Masinistit keskustelupalsta

50-60 vuvulla kuorma-autolla ja rattorilla ajaneet kertovat,että kovalla pakkasella ei rauta kestä. Jos ei muuta niin norra katkesi.Mitäs mieltä olette onko tänä päivänä rauta lujempaa vai pakkasta vähemmin.

Kyllä ainakin pultit katkeilee helpommin jo -15C pakkasessa. Kyseessä oli muuten ko. ikäkauden pultit mersun vetoakselin laipassa.

Ison viilapenkin halkasin kun oli -30°C pakkasta. Enkä edes kovin tiukkaan kerenny vetämään.

Entäs hitsaussauman lujuus pakkasilla? Väitetään että muuntajan sauma ei pakkasella läheskään yhtä luja kuin tasasuuntaajalla vedetty vastaava sauma samaan materiaaliin, onko mitään perää? Ainakin normaalilämpötilassa muuntajalla pystyy hitsaamaan helposti hyvällä puikolla erittäin lujaa saumaa.

Mikä on norra? En ole kuullutkaan moista nimikettä, en tosin ollut vielä syntynytkään 60-luvulla.

Olen toki tuosta kuullut, mutta ihmettelen silti, miten pakkanen voi vaikuttaa rautaan. Raudan sulamispiste on 1535 astetta (Googlella haettu tieto). Jos raudan lämpötila putoaa jonkin verran nollan alle (esim. -30 astetta), luulisi, että mikään ei raudan kannalta muutu. Ei kai (hieman, 30 astetta) nollan alapuolelle mentäessä tapahdu paljon muuta, kuin että vesi jäätyy?

HUOM. En väitä, etteikö pakkanen vaikuta, mutta ihmettelen vain miksi niin tapahtuu....

SamiT kirjoitti:Mikä on norra?

Lehtijousissa se pisin lehti, joka on rungossa/korissa kiinni.

Jarkko kirjoitti: HUOM. En väitä, etteikö pakkanen vaikuta, mutta ihmettelen vain miksi niin tapahtuu....

Kyllä se ihan faktaa on, kylmähauraus ("cold brittleness") on kai oikea termi, tosin ei Google kovin paljon niillä löytänyt. O.E. Huhtamon 'Aineoppi' kirjasta varmaan löytyisi tietoa, se on vaan nyt 2 km päässä!

SamiT kirjoitti:Entäs hitsaussauman lujuus pakkasilla? Väitetään että muuntajan sauma ei pakkasella läheskään yhtä luja kuin tasasuuntaajalla vedetty vastaava sauma samaan materiaaliin, onko mitään perää?

Ero voi hyvinkin selittyä sillä, että muuntajan kanssa käytetään usein eri puikkoa kuin tasasuuntaajalla. Esim. aika yleisesti käytetty vaihtovirralla hitsattava rutiilipäällysteinen "muuntajapuikko" Esab 46.00: puhtaan hitsiaineen iskusitkeys 0 asteessa 70J ja -20 asteessa 35J. Toisaalta hyvin yleisesti käytetty tasavirralla hitsattava emäspuikko 48.00: -20 asteessa 160J ja -40 asteessa 80J.

Näiden kahden puikkoesimerkin tuottaman hitsiaineen kylmäsitkeysero on kyllä melko suuri.

Miten on miggisauman laita?

Minulla on migissä "peruslankaa" OK Autrod 12.51, jonka kylmäsitkeysarvot ovat Esabin kirjan mukaan seoskaasulla 80/20 Ar/Co2 -20 asteessa 75-130J ja -40 asteessa 60-100J. Hiilidioksidilla vastaavien lämpötilojen arvot ovat 60-120J ja 70-90J. Vaihteluväliin vaikuttaa hitsausenergian tuonti.

Nyt rupeaa mietityttämään, kun pitäisi hitsata isolla muuntajalla peräkärryprojektiin aisa ja vetosilmukka, että jääkö pelkkä aisa perään lumenajossa? Taitaa olla niin että korvataan tässä projektissa puuttuva sauman lujuus reilulla ylimitoituksella.

Muistaisin jostain lukeneeni, että vanhat pii-jousiteräkset oli pakkasessa hauraampia kuin nykyiset kromivanadiinit. Selittäis ainakin niitten norrien kohtaloa.

Taitaa olla parempi ettei ala pakkasella koneita purkamaan,jos lekaa tarvii! Felician takapyörän laakeri ei tainnu pakkasesta (-28) tykätä ,kun alko vollottaa,voihan olla ,että parasta ennen päiväys meni ohi,mutta tais pakkanen vähän jeesata

SamiT kirjoitti:Nyt rupeaa mietityttämään, kun pitäisi hitsata isolla muuntajalla peräkärryprojektiin aisa ja vetosilmukka, että jääkö pelkkä aisa perään lumenajossa? Taitaa olla niin että korvataan tässä projektissa puuttuva sauman lujuus reilulla ylimitoituksella.

Kyllähän hyviä puikkoja löytyy myös vaihtovirralle, jos koneesta vaan löytyy se 65V tyhjäkäyntijännite, esim. Esab OK 48.04, testauslämpötilat ja iskusitkeysarvot:

-20 °C, 150 J
-40 °C, 100 J

Ongelmat on niillä pikkumuuntajilla, joilla on joku 50V tyhjäkäyntijännite.

Kokemuksen perusteella tiedän että latta fe52 5x50 katkeaa kolmenkympin pakkasessa vasaralla.

Huhtamon "Aineoppi" on tullut joskus luettua. Ei jäänyt mieleen juuri mitään, minkä voi täällä ulkomuistista toistaa. Käytäntö on osoittanut, että D -luokan rauta (lue teräs) kestää paremmin kuin A -luokkalainen. Ja molemmat on kylmässä huonompia kuin helteellä.

Ja vaikeammin hitsattava emäs 48 puikkosauma on parempi kuin rutiili 42. Saa unohtaa kosteudesta johtuvan vetyhaurauden tyystin, joka tosi hitsaajien mukaan on ehdottomasti vältettävää.

Kone on 70-luvun Esab THE 250 muuntaja, eiköhän tuo tyhjäkäyntijännite ole riittävä siinä noille OK 48.04 puikoille.

Kyllähän hyviä puikkoja löytyy myös vaihtovirralle, jos koneesta vaan löytyy se 65V tyhjäkäyntijännite, esim. Esab OK 48.04, testauslämpötilat ja iskusitkeysarvot:

-20 °C, 150 J
-40 °C, 100 J

Motokonemiehet ei mee mielelään metsään jos pakkanen on yli kolmekymmentä, teräketjukin on kuulemma niinkuin lasia.

Tuosta jutusta oli koulussa joskus puhetta.

Ennen ei osattu tehdä vielä pakkasen kestäviä teräksiä. Hauraus iski jo pikkupakkasella. 20-luvun teräkset on tosi surkeita sen suhteen. Pelastus oli, ettei silloin vielä osattu hitsata, joten rakenteissa ei voinut olla hitsausjännityksiä, jotka pakkasella tekisivät niistä vielä hauraampia. Sen jälkeen teräkset paranivat pikkuhiljaa, mutta hitsaaminen yleistyi. HItsaamisesta jääneet jännitykset heikensivät rakenteita. Muistaakseni vasta 80-luvun lopulla alkoi kylmähaurauslämpötila olla niin alhainen, ettei sillä ole enää juuri merkitystä. Nykyisissä teräksissä se lämpötila on -40 paremmalla puolella, joten ne kestää, eikä rikkoutumisia pitäisi tulla.

Viimeviikolla näkyivät käyttävän torninosturia vielä 30 asteen pakksessa. Ennen ei niin olisi saanut tehdä. Kaipa tuo nosturi oli jo sen verran uusi, ettei sitä kylmähauraus enää haitannut.