä Jukoa. Täyttövaunuja oli kahdet, josta toista ladattiin pyöräkuormaajalla pistettiin 3 säkkiä kerralla. 40-50 ha kylvivät päivässä ja pariviikkoa kesti kylvöt.
Syksyllä noihin Jonneihin oli 3 akseliset jotkut 40 motin kärryt ja 115 ja 116 sylinteri Claasit pui.
Meillä TeeWeli Fordsonni on ollut yhdellä suomen suurimmista kartanoista yhtenä koneena vielä vuosituhannen alussa.
Kuuskosken kartano?
[/quote]
Toiselle puolelle maata Loviisan kulmilla on isot aukeet, tuolla on yli 500 omaa peltoa eikä mitään vuokrattuja tilkkuja. Useita TeeWee Fordeja 8/9700, 15, 25 eri yksilöitä olikohan tää mulle tullu viimeinen joka siellä palveli. Hytissä paljon talar svenska, mä yritin jutella sille jotain siansaksa ruotsia ei ymmärretty toisiamme ollaan sitten ihan härmällä menty.
Huoltokirjakin on ruotsiksi kylar vetskat on vaihdettu ja smörjning
Iso ja painava olivat hakusanat 15 vuotta sitten kun etsin traktoria sekatöihin, joihin kuuluivat/kuuluvat rautapaatin kiskonta, lumenauraus, työkoneen kuljetus ja hiukan eriskummalliset muokkaustyöt veden alla. Ostin silloin vihreän. 4450 oli mallimerkintä. Täyspowersift ja piiitkä konepelti, vuosikerta -87. Mielestäni tuossa koneessa oli ison koneen meininki. Hiukan harvinainen Suomessa ja osat lännessä eikä edessä kuormaajaa ja päätin luopua pari vuotta sitten ja ketjun avaajan kysymys oli ajankohtainen. Päädyin 8400 Valmettiin tai Valtraksihan noita jo tuolloin piti kutsuttaman, Valmet on kuullemma paperikonemerkki. Vuosimalli 2002, 620DSIE-kone vielä Boschin rivipumpulla, etujouset ja 970-kuormain nokalla. Yllättävän hiljainen ohjaamo, riittävästi hydrauliikkaa, vakionakin kivasti ruutia. Vanhaksi koneeksi ihan kelpo. Kulkee 48 km/h 2650 kierroksella eli siinä iso plussa Jontikkaan, joka ei juuri yli kolmeakymppiä mene.
Jontikka oli ISO, mutta Valtra aika kompakti. Valtra ei ole vaihtolistalla.
Matsikka kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 10:24 am
Täälläpäin yhret veljekset kylvivät urakalla 70-80 luvuilla, koneina Simultan 3 m kevythinattavat nostolaitteessa.
Ostivat viimeiset 702S:t ja niihin ylimääräiset vaihreloorat varalle.
Saattaa olla hurjankuuloista hommaa, mutta tekivät sitä vuosikausia ja asiakkaat oli tyytyväisiä ja viljat kasvoi. Loppunopeus oli saran päässä lähellä maantienopeutta.
Oli sitten aavistus, ettei loorat kestä, mutta kokeillaan silti?
Vai että maantievauhtia Simultan kj-vantaalla? No ehkä johonkin pehmeään hikevään maahan, mutta savilla ei taatusti tuu mitään. Sama sitten levittää viskalla. Kylvö on väärä paikka hurjastelulle.
Mutta on ne sadotkin tuola vähän toista luokkaa
[/quote]
Niin, tuollainen sato vaatii ison traktorin vetämään isoa kärryä, katso speksit miten sato tulee.
Tuolla on tuplasato jos vertaa satokilpailun kärkeä koelohkoilla suomessa. https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtum ... natyssato/
Matsikka kirjoitti: ↑Ma Maalis 29, 2021 10:24 am
Täälläpäin yhret veljekset kylvivät urakalla 70-80 luvuilla, koneina Simultan 3 m kevythinattavat nostolaitteessa.
Ostivat viimeiset 702S:t ja niihin ylimääräiset vaihreloorat varalle.
Saattaa olla hurjankuuloista hommaa, mutta tekivät sitä vuosikausia ja asiakkaat oli tyytyväisiä ja viljat kasvoi. Loppunopeus oli saran päässä lähellä maantienopeutta.
Oli sitten aavistus, ettei loorat kestä, mutta kokeillaan silti?
Vai että maantievauhtia Simultan kj-vantaalla? No ehkä johonkin pehmeään hikevään maahan, mutta savilla ei taatusti tuu mitään. Sama sitten levittää viskalla. Kylvö on väärä paikka hurjastelulle.
Eivät olisi keriinnehet kylyvää niin monta sataa hehtaaria jos pikkuvaihteella olisvat ajanehet.
Asiakkaina oli aika vaativia, isojakin tiloja, ei taatusti olisi seuraavana vuonna menneet kylvämään jos ei olisi onnistunu.
Niinja....kun ostivat viimeisiä 702S-valmetteja niin oletettavasti saivat aika erullisesti, pyrkimys oli kotimaisella ajella.
Ehkäpä jatkan tällä valitsemallani pienviljelylinjalla 
