Kynnön vaihtoehto, mikä kones?

[Matsikka]

En kyllä oikein ymmärrä mistä löytyis aikaa laajamittaiselle kevätkynnöille, tai sitten muokkarin vetämiseen.

[8400]

En kyllä oikein ymmärrä mistä löytyis aikaa laajamittaiselle kevätkynnöille, tai sitten muokkarin vetämiseen.

Edelleen sen äestämisen voi jättää pois, ainakin muilla kuin savimailla. Ja nopeastihan tuo sujuu. Mutta jos traktori pitää olla 165 ferkun pohjalta tehty niin pitäydy siinä syyskynnössä

[Superdextaaja]

Tästä on jo 30 vuotta, kun ensimmäisen kerran kuulin perusteellisen esitelmän lautasmuokkaimella tehdyn esimuokkauksen eduista. Tavoitteena ei tosiaan ollut ajaa sänkeä heti syvästi maan peittoon ensiajolla, vaan saada pystysänki nurin ja muiden puintitähteiden kanssa sekoittumaan pintamaan kanssa, jotta kuiva olkimassa myös kostuu maaperästä ja maatuminen alkaa nopeammin. Erilainen mikrobitoiminta maassa tehostuu paremmin ilmavassa hapekkaassa pintakerroksessa ja parantaa maaperän ravinteikkuuta sen sijaan, että esim. syyssateinen muokattu pelto tiivistyy peitettyine kuivine olkineen sateiden jäliltä hapettomuustilaan. Ajo on myös nopeaa ja taloudellista kevyessä pintamuokkauksessa verrattuna heti syvämuokkausajoon, Jos syksyllä ajetaan vielä kertaalleen liian syvään esimuokatun maan päällä, tilsaantuu pyöräurien alla pehmyt lällinen maa perusteellisesti. Mutta jokainen maatilkkuhan näyttää itse sadollaan, mikä muokkaustapa ja järjestys on millekin maalajille ja pellolle sopivin.

[Matsikka]

En kyllä oikein ymmärrä mistä löytyis aikaa laajamittaiselle kevätkynnöille, tai sitten muokkarin vetämiseen.

Edelleen sen äestämisen voi jättää pois, ainakin muilla kuin savimailla. Ja nopeastihan tuo sujuu. Mutta jos traktori pitää olla 165 ferkun pohjalta tehty niin pitäydy siinä syyskynnössä

Eipä taitaisi paljon kummempi asia olla vaikka olis 905 Valmetti…paitsi niissä ei toimi mekaaninen vetovastussäätö oikein mitenkään

[sampomiäs]

tänävuonna on tavallisella väderstaadin silmukkakultivaattorilla saanu hyvän työjäljen maat sopivan kuivia, murenee hyvin, työsyvyys 12-15 cm vauhtia 12km tunnissa.

[porhaltaja]

En kyllä oikein ymmärrä mistä löytyis aikaa laajamittaiselle kevätkynnöille, tai sitten muokkarin vetämiseen.

Tämä(kin) lienee osin tottumis kysymys. Meillä ja monella muullakin täälläpäin on jonkin verran peltoja kevät kynnössä. Yleisin tyyli on se että ne kynnetään ensin ja sitten ruvetaan kylvöntekoon. Jos ne olisi kynnnetty syksyllä kylvö ei alkaisi sen aikaisemmin koska ne olisivat kylvöön sopivan kuvia samoihin aikoihin tai jopa myöhemmin kuin kevätkynnöt ovat valmiit. HUOM! toki maalajit vaikuttaa asiaan ja kävätkyntöä jätetään sen varran että sen ehtii tehdä tehdä muutamassa päivässä. Sekä tietysti kevätkyntöön valitaan sellaiset sopivat lohkot jotka ovat kynnettävissä "oikeaan" aikaan.

[Matsikka]

Viimeisimmät kevätkyntöpellot mitä oon tehnyt, meni ihan poskelleen, Lemkenillä kevytmuokatut on kaikki onnistuneet ok…paitti villiheinän lisääntyminen. Osaksi kevätkynnöt meni huonosti köppääsen äkeen takia.

[arsa]

Kevytmuokkausta on tehty jonkun verran lapiorullaäkeellä, ei tietenkään märällä pellolla. se on tuhoon tuomittu.
Pitkä veitsinen Kronos toimii hyvin, kun sille saa kunnolla vauhtia,yli 12 km tunnissa. Kovemmalla maalla lisäpainotus auttaa.
Kunnon kultivaattori hanhenjalkaterillä hyvä,mutta ne painaa ja pitää olla tehoa ja painoa vetokoneessa.
Eräs konemies sanoi Väderstadin Top Downista, Stop now. Hurja muokkari, ei mopoille. Siinä on lautasia kultivaattoria yhdistetty.
Omia multamaita aikaisemmin tuli kynnettyä, osa ollu yli 15 vuotta muokkaamatta, sato ei ainakaan huonontuntu.
Rikkakasvien kanssa saa olla tarkkana.
Mitä uudet ympäristö ehdot tuo tullessaan ,nurmien arvo todennäköisesti nousee.

[-SS-]

Viimeisimmät kevätkyntöpellot mitä oon tehnyt, meni ihan poskelleen, Lemkenillä kevytmuokatut on kaikki onnistuneet ok…paitti villiheinän lisääntyminen. Osaksi kevätkynnöt meni huonosti köppääsen äkeen takia.

Kevätkynnöt toimivat joskus harvoin paremmin kuin muut tavat. Varsinkin sellaisina vuosina, jolloin tulee runsaita rankkasateita kylvösten päälle. Toiseksi paras niissä olosuhteissa on syyskyntö, jota ei keväällä ole liikuteltu liian märkänä.

Sanoisin, että suorakylvö ja syksyn kevytmuokkaus toimivat parhaiten silloin, kun huhtikuusta heinäkuuhun ei sada milliäkään. Kevät-äestysten toimivuus on hieman ristiriitainen näillä maalajeilla. Ehkä suorakylvö ennemmin. Otaksun syyn olevan siinä, että sänkimaat ovat olkisilpun peitossa, maan pinta voi kuivua, mutta kylvösyvyys on vielä vaivautuvan kosteaa savea, jolloin äes tukkii mururakenteen ja rankkasateiden jälkeinen vesijärvi näin on synnytetty.

Syyskasvit ovat yksi ratkaisu ongelmaan. Nyt itsellä on kokeilussa mm. syysohra. Jotakin hiventä pitänee alkaa ruiskuttaa oraille, ehkä myös talvituhoruiskutus. Syysrapsi on myös ohjelmassa, naapurit ovat siirtyneet syyskylvöiseen öljykasviin ja saaneet satoakin. Kevätöljykasveista on kaikilla sama mielipide: ei koskaan enää !

Syysvehnää on tässä aukealla 75% alasta, kaltevia palstoja, jotka kuivuvat keväällä kelvottomiksi. Ruis on ala-arvoinen markkinoiltaan, siksi jäi kylvämättä. Jos tuntuu siltä, että mikään muu ei onnistu, sitten kotimainen populaatioruis puolihuolimattomasti takaisin viherkerääjäkäyttöön. Vaikka kasvustoa ei säästäisi, kerää se ravinteita ja kylvöalusta on kevätkylvölle täydellinen, pieni annos glyfosaattia riittää.

Syysrukiin TOS-siemenkustannus on edullinen, 15-20€/ha. Pohjois-Amerikassa maissivyöhykkeellä käytetään ruista talven peitekasvina: kevään glyfosaatti ja suorakylvö maissille.

-SS-

[Matsikka]

Itte viljelen peltoja aktiivisesti ehkä 8 vuotta, sen jälkeen ei varmuutta tulevasta ole.
Jokatapauksessa pellot viljeltyä tuloo, mutta kenenkä toimesta…sitä ei vielä tiedä.
Isoja rakennusinvestointeja, esimerkiksi syysviljojen vaatimia juttuja en kyllä tee, jotakin koneinvestointeja varmaan muokkauspuolelle pitää tehdä.

[hankkijamies]

Kevytmuokkausta on tehty jonkun verran lapiorullaäkeellä, ei tietenkään märällä pellolla. se on tuhoon tuomittu.
Pitkä veitsinen Kronos toimii hyvin, kun sille saa kunnolla vauhtia,yli 12 km tunnissa. Kovemmalla maalla lisäpainotus auttaa.

Ootko keväällä vai syksyllä ajanut multamaita lapiorullaäkeellä?
Tehnyt mieli kokeilla mutta kun tuntus äkkiseltään että onko jälki liian hienoa syysmuokkaukseen ja jos jättää sängelle ja ajaa keväällä niin onko pelto jäässä kun tahtoo syys kynnettynäkin nousta jää paakkuja kylvöjen aikaan?

[Matsikka]

Itte oon joskus kesantomaita laiskuuksissanin uusinu 4,4-metrisellä aika raskahalla lapiorullaäkehellä. Ei oikein innostanut. Meillä on porukkakoneena semmonen joku itäeurooppalainen laitos. Silloon 399:ssä ei vielä ollu turboa, otti vähä vastahan.
Vähälle on sen käyttö jääny.

[pehtuuri]

Tänä syksynä on ainakin täs Kyrönmaalla pellot vieläkin niin kuivia että tein syysviljojen perusmuokkauksen aivan tavallisella 3,3 metrin varpajyrä s-piikkiäkeellä. Toistakymmentä senttiä syvyydeksi ja pikkuisen vinosti vanhoihin kylvöriveihin nähden ajaen meni kuiva kauranolki läpi ongelmitta. Kylvö viime viikolla kiekkovannaskoneella ilman ongelmia. Joskus ennekin kuivina syksyinä on kokeiltu samaa ja ainakin vähänkin savisilla lohkoilla onnistuu hyvin. Multamailla varmaan takkuaa enemmän, muttei niihin syysvehnää kylvetäkkään.

[Kuuskakkone]

Tästä on jo 30 vuotta, kun ensimmäisen kerran kuulin perusteellisen esitelmän lautasmuokkaimella tehdyn esimuokkauksen eduista. Tavoitteena ei tosiaan ollut ajaa sänkeä heti syvästi maan peittoon ensiajolla, vaan saada pystysänki nurin ja muiden puintitähteiden kanssa sekoittumaan pintamaan kanssa, jotta kuiva olkimassa myös kostuu maaperästä ja maatuminen alkaa nopeammin. Erilainen mikrobitoiminta maassa tehostuu paremmin ilmavassa hapekkaassa pintakerroksessa ja parantaa maaperän ravinteikkuuta sen sijaan, että esim. syyssateinen muokattu pelto tiivistyy peitettyine kuivine olkineen sateiden jäliltä hapettomuustilaan. Ajo on myös nopeaa ja taloudellista kevyessä pintamuokkauksessa verrattuna heti syvämuokkausajoon, Jos syksyllä ajetaan vielä kertaalleen liian syvään esimuokatun maan päällä, tilsaantuu pyöräurien alla pehmyt lällinen maa perusteellisesti. Mutta jokainen maatilkkuhan näyttää itse sadollaan, mikä muokkaustapa ja järjestys on millekin maalajille ja pellolle sopivin.

Miten tässä nyt siis menee työjärjestys?

Puinnin jälkeen odotellaan rikkojen itämistä --> myrkytetään --> odotellaan pari kolme viikkoa myrkyn tehoamista --> ajetaan lautasella esimuokkaus --> odotellaan ??? aikaa olkien maatumista --> kynnetään.

Eikös tässä väkisin mene kynnökset joulukuulle vai ymmärsinkö nyt jotain väärin. Ajatus esimuokkauksesta kuulostaa kyllä mielenkiintoiselle.

[Superdextaaja]

Ymmärsin silloin taannoin ajatuksen esimuokkauksesta lautasmuokkaimella niin, ettei puinnin jälkeen ruiskutella vaan ajetaan lautasmuokkaimella heti puinnin jälkeen se pintaraapaisuesimuokkauskerta. Olkimassa saa näin maasekoituksen niskaansa ja siitä tarttuu hajottavat mikrobit kaadettuun sänkeen ja muihin maan lähituntumassa kostuviin olkitähteisiin ja lisääntyvät nopeasti oljissa kiihdyttäen maatumista. Lopuksi koko esimaatunut massa eli varsinkin ne lisääntyneet mikrobit käännetään maan sisään, jolloin maan sisään istutetaan myös ne lisääntyneet hajottavat mikrobit olkien mukana. Jos jätetään sänki pystyyn kyntöön asti ja käännetään suoraan etenkin kuivana maan sisään ei mikrobitoimintaa herää vastaavasti eikä hajoamista välttämättä kerkeä tapahtumaan kunnolla ennen seuraavaa kasvukautta, vaan olkimassa pyörii sitten pahimmassa tapauksessa jopa kylvökoneen kiusana vielä seuraavana keväänä. Hidas olkien hajoaminen maaperässä kasvukauden aikana vie maasta kasvuvoimaa ja sato kärsii ilman tehokkaampaa lannoitusta ja muuta vaivaa ja murhetta oli lueteltuna myös, jota kaikkea en muista.
Saattoi olla ennemmin luomuviljelyyn sopiva tämä tapa mutta on sovellettavissa ruiskutusviljelyyn myös.

[proto]

Juolanvehnän juuret revitään pintaan sängellä mikä saa ne versomaan ja osa kuivuukin jos kelit sellaiset. Ja juolavehnän kompensaatiopisteessä kynnetään maan sisään, ts silloin kun juurakon ravinteet kulutettu- muutama lehti juolassa.

[Superdextaaja]

Toisethan pöyhii ja paalaa olkisilpun pellolta talteen mutta varsinkin sen paalauskarkeuteen silputun jäädessä tarkoituksella tai esim. sateiden takia peltoon, auttaa lautasmuokkaimella esimuokkaus asiaan. Jos olkimatto jätetään sänkeen ilman esimuokkausta, nostaa alta nouseva ruoho- ja rikkaäpäre olkimattoa kyntöön asti ilmaan irti maasta. Kuiva maatumaan lähtemätön olkimassa kuivan pystysängen kanssa kynnetään myös joskus vasta hyvinkin myöhään peltoon ja maa saattaa olla silloin jo liian kylmäkin maatumisen keretä alkaa enää kunnolla. Valmiiksi pellon pinnassa kostunut ja maatumaan alkanut olkimassa jatkaa tehokasta maatumista maan sisässä välittömästi peittelyn jälkeen tuottaen lämpöäkin ja pitää hajoamista edistäen maata itse lämpimänä jonkun aikaa pidempään pakkastenkin jo alkaessa. Madot sun muut tykkäävät mönkiä sitä pinnemmassa ja aktiivisemmin, mitä lämpimämpää maa on. Mitähän muutakin hehkutettiin silloin jo etuina, kaikkea en enää muista. Tärkeintä oli kuitenkin saada se esimaatuminen käynnistymään hapekkaasti vain pintakerros raapasten ensin ja vasta sitten peittoon ajo. Mutta jokainenhan tekee siten, kuin oman kukkaron täyttyminen ja tyhjeneminen näyttää tai on näyttänyt aikaisempina vuosina. En ihmettele yhtään, jos ei satu olemaan universaali ratkaisu kaikille pelto- ja maatyypeille.

[Kuuskakkone]

Tässä siis on sama idea, kuin joitain vuosia sitten muodikkaana kaupatussa sänkiäkeessä? Siis sellanen kevyt harava, jossa pelkkiä jälkiharan piikjä harvassa.

[arsa]

Kevytmuokkausta on tehty jonkun verran lapiorullaäkeellä, ei tietenkään märällä pellolla. se on tuhoon tuomittu.
Pitkä veitsinen Kronos toimii hyvin, kun sille saa kunnolla vauhtia,yli 12 km tunnissa. Kovemmalla maalla lisäpainotus auttaa.

Ootko keväällä vai syksyllä ajanut multamaita lapiorullaäkeellä?
Tehnyt mieli kokeilla mutta kun tuntus äkkiseltään että onko jälki liian hienoa syysmuokkaukseen ja jos jättää sängelle ja ajaa keväällä niin onko pelto jäässä kun tahtoo syys kynnettynäkin nousta jää paakkuja kylvöjen aikaan?

Syksyllä olen ajanut multamaita,en keväällä.
Osa suorakylvö asiakkaista muokkaa keväällä kevyesti peltoja, joko äkeellä tai hankmolla. Nopeuttaa kuivamista ja
saa jälkiä tasattua.

[hankkijamies]

Syksyllä olen ajanut multamaita,en keväällä.
Osa suorakylvö asiakkaista muokkaa keväällä kevyesti peltoja, joko äkeellä tai hankmolla. Nopeuttaa kuivamista ja
saa jälkiä tasattua.

Tuotahan vois jopa miettiä vaihtoehtona,tosin pari viikkoa sais vielä glyfosaatit kyseisellä lohkolla vaikuttaa joten katsotaan sitten kelin mukaan.
Toki ei se mun hankmo niin hieno ole kun sulla mutta vois jopa toimia.
Kyseisen lohkon kyntämisessä kyrsii lähinnä se että kun ei jää edes viiluja kun viilut hajoaa heti auran jäljestä niin vois jotain muutakin kokeilla.