Talon rakentamisohjeet 1941

Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.

Valvojat: Jammu, sohvi

maramies
Viestit: 442
Liittynyt: To Tammi 05, 2006 4:48 pm
Paikkakunta: Nokia
Viesti:

Talon rakentamisohjeet 1941

Viesti Kirjoittaja maramies » La Helmi 11, 2006 4:44 pm

Löysin nykyisen asumukseni rakentamisohjeet vintiltä.
Kuinkahan moni osaisi talon näillä ohjeilla tehdä?

Työn laatu:
Mainitulle tilalle rakennetaan allekirjoittaneen laatimien piirustusten ja tämän työselityksen mukainen uusi puinen päärakennus.Rakennus sijoitetaan nykyisen leivintuparakennuksen paikalle lähemmin osoitettavalla tavalla. Rakennuksen pääkerros hakataan hirsistä , jotka saadaan vanhasta päärakennuksesta ja mainitusta leivintuvasta.
Ullakkokerros tehdään lautaseinillä. Urakkaan kuuluu ainoastaan työt,aineet hankkii rakennuttaja paikalle.

Maatyöt ,
perustukset ja
jalusta
Koko rakennusalueelta kasataan ruokamulta yhteen kohtaan.
Maata rakennuspaikalta leikataan niin paljon, että piirustustenmukainen kellarikerrosvoidaan tehdä ja niin, että perustukset ulottuvat routarajan alapuolelle.
Kaivettava maa käytetään rakennuksen ympäristön tasaukseen piirustusten osoittamalla tavalla niin, että vältytään liian monista ulkoaskelista ja niin, että rakennuksen seinustoilla maata sopivasti kohotetaan, jotta perustuksia ei tarvitsisi ulottaa kovin syvälle.
Peruspohjat sorataan, samoin perusmuurin ja maan väli. Perustukset ja jalusta tehdään säästöbetonista. Koska soran saanti paikkakunnalla on hankalaa, ladotaan perusmuurien jalustat kiilatuista kivistä ja laudoitus tehdään vasta tämän päälle. Kiilakiviä on työssä käytettävä vähintään puoli betonityön kuutiomäärästä.
Betonityötä tehdessä on pidettävä se vara, ettei kiilat tule jalustan ulkosivuilla näkyviin. Jalustan ja perusmuurin vahvuudeksi otetaan 25 cm ja kellarin väliseinissä 20 cm. Umpinainen uuniperustus ladotaan isommista kivistä,jotka juotetaan betoniseoksella. Kellariin johtava sisäporras tehdään puusta,ainoastaan alin askel betonista. Ikkuna- ja oviaukkojen pieliin sovitetaan tarvittavat puukiilat.
Käytettävän seoksen suhteen määrää käytettävä sora, josta on tehtävä koekappale. Kellarihuoneet ja eteinen holvataan rautabetonilla, johon raudaksi hankitaan betoniteräsverkkoa. Samalla tavalla tehdään kuistien permannot. Ulkoaskeleet valetaan betonista ja hierretään puulaudalla samoinkuin kuistienpermannotkin. Kellarin permannot lasketaan betonista ja teräshierretään maitohuoneessa sekä muualla puuhierretään. Perustustöissä huomioidaan salaojitus,joka päätetään lähellä olevaan ojaan. Maitohuoneen permannon alle jää paikalla oleva kaivo, joka puhdistetaan ja lasketaan siihen betonirenkaat halk. 80 cm.Keittiöstä johdetaan viemäri, joka yhdistetään maitohuoneen permantoviemäriin ja johdetaan samaan paikkaan salaojituksen kanssa. Maitohuoneeseen valetaan jäähdytysamme, joka teräshiotaan.
Hirsityö
Aluspuuksi valitaan vankat, hyvät hirret, jotka eristetään bitumihuovalla betonityöstä.Hirsityö tehdään vanhoista aineista ja kuuluu urakkaan myöskin vanhojen rakennusten purkaminen niin, että kaikki käyttökelpoiset aineet voidaan ottaa talteen.Tiilet puhdistetaan, ladotaan, sekä suojataan kosteudelta, samoin kaikki täytteeksi kelpaava kuiva pilaantumaton täyteaine. Tiilien puhdistusjätteet varataan painotäytteeksi.
Hirsistä valitaan parhaat ja suurimmat puut ulkoseiniin ja pienimmät väliseiniin. Hirret veistetään niin, että valmis seinä tulee ainakin 5” vahva.Nurkat tehdään hammasnurkkia ja varaukset hyvin huolellisesti. Työssä käytetään tilkkeitä. Haltiapuiksi asetetaan vankat hirret. Vasoiksi käytetään ne hirret, jotka eivät seiniksi kelpaa. Vasat salvotaan lohenpyrstöliitoksilla aluspuihin ja tapeilla haltiapuihin.
Seinät tapitetaan huolellisesti jokaisesta ovi- ja ikkunapielestä sekä vapaalla seinällä vähintään 1,5 m:n etäisyyksiltä. Varaukset tehdään niin, että varauksen pohja tiiviisti liittyy aliseen hirteen. Tilkkimisen helpottamiseksi jätetään varauksen syrjä vähän auki. Nurkat on niin tehtävä, että ne voidaan myöskin tilkkiä. Ovien ja ikkunain pieliin tehdään kaksoiskarat, jotka kummastakin päästään kiinnitetään seinähirteen
tappiliitoksella. Laskemisen varalta jätetään yläpään salvos auki n. 4 cm.Karat tehdään lankuista ja rivasta naulaamalla. Palomuurikarat veistetään hirrestä.Välikattovasoiksi katsotaan suorat, lujat hirret. Vasoja permantoon ja kattoon asetetaan 80 cm:n keskusetäisyyksille. Valmistuttuaan veistetään seinät molemmin puolin suoriksi ja sileiksi ja tilkitään huolellisesti rakennuksen tultua vesikattoon molemmin puolin. Hirsityö asetetaan sokkelilinjaan.
Vesikatto
Kattotuolit tehdään 5*5 aineista ja asetetaan niitä 1m:n keskusetäisyyksille.Ruoteet naulataan vieri-viereen 1” aineesta. Aluskatto tehdään päreistä 15 cm kastilla. Varsinainen kattovaippa lasketaan prima sementtitiilistä kahdenkertaisten rimojen varaan ilman räystäspellityksiä. Tiilet vedetään 2 cm räystäältä ulos. Räystäslaudoitus tehdään höylätyistä aineista piirustusten mukkan.
Muuraus ja
tulisijat
Muuraus suoritetaan tavalliseen tapaan. Vanhoja tiiliä käytetään kellarin verhomuuraukseen, palomuureihin ja piippuihin vesikatolle asti, kun taas näkyvät piiput muurataan uusista tiilistä. Kellarimuuraukseen on käytettävä koviksi poltettuja tiiliä ja betonityön yhteyteen tulevat kohdat on eristettävä.Maitohuoneen ulkoseinille pannan lisäksi ½” insuliitti muurauksen taka. Kellarin seiniä ei rapata, mutta palomuurit ja piiput rapataan vesikaton rajaanasti. Pääkerroksen uunit tehdään tiilipintaisia ja saumataan.
Ullakkokerrokseen hankitaan Porin konepajan valmiit uunit. Molempiin keittiöihin muurataan tiilipintaiset hellat, jotka varustetaan paistinuuneilla ja rostipesillä sekä vesilaatikoilla. Hellojen tulipesät muurataan tulenkestävistä tiilistä. Suurempaan keittiöön tehdään n,15 leivän uuni. Uuni ankkuroidaan riittävästi molempiin suuntiin ja sen arina tehdään hyvistä käsinlyödyistä tiilistä.Tulisijojen näkyvät osat saumataan. Uunityössä on käytettävä ammattimiestä.
Ikkunat ja ovet
Ovet tehdään tav. peiliovina ja ikkuna ulos-sisään avattavia. Ne varustetaan tarpeellisilla saranoilla ja lukoilla sekä reikeleillä. Jokaisessa huoneessa pannaan ainakin kapeat kehä avattaviksi ja sitä paitsi kaikki ulkokehät asetetaan saranoille. Ikkunalasit kiinnitetään pohjakittausta käyttäen ja hankitaan ne Lahden tehtaan lasia laatua II vahvuus 2 mm. Ikkunat ja ovet valmistetaan tehdastyönä erikoispiirustuksen mukaan. Kellarin ovet valmistetaan paikalla.

Ullakkokerroksen
seinät
Ullakkokerroksen seinät tehdään piiru- tai lankkukehän varaan sahakantatuista laudoista ja käytetään niissä ulkolaudoituksen takana ja sisälaudoituksen päällä 1 mm:n oksahuopaa, jälkimmäinen on samalla seinäpintana. Laudoitusten väliin asetetaan kuiva täyte esim. sahanpuruista. Ulkoseinille tulee lisäksi eristyspaperi heti laudoituksen taka.
Katot, permannot
ja portaat
Holvaamattomaan kellaritilaan lyödään täytepermanto vasojen alapintaan, tämän päälle asetetaan huopaa tai paperia. Täyteaineen tulee olla kuivaa ja asetetaan sitä vähintään 25 cm vahvalta, hyvin sulloen. Täytteen päälle noin 5 cm vahvalta levitetään kuiva painotäyte esim. muurausjätettä. Kohokepuut tehdään joko piiruista tai lankuista 60 – 50 cm etäisyyksille ja permannot kootaan osaksi vanhoista aineista. Permannot varustetaan listoilla. Välikattoon ei varsinaista täytepermantoa tehdä, vaan lyödään sisäkatot vasojen alapintaan ja toimivat ne samalla täytepohjina. Kattolaudoituksen päälle levitetään oksahuopa ja täyte asetetaan kuten permannosta jo mainittiin. Ullakkotiloihin pannaan permannot vanhoista aineista, mutta huoneisiin ja halliin tulee uudet permannot 1 ½ ” aineista. Ullakkokerroksen ja kellarin portaat tehdään tukevien puiden varaan ja voidaan askeleissa käyttää vanhan tuvan kattolautoja. Portaat varustetaan 2” pyöreällä puukaiteella Ullakkokerroksen sisäkatot lyödään pontatuista ¾” laudoista asettamalla sen päälle oksahuopa. Kattolaitteiden kohdalla tulee sen lisäksi tämän alle vanha laudoitus. Täytteeksi asetetaan kevyttä kuivaa täytettä vähintään 25 cm vahvalta. Katot keittiöihin ja eteisiin ja kuistilla pannaan höylätystä ¾ ” uusista aineista, muualla vanhoista.
Kuisti, listoitukset
ym.
Kuistin puutyö tehdään höylätyistä aineista. Ikkunat ja ovet varustetaan ulko- ja sisäpuolisilla vuorilaudoilla ja kattoihin lyödään pienet listat. Listoitus tehdään uusista aineista. Valokaappi katolla päällystetään ulkopuolelta tasaponttisella 1 ” aineella. Komerot varustetaan hyllyillä ja tangoilla sekä kellari hyllyillä ja laareilla osoitusten mukaan.
Kuistille tehdään penkki. Kellarikerroksen ovet valmistetaan, kuten jo mainittiin paikalla, ovet tehdään 2 kertaisia ja asetetaan väliin huopaa.
Maalaus
Ulkopuoliset höylätyt puuosat vernissataan pannen joukkoon vähän väriä.Kellarikerroksen ovet maalataan öljyvärillä yhteen kertaan. Ikkunat ja ovet laseerataan ja lakataan. Ponttilautakatot liimataan ja lakataan. Uudet permannot laseerataan ja lakataan sekä vanhat permannot paikataan ja kertaalleen ylimaalataan. Seiniin ja höyläämättömiin kattoihin sekä komeroihin kiinnitetään Tako- tapeetti no 2 tai Tako pinkopahvi.




Tampereella 10 p:nä helmikuuta 1941
Tarkoituksenmukainen on aina kaunista.

Valdo
Viestit: 357
Liittynyt: La Joulu 17, 2005 5:43 pm
Paikkakunta: Satakunta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Valdo » La Helmi 11, 2006 5:03 pm

Mielenkiintoinen!

Ainoa mihin tarvittiin ammattimistä oli muuraus (noin pikaisella lukemisella).

Eristyksitä en löytänyt kuin maininnan "samoin kaikki täytteeksi kelpaava kuiva pilaantumaton täyteaine. Tiilien puhdistusjätteet varataan painotäytteeksi. "

Missä on lasivillat, uretaanit, ym? Vielä kun ottaa huomioon että eristyspaksuudet oli aika pienet ja pakkaset kovat niin ei voi kuin ihmetellä.
Puruilla, sammalilla on koetettu elellä.

PS.Viimeinen kappale on provo.

Eläkeläismetsuri
Viestit: 3692
Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:34 am
Paikkakunta: pohjois-suomi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Eläkeläismetsuri » La Helmi 11, 2006 6:37 pm

Aika tarkat ohjeet. Täynnä ammattitermejä. Vankempaa kuin tämänpäivän rakentaminen. Tuo salvoksen varaus pinnasta auki . Vain viisaiden käyttämä malli. siinä eristys varauksen kohdalla paranee kun eristys tulee leveämpi. Maali Panu Kailaa. Katon aluskate tätä päivää. Sakset 2 kertaa vahvenpaa kuin nykyään. Tuohon kun varsinaiset piirustukset tulee. Hirrethän on vanhaa kelottonutta. Ei painu enää niin paljon kuin tuore puu. Muistan yhden vanhan timpurin valinnat puusepän töihin oli vanhat lankut jotka oli olleet vintillä ties kuinka kauan.
jk: Onko pirustukset muana ja talotyyppi esim. A7 tai muu jälleenrakennus. Ainakinpulikymmentä vuotta eteenpäin niitä tyyppitaloja on tuhansia jos ei satojatuhansia, rakestarpwista huutava puute niihin aikoihin,

Tujakka
Viestit: 364
Liittynyt: Su Tammi 08, 2006 10:24 pm
Paikkakunta: Elimäki
Viesti:

Kotirintamamiestalo

Viesti Kirjoittaja Tujakka » La Helmi 11, 2006 8:50 pm

Siinä on kompakti talo.
Ei täytä varmaan monenkaan cityihmisen unelmakämpän mittoja, mutta
Suomen oloihin hyvin mietitty.
Isäukko urakoi noita parisenkymmentä aikanaan.

Muuri keskellä. Joka huoneessa tulisija.
Makuutilat yläkerrassa (tai 2 asunto, kuten oli tapana 40-50 luvulla), johon lämpö nousee yön aikana, jolloin kukaan ei ole lämmittämässä.
Aamulla tuli keittiön uuniin. Kaffet ja lämmitys valmistuu samalla kertaa.

Nykyaikaisilla eristeillä, uusilla tehokkailla takoilla (pelleteillä tai ilman)
varustettuna voisi uusi Suomalainen tyyppitalo menestyä.

maramies
Viestit: 442
Liittynyt: To Tammi 05, 2006 4:48 pm
Paikkakunta: Nokia
Viesti:

Viesti Kirjoittaja maramies » La Helmi 11, 2006 10:08 pm

Tässä aiheessa lienee toinenkin pointti.
Tontilla olleista vanhoista purettavista rakennuksista melko pieni osa päätyi kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan monttuun.

Meillä kulutushysterian valtaamilla nykyihmisillä on paljon opittavaa kierrätyksetä. Minne ovat vaariemme taidot kadonneet?

Kai siinäkin kiina-ilmiö on syynä.

Olli J. Ojanen
Viestit: 83
Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 1:17 pm
Paikkakunta: Korpilahti
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Olli J. Ojanen » Su Helmi 12, 2006 7:27 am

Koska tuolloin ei ollut Rakennushallituksen suoltamia määräyksiä rakennustekniikasta ja materiaaleista, ei ollut pelkoa "sairaasta talosta".
Tuollaisella talolla on luvassa elinkaarta, eikä nykymalliin, kun taloa tuskin saa käyttökuntoon ennen ensimmäisiä home- ym vaurioita.

Tujakka
Viestit: 364
Liittynyt: Su Tammi 08, 2006 10:24 pm
Paikkakunta: Elimäki
Viesti:

Sitten tuli pullo

Viesti Kirjoittaja Tujakka » Su Helmi 12, 2006 10:43 am

Energiakriisin seurauksena ryhdyttiin tarmokkaasti tekemään tiiviitä taloja.

Tervapahvi pois ja muovi tilalle. Sitten todettiin, että ei s...tana eihän ilma kierrä mihinkään painovoimaisella ilmastoinnilla.
Keksittiin koneellinen ilmanvaihto myös pientaloihin. Tehoa piisaa.
Se taas vaatii entistä pullomman talon toimiakseen oikein.

Nyt sitten tehdään analyysiä, että ihmiset voi huonosti pullotaloissa ja pitäisi palata luomuun.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Nikke ja 9 vierailijaa