HÄKÄKAASU

[-SS-]

Paikalliseen sähköntuotantoon voisi kesäisin ajatella aurinkolämmön ja stirlingmoottorin yhdistelmää. Aurinkolämmön keräimillä saadaan neliömetriltä enemmän tehoa kuin sähköä tuottavilla kennoilla. Talvella sitten poltetaan erilaisia palavia aineita, jotta saadaan sille stirlingmoottorille lämpötilaeroa. Myös lunta voinee käyttää stirlingin tarvitseman lämpötilaeron tehostamiseen, varastoidaan talveksi ja viedään lämmönsiirtoputkisto kasaan. Tällainen yhdistelmätuotanto voisi olla tehokkain ja vähätöisin, ja mahdollisesti myös yksinkertaisempi rakentaa paikallisin voimin.

-SS-

[Universal Four]

Häkäkaasun epätaloudellisuus ei tarvine kovin paljon pohdintaa.
Eikös se ole ihan selvää, että jos hiili poltetaan kahteen kertaan? Ensin yhdellä hapella tehdään hiilimonoksidia ja lämpö laitetaan hukkaan. Sitten se poltetaan toiseen kertaan hiilidioksidiksi ja mekaaninen hyötysuhde on vain pieni osa.
Lopputulos on, että alkuperäisestä hiilen energiasta on häviävä osa käytössä.

[opastaja.]

Häkäkaasun epätaloudellisuus ei tarvine kovin paljon pohdintaa.
Eikös se ole ihan selvää, että jos hiili poltetaan kahteen kertaan? Ensin yhdellä hapella tehdään hiilimonoksidia ja lämpö laitetaan hukkaan. Sitten se poltetaan toiseen kertaan hiilidioksidiksi ja mekaaninen hyötysuhde on vain pieni osa.
Lopputulos on, että alkuperäisestä hiilen energiasta on häviävä osa käytössä.

entäs jos lämpöä ei laitettaiskaan hukkaan

[429]

Tässä puhutaan koko ajan häkäkaasusta, joka on siis CO-kaasu, mutta puukaasuhan sisältää samanverran myös vetyä. Se syntyy vedestä poltettaessa kosteita pilkkeitä riittämättömassä hapessa. Vety on varmaan iso osa puukaasun energiasisältöä.

[-SS-]

Tässä puhutaan koko ajan häkäkaasusta, joka on siis CO-kaasu, mutta puukaasuhan sisältää samanverran myös vetyä. Se syntyy vedestä poltettaessa kosteita pilkkeitä riittämättömassä hapessa. Vety on varmaan iso osa puukaasun energiasisältöä.

Taitaa kuitekin se veden vety olla aika nollasummapeli, jos se vety poltetaan, niin mitenkähän vedyn irrottaminen vedestä erilliseksi vedyksi ja hapeksi ja taasen veden muodostuminen polttamalla vetyä ilman hapen kanssa, miten se vety ja hapen välien sidosenergia voisi olla eri toiseen suuntaan mennessä kuin toiseen suuntaan ?

Toki pilkkeissä on veden lisäksi myös hiilivetyä, eli vety on sitoutuneena myös puun materiaaliin, ei siis vesimolekyyleina vaan hiilivetynä. Onneksi vesi on melko vahvasti sitoutunut happeen, siksi sitä voidaan käyttää myös palojen sammutukseen.

-SS-

[429]

Tässä puhutaan koko ajan häkäkaasusta, joka on siis CO-kaasu, mutta puukaasuhan sisältää samanverran myös vetyä. Se syntyy vedestä poltettaessa kosteita pilkkeitä riittämättömassä hapessa. Vety on varmaan iso osa puukaasun energiasisältöä.

Taitaa kuitekin se veden vety olla aika nollasummapeli, jos se vety poltetaan, niin mitenkähän vedyn irrottaminen vedestä erilliseksi vedyksi ja hapeksi ja taasen veden muodostuminen polttamalla vetyä ilman hapen kanssa, miten se vety ja hapen välien sidosenergia voisi olla eri toiseen suuntaan mennessä kuin toiseen suuntaan ?

Toki pilkkeissä on veden lisäksi myös hiilivetyä, eli vety on sitoutuneena myös puun materiaaliin, ei siis vesimolekyyleina vaan hiilivetynä. Onneksi vesi on melko vahvasti sitoutunut happeen, siksi sitä voidaan käyttää myös palojen sammutukseen.

-SS-

Siellä häkäpöntössä tapahtuu paljonkin reaktioita, mutta yksi on C+H2O->H2+CO eli hehkuva hiili pelkistää veden vedyksi ja häkäkaasuksi. Energistaloudellisuudesta en tiedä mutta tässähän on tarkoitus tehdä puusta yksinkertaisesti palavaa kaasua jolla pyörittää moottoria.

[sköne]

Kyllä se Volter-voimala vaikuttaa kiinnostavalta. Hyötysuhdetta en nähnyt missään mainittavan mutta jos lämpö saadaan talteen ja kaikki polttoaineesta palamaan, niin kyllä hyötysuhdekin saadaan lähemmäs 80-90% saadaan. Harvaan asutussa maassa energian tuotantokin saisi olla hajallaan.

[Superdextaaja]

Tässä puhutaan koko ajan häkäkaasusta, joka on siis CO-kaasu, mutta puukaasuhan sisältää samanverran myös vetyä. Se syntyy vedestä poltettaessa kosteita pilkkeitä riittämättömassä hapessa. Vety on varmaan iso osa puukaasun energiasisältöä.

Taitaa kuitekin se veden vety olla aika nollasummapeli, jos se vety poltetaan, niin mitenkähän vedyn irrottaminen vedestä erilliseksi vedyksi ja hapeksi ja taasen veden muodostuminen polttamalla vetyä ilman hapen kanssa, miten se vety ja hapen välien sidosenergia voisi olla eri toiseen suuntaan mennessä kuin toiseen suuntaan ?

Toki pilkkeissä on veden lisäksi myös hiilivetyä, eli vety on sitoutuneena myös puun materiaaliin, ei siis vesimolekyyleina vaan hiilivetynä. Onneksi vesi on melko vahvasti sitoutunut happeen, siksi sitä voidaan käyttää myös palojen sammutukseen.

-SS-

Siellä häkäpöntössä tapahtuu paljonkin reaktioita, mutta yksi on C+H2O->H2+CO eli hehkuva hiili pelkistää veden vedyksi ja häkäkaasuksi. Energistaloudellisuudesta en tiedä mutta tässähän on tarkoitus tehdä puusta yksinkertaisesti palavaa kaasua jolla pyörittää moottoria.

Ilmiön tuloshan on ns. palokaasu eli sekä häkä että vety yhdessä ovat siinä ne palavat ainesosat. Vetyä saatiin aikaiseksi ylämäen alla lappamalla pönttöön lunta ja näin samalla vähäksi aikaa tehokkaampi polttoaine ylämäen ylitykseen. Jos lunta lappaa jatkuvasti, sammuu kohta hiillos. Ei kosteilla klapeilla hiillos pysy eikä synny, pakko olla suurin osa kuivaa ja vain välillä voi hyvän hiilloksen sekaan heittää pari kosteampaa kalikkaa.

[korjailija]

Joku tällainen pelletillä toimiva generaattori olisi näppärä laite;
https://www.facebook.com/inresol/photos ... tn__=EHH-R
https://www.facebook.com/inresol/photos ... tn__=EHH-R

[Gedore]

Tässä puhutaan koko ajan häkäkaasusta, joka on siis CO-kaasu, mutta puukaasuhan sisältää samanverran myös vetyä. Se syntyy vedestä poltettaessa kosteita pilkkeitä riittämättömassä hapessa. Vety on varmaan iso osa puukaasun energiasisältöä.

Taitaa kuitekin se veden vety olla aika nollasummapeli, jos se vety poltetaan, niin mitenkähän vedyn irrottaminen vedestä erilliseksi vedyksi ja hapeksi ja taasen veden muodostuminen polttamalla vetyä ilman hapen kanssa, miten se vety ja hapen välien sidosenergia voisi olla eri toiseen suuntaan mennessä kuin toiseen suuntaan ?

Toki pilkkeissä on veden lisäksi myös hiilivetyä, eli vety on sitoutuneena myös puun materiaaliin, ei siis vesimolekyyleina vaan hiilivetynä. Onneksi vesi on melko vahvasti sitoutunut happeen, siksi sitä voidaan käyttää myös palojen sammutukseen.

-SS-

Siellä häkäpöntössä tapahtuu paljonkin reaktioita, mutta yksi on C+H2O->H2+CO eli hehkuva hiili pelkistää veden vedyksi ja häkäkaasuksi. Energistaloudellisuudesta en tiedä mutta tässähän on tarkoitus tehdä puusta yksinkertaisesti palavaa kaasua jolla pyörittää moottoria.

Ilmiön tuloshan on ns. palokaasu eli sekä häkä että vety yhdessä ovat siinä ne palavat ainesosat. Vetyä saatiin aikaiseksi ylämäen alla lappamalla pönttöön lunta ja näin samalla vähäksi aikaa tehokkaampi polttoaine ylämäen ylitykseen. Jos lunta lappaa jatkuvasti, sammuu kohta hiillos. Ei kosteilla klapeilla hiillos pysy eikä synny, pakko olla suurin osa kuivaa ja vain välillä voi hyvän hiilloksen sekaan heittää pari kosteampaa kalikkaa.

Eikä pidä unohtaa sitä että riittävän korkeassa lämpötilassa hehkuva hiili pystyy pelkistämään hiilidioksidin hiilimonoksidiksi. Pöntön toiminta perustuu ainakin osin ellei suurelta osin siihen että puun palamisessa syntyvä hiilidioksidi vedetään hehkuvan hiilikerroksen läpi jossa em reaktio tapahtuu ja samalla sitoo osan irrallisesta lämmöstä.

[PuuhaPate]

Eikä pidä unohtaa sitä että riittävän korkeassa lämpötilassa hehkuva hiili pystyy pelkistämään hiilidioksidin hiilimonoksidiksi. Pöntön toiminta perustuu ainakin osin ellei suurelta osin siihen että puun palamisessa syntyvä hiilidioksidi vedetään hehkuvan hiilikerroksen läpi jossa em reaktio tapahtuu ja samalla sitoo osan irrallisesta lämmöstä.

Mielenkiintoinen väite; ilman kulkiessa hiilloksen läpi se palaa (muuttuu) ensin hiilimonoksidiksi ja sitten palaa vielä hiilidioksidiksi, joka on palamisen lopputuote vesihöyryn ohella.
Sitten kun tämä lopputuote imaistaankin takaisin samaisen hiiloksen läpi, se muuttuu taas hiilimonoksidiksi?
Kuullostaa siltä kuuluisalta ikiliikkujalta, ainakin äkkikuulemalta.
http://www.co2-raportti.fi/?heading=Hii ... ws_id=2076

[Gedore]

Eikä pidä unohtaa sitä että riittävän korkeassa lämpötilassa hehkuva hiili pystyy pelkistämään hiilidioksidin hiilimonoksidiksi. Pöntön toiminta perustuu ainakin osin ellei suurelta osin siihen että puun palamisessa syntyvä hiilidioksidi vedetään hehkuvan hiilikerroksen läpi jossa em reaktio tapahtuu ja samalla sitoo osan irrallisesta lämmöstä.

Mielenkiintoinen väite; ilman kulkiessa hiilloksen läpi se palaa (muuttuu) ensin hiilimonoksidiksi ja sitten palaa vielä hiilidioksidiksi, joka on palamisen lopputuote vesihöyryn ohella.
Sitten kun tämä lopputuote imaistaankin takaisin samaisen hiiloksen läpi, se muuttuu taas hiilimonoksidiksi?
Kuullostaa siltä kuuluisalta ikiliikkujalta, ainakin äkkikuulemalta.
http://www.co2-raportti.fi/?heading=Hii ... ws_id=2076

Teoriassa juu, C+O2 tuottaa energiaa joka kuluu; C+CO2 = CO +CO
Pöntössä tavarat on päällekkäin, päällimmäisenä on puut, seuraavana palamisvyöhyke, alimmaiseksi karisee hiilet pelkistysvyöhykkeeksi. Ilma tulee puitten puolelle, osa vissiin hiilikerrokseen. Kaasun virtaus kulkee ylhäältä alas ja otetaan hiilikerroksen alapuolelta ulos. Hiili hehkuessaan tuottaa sen tarvittavan kuumuuden toisioilman avulla. Eihän se täydellinen pelkistys ole, osa menee sellaisenaan läpi. Ikiliikkujaa siitä ei saa siksikään kun osa lämmöstä karkaa kyljestä ulos suoraan ja kaasun korkeampana lämpötilana.

[W_Cub Sr.]

Niissä kaasuttimissa joihin tein vuosihuollot, ainakin 20 vuonna, ja muutamat tuhkasiivet ja mitä huoltoa ne nyt kaipaavatkaan, ilma tulee tuhkasiipien kautta. elikkä hiilloksen alta. Kaasu lähtee kattilaan kaasuttimen yläosasta. Kaasutusilman sekaan menee vettä (höyryä) aika runsaasti. Näitten kaasuttimien teho on suunnilleen 6-7 megawattia. Polttoaineena palaturve tai hake. Hakkeella toimii ehkä hiukan mukavammin, mutta hyvällä palaturpeella paremmin tehoa.

[Joordis]

Omasta kokemuksesta sanoisin, että haastellisinta tuon puukaasun käytössä on sen suodattaminen. Puukaasu kun sisältää kondensoituvia yhdisteitä todella paljon, mm tervaa.
Suodattaminen on yleensä hankalaa* (=kallista), joten vaihtoehtoinen ratkaisu olisi pitää puukaasun lämpötila riittävän korkeana (>100 °C). Tämäkään ei takaa ongelmatonta käyttöä, koska moottori kyllä likaantuu pikku hiljaa.

*https://www.clarke-energy.com/synthesis-gas-syngas/

[W_Cub Sr.]

Noissa mainitsemissani laitteissa ei tuolla kaasun puhtaudella ole sanottavaa merkitystä. Noissa kaasu johdetaan polttimelle joka on tuubikattilan edessä. Tuon kaasuputken tukkeutuminen ajan kanssa oli aikaisemmin ongelma, mutta siehen löytyi ratkaisu jossa tukkeutumista aiheuttanut pikeentymä automaattisesti poltetaan pois. Hyötysuhde näissä on ymmärtääkseni melko hyvä. Savukaasujen lämpötila piippuun mennessään muutama kymmenen astetta.

[V361]

Omasta kokemuksesta sanoisin, että haastellisinta tuon puukaasun käytössä on sen suodattaminen. Puukaasu kun sisältää kondensoituvia yhdisteitä todella paljon, mm tervaa.
Suodattaminen on yleensä hankalaa* (=kallista), joten vaihtoehtoinen ratkaisu olisi pitää puukaasun lämpötila riittävän korkeana (>100 °C). Tämäkään ei takaa ongelmatonta käyttöä, koska moottori kyllä likaantuu pikku hiljaa.

*https://www.clarke-energy.com/synthesis-gas-syngas/

Kaasun jäähdytyksessä (saadaan parempi täytös moottoriin eli enemmän tehoa ja moottori käy viileämpänä) syntyva kondessi on hankalaa ja sotkevaa tavaraa. Oon itekseni miettiny, että olisko turbiini tehokkampi kun moottori, eli unohtais sen jäähdytyksen kokonaan siitä välistä. Toki useampi sata-asteisen kaasun syöttö turbiiniinkin lämmittä sitä turbiinia melkoisesti, muttaa niinhän se lämmittää palotapahtumakin.....
Tässä nyt puhun sähkön ja sitten hukkalämmöllä lämmöntuottamisesta, ei ajoneuvokäytöstä...