Puukattilan käytöstä

[-SS-]

Jos joka aamu pitäisi autoa sähköllä kaksi tuntia lämmittää
että pääsisi työpaikalle ajamaan niin melko hullua tuo homma
olisi.
Että vasta kun johto olisi irrotettu ja heitetty takakonttiin niin sitten
starttaisi.

Huomaatkos, Tutkija, sun kommenttis käy noinkin aseteltuna. Lisäarvo tähän keskusteluun pyöreä nolla.

-SS-

[AV]

Niin hölmön hommaa koko klapilämmitys ,mutta kun se suomen vauraus
kuitenkin lähtösin metsästä ,mm nokia alunperin metsäyhtiö , niin eikö
se olekkin hyvä että ymäretään ainoan Suomessa olevan luonnonvaran
päälle, ja lämitetään klapeilla ja pidetään metsät kasvussa.

[Eläkeläismetsuri]

Mökille on matkaa 105 km. Samalla,kun mökkeilee, tulee touhuttua puiden kanssa.
Kyllä saa olla kiitollinen älyvähästä, että on tullut hankittua kunnolliset harrastusvälineet, Husqvarna ja Massey Ferguson.

Samat merkit ja. Välimatkat vain 20-30 km riippuu missä palstassa käy .Nuo tuntemukset lumen vähyyteen (Yhden talven lumista). Kyllä on jo vähän haalennu, Kun asuu asfalti tien vieressä ja liikuntaa Bietlen kanssa ja halkojen kärrystä kisojen välillä. Niin se viimeinenkin kunto laskee. Jos ei järjestä vähän metsänraivuuta kesäksi.

[jiipee]

Kokemuksesta en tiedä mitään mutta on ihmisiä jotka eivät kertakaikkiaan
halua nautiskella rankametsässä puuhastelusta ja pilkkeiden pilkkomisesta.

Onhan niitä. Itse kuulun taas siihen ryhmään, joiden mielestä on hyvin rentouttavaa tehdä päivätyön vastapainoksi metsänhoitotöitä ja siinä sivussa säästää aimo siivu lämmityskustannuksissa. Kyllä se vaan on mukava työviikon päätteeksi päräyttää valmetti käyntiin (lähtee muuten siitä virta-avaimesta) ja käydä tekemässä pari mottia rankaa pelto-ojan reunalta. Siinä mieli lepää ja silmäkin, kun tulee siivottua sitä rytöä.

On vaan ihmisiä jotka käyvät päivisin töissä ja kun tulevat illalla kotiin
haluavat että kotona on tasainen lämpö.
Sellaiset ihmiset saattavat hyvinkin olla kiinnostuneita biopolttoaineilla
toimivista lämmitysjärjestelmistä.

Tunnustan kuuluvani näihin ihmisiin. Meillä tulee noin puolet talviajan lämmitysenergiasta niillä harraste-puuhastelu-klapeilla uuneissa ja loppu öljyllä lattialämmityksen kautta (pelkkä öljykattila). Tasainen on lämpö kotiin tullessa, lähes sama lämpötila joka päivä, kun on opittu lämmittämään uunia sopivasti keliin nähden. Pienet äkkilauhtumisetkaan ei vaikuta, kun on kivistä seinää ympärillä. Kiinnostusta on siis paljonkin biopolttoaineilla toimiviin lämmitysjärjestelmiin. Biopolttoainettahan ne antiikkiset klapitkin on.

Puita on tehty sieltä mistä ilmaista saa, mikä ei kelpaa myyntiin tai ei jostakin syystä kannata myyntipuuta tehdä. Joskus saa paremman kuutiohinnan puulle, kun tekee klapeiksi ja jättää sitä kalliiksi muuttunutta öljyä sen edestä ostamatta.

Tulee siinä klapihommassa hyötyliikuntaakin pitkin vuotta. Klapit on siitä hyvää lämmitysenergiaa, että ne lämmittää monta kertaa: metsässä sahan kanssa, pinolla kirveen kanssa ja sitten vielä uunissa. Naapuri pyörittää päätään ja toteaa: "hullun hommaa tuallaanen", soittaa ja tilaa kuorman valmista pihaan, kun minä sahaan ja halon pikkuhiljaa talven aikana. Kolmas kantaa papuja peltiämpärillä pirttiin ja lämmittää tönöään pellettikaminalla. Kukin tekee tyylillään.

[sähkäri12]

Nostetaas tämäkin nyt vaihteeksi taas ylös...

Lämmittelen täällä puukattilalla tällaista omakotitaloa. No nythän on niin, että savukaasujen lämpö on aivan liian kuumana. Hormi kulkee talon läpi ja lämmityksen aikana hormin ulkopinta on niin kuuma että ei siedä kättä pitää.

Kattilana Eneka 35 alapalo. Miten tulisi säätää toisioilmaventtiilit?

Ohituspeltiä joutuu pitämään hieman raollaan matalan hormin vuoksi!

Kattilavesi on 90-100c lämmityksen aikana. Varaaja on 2m3 jonka tapaan aina lämmittää n. 100-110 asteeseen. Latausventtiili on, säädetty 95 asteeseen.

Omakotitalo, 300m2 ja varaaja riittää 1½ päiväksi pikkupakkasella (-5c). Sähkövastus menee päälle 50 ast ja pois 55 ast.

Toinen juttu:

Kalvopaisunta-säiliö tuottaa ilmaa!?! Järjestelmässä on kaksi säiliötä ja ne on vierekkäin ja niiden päällä automaatti-ilmari. Aina säännöllisin väliajoin täytyy ilmata säiliöt. Automaatti-ilmarista täytyy päästää vettä pitkään ja sitten alkaa kuulua toisesta säiliöstä porinaa ja sieltä tulee tautisesti ilmaa. Järjestelmän paine ilmauksen aikana 1,5bar - 1,0bar. Ilma ei säiliöön pääse oikein mistää muualta systeemistä kuin säiliöstä itsestään, kun säiliöille lähtö on varaajan alareunassa ja tuo toinen mistä ilma tulee on alempana kuin toinen.

Voisiko se kalvo siellä sisällä olla rikki ja ilma tulla ilmapuolelta vesipuolelle?

[tane II]

Niin, paljonkos se savukaasujen lämpötila sitten on? Jos mittaria ei ole, kannattaisi varmaan hankkia!

Korkea savukaasun lämpötila seuraa lähinnä kahdesta asiasta:

• Kattilan 'ajo' suurella teholla
  Likaantunut kattila (jolloin lämpö ei siirry savukaasuista veteen)

Mitenhän tuo toisioilma tosiaan pitäisi säätää, ilman mittalaitteita! Tavoite tietysti on täydellinen palaminen ilman ylimääräistä ilmaa (joka vie vain lämpöä harakoille). Kattelin Jäspi YPV 40 kattilan esitettä ja käyttöohjetta (joka toki on yläpalokattila), siinä ei ollut lainkaan toisioilmaventtiiliä! Vanhemmassa Jämä 140 YP kattilassa, jollainen on kotipaikassa, se oli, en kyllä muista, miten se säädettiin . Pitäisikö tavoitella mahdollisimman korkeaa savukaasun lämpötilaa, ensiöilmaa muuttamatta? Periaate on tietenkin se, että ensiöilmalla säädetään kattilan teho ja toisioilmalla täydellinen palaminen.

[Manuel]

Niin, paljonkos se savukaasujen lämpötila sitten on? Jos mittaria ei ole, kannattaisi varmaan hankkia!

Korkea savukaasun lämpötila seuraa lähinnä kahdesta asiasta:

• Kattilan 'ajo' suurella teholla
  Likaantunut kattila (jolloin lämpö ei siirry savukaasuista veteen)

Mitenhän tuo toisioilma tosiaan pitäisi säätää, ilman mittalaitteita! Tavoite tietysti on täydellinen palaminen ilman ylimääräistä ilmaa (joka vie vain lämpöä harakoille). Kattelin Jäspi YPV 40 kattilan esitettä ja käyttöohjetta (joka toki on yläpalokattila), siinä ei ollut lainkaan toisioilmaventtiiliä! Vanhemmassa Jämä 140 YP kattilassa, jollainen on kotipaikassa, se oli, en kyllä muista, miten se säädettiin . Pitäisikö tavoitella mahdollisimman korkeaa savukaasun lämpötilaa, ensiöilmaa muuttamatta? Periaate on tietenkin se, että ensiöilmalla säädetään kattilan teho ja toisioilmalla täydellinen palaminen.

Sellainen karkea ohje toisioilmalle on n. 10%, mutta pitäisi saada mahdollisimman kuumana sinne.

[tane II]

Mistäpä ne prosentit kattilasta lukee, jos vaikka se 10% sattuisikin olemaan oikea arvo , en kyllä missään ole tuommoista nähnyt.

Katselin Lasse Wahlroosin mainiota kirjaa "Kotimaiset polttoaineet ja keskuslämmityskattilat" (2. painos vuodelta 1980), jossa säätöä neuvotaan tekemään liekin ja savukaasujen värin perusteella: Kun liekki on valkoisen keltainen ja savupiipusta tuleva savu vaalean harmaata, toisio-ilman säätö on kohdallaan. Punainen liekki ja tumma savu kertoo tietysti liian pienestä toisioilman määrästä ja häikäisevän valkoinen liekki ja valkoinen savu liian suuresta.

[Hervast]

Arimaxin palokaasujen lämpötila maksimissaan vähä toistasataa astetta, ei juuri lämmitä teräsputki tiilipiippua. Molemmat ilmaluukut n. 3 cm raollaan ja latauspumppu täysillä, kerkeää hyvin siirtämään kattilan kehittämän lämmön.

Ittellekin tuli tuosta mieleen että tuossa kattilassa ei lämpö kerkeä siirtyä veteen, kattilan teho tulisi optimoida nuohouksella ja vedonsäädöllä ja varmistaa että latauspumpun teho on riittävä. Arimaxissa ei kattilan veden lämpö pääse nousemaan juuri yli 80 c

[sähkäri12]

Kattilan lämpötila pakko pitää 100 asteen tuntumassa koska muuten latausventtiili ei sulkeudu ja vesi kiertää kattilan ja varaajan väliä turhaan kunnes varaja 80 ast.

Savukaasulämpö aluksi oli niin kuuma että 500 asteen mittari löi pohjaan, nykyään 380-480 astetta.

Toisioilma auki n. 10mm.

[Eläkeläismetsuri]

Onko niitä matalalämpö kattiloita käytössä joissa piti hyötysuhde olla yli 100%. Niissä kun savukaasut jäähtyy samalla lämmittävät on alle 100 astett, Niitä voi käytännössä johtaa muoviputkea pitkin. Kattila muistaakseni sopi keittiön komeroon. Näitä esiteltiin 80 luvulla monessakin rakennus näyttelyssä.

[tane II]

Kattilan lämpötila pakko pitää 100 asteen tuntumassa koska muuten latausventtiili ei sulkeudu ja vesi kiertää kattilan ja varaajan väliä turhaan kunnes varaja 80 ast.

Ymmärsinkö oikein, siis kiertää lämmityksen lopettamisen jälkeen? Meillä ainakin on latauspumpussa säädettävä termostaatti, jolla kierto loppuu. Tosin taidettiin se usein sammuttaa käsinkin kytkimestä, eikä jääty odottamaan termostaatin katkaisua. Ja unohdettiin laittaa takaisin päälle lämmitysta uudestaan aloitettaessa, sitten hirveessä paniikissa pannuhuoneeseen kytkemään pumppu päälle, kun kattilasta kuuluu kauhia porina

Savukaasulämpö aluksi oli niin kuuma että 500 asteen mittari löi pohjaan, nykyään 380-480 astetta.

Toisioilma auki n. 10mm.

Hurjia lukuja! Pitäisi hyvässä alapalokattilassa olla 200..280 °C, mahtoiko meillä yläpalokattilassakaan mennä koskaan yli 400 °C:n.

p.s.
Ja yli 100 % hyötysuhteita en sitten ota todesta

[Eläkeläismetsuri]

Tuo hyötysuhteella yli 100 verrattiin kattilan normaali hyötysuhteeseen, Tämä uusi keksintö piti olla jotain muuta mihin oli totuttu. Mainomiesten kikka. Ainahan niitä tulee uusia totuuksia/ käytäntöjä.

[Hervast]

Tuollaiset yli 200 asteen savukaasunlämpötilat tuntuvat äkkiseltään melkoiselta lämmitysenergian haaskaukselta. Taitavat nykyään olla yläpalokattiloidenkin savukaasunlämpötilat alle 250 astetta.

Ittelläkin latauspumppu kierrättää vettä kattilan ja varaajan välillä vain silloin kun kattilassa on tulet, termostaatilla säädetään lämpötila minkä yläpuolella vesi kiertää. Yleensä se on 65-80 astetta, kun kattila sammuu ja jäähtyy katkaisee termostaatti turhan vedenkierrätyksen.
Latausventtiili on sitävarten että kattilaan ei ikinä menisi varaajasäiliöstä alle 65 asteista vettä jolloin kattilan hyötysuhde pienenee lämmityksen alkuvaiheessa koska kattilan optimaalinen käytölämpötila ei ole riittävän suuri.

Parikertaa on itelläkin jäänyt säätämättä termostaatti normaaliin n. 60 asteeseen tai sitten latauspumpun kytkin on ollut pois päältä. Olenkin pyrkinyt sammuttamaan latauspumpun termarin säädöllä.

[Tom1s]

Moro

Itse lämmittelen 2001 mallisella Jämätek Nature 40kW (käänteispalokattila?) 3m3 varaajaa.

Tossa maksimi lämpötila savukaasulla on ollut 270 jolloin alkaa ruudussa vilkkumaan E että tarvitsisi putsata. Mulla on hormiin menevässä putkessa oma savukaasuanturi joka on liitetty oumaniin ja liitteenä viikon datat.

Itse en lämmitä varaajaa kuin 60asteeseen "ylälämmön" eli kattilasta tuleva putki toki ~80 asteista mutta lieriö varaajan "ylälämpömittari" on reilu 60astetta. Näin suihkussakin tarkenee helposti. Tuntuu että menee lämpöä hukkaan enemmän jos varaajan vetää kuumemmaksi. Tietysti jos seuraavan päivän olisi poissa kotoa niin ajan varaajan kuumemmaksi ettei napsahda vastuksille. Ulkolämpötila heittelee kun anturi niin lähellä pannuhuoneen ovea.

[sähkäri12]

No siitä kattilan lämmöstä vielä tarkennus eli systeemi latausventiili on Danfoss AVTA.

Tuossa numeron 5 kohdalla avautuminen on 100 astetta ja sulkeutuminen 95 astetta. Jos käännän sen asentoon 4, avautuu 80 ja sulkeutuu 75. Ja lämmitän varaajan esim. 90 asteeseen. Latausventtiili on auki niin kauan, että varaaja on 75 astetta. Latauspumppu pyörii aina kun kattilalämpö yli 50 astetta. Muuten alkaa pistekiehunta. Tuo toimii noin erittäin hyvin eikä tarvitse itse sulkea mitään latauspumppua.

Miten savulämpöjä alennetaan?

[Tom1s]

Kaverit jo vitt**ilee että eikö se riitä että heittää klapia pesään että tarviiko siitä vielä käppyröitäkin tehdä. En näköjään sentään ainut ole

Aika jännä että sulla alkaa latauspumppu pyörimään jo 50 asteen kohdilla. Mulla vasta ~80 latauspumppu menee päälle ja thermovar päästää veden kattilaan kun se on yli 72astetta. Tietysti kattiloita monenlaisia mutta tolla itse pystyn säätämään jos savukaasun lämpötila nousee liiaksi. Toisaalta jos kattila on kutakuinkin puhdas ei liian kovista lämmöistä pitäisi olla ongelmaa.

Itse olenkin miettinyt että meneekö noin korkealla latauspumpun käynnistymislämpötilalla hukkaan energiaa kun se jääkin puupannuun eikä varaajaan varsinkin kun varaaja olisi kylmempi kuin 80astetta. Toisaalta aloituslämpötilan laskeminen nokeuttaa pannua?

[grani]

Kaverit jo vitt**ilee että eikö se riitä että heittää klapia pesään että tarviiko siitä vielä käppyröitäkin tehdä. En näköjään sentään ainut ole

Aika jännä että sulla alkaa latauspumppu pyörimään jo 50 asteen kohdilla. Mulla vasta ~80 latauspumppu menee päälle ja thermovar päästää veden kattilaan kun se on yli 72astetta. Tietysti kattiloita monenlaisia mutta tolla itse pystyn säätämään jos savukaasun lämpötila nousee liiaksi. Toisaalta jos kattila on kutakuinkin puhdas ei liian kovista lämmöistä pitäisi olla ongelmaa.

Itse olenkin miettinyt että meneekö noin korkealla latauspumpun käynnistymislämpötilalla hukkaan energiaa kun se jääkin puupannuun eikä varaajaan varsinkin kun varaaja olisi kylmempi kuin 80astetta. Toisaalta aloituslämpötilan laskeminen nokeuttaa pannua?

Klabilämmityksessä lämmitysautomatiikka on minun mielestä turha kapistus koska itse on siellä lämmityksen aikana (3-4t/vrk) vähän väliä lisäämässä puita pesään ja voi samalla tehdä tarvittavat säädöt ja kun ainakin minun tapauksessa puut ovat ilmaisia niin puun optimaalinen käyttö ei maksa takaisin minkäänlaisia investointeja puunkulutuksen pienentämiseksi. Jos harrastukseen kuuluu automatiikan kehitys niin se on aivan eri juttu ja silloin kaikenlaisia käppyröitä kuuluu asiaan.
Itse olen panostanut toimintavarmuuteen ja sähkökatkon varalle.

[aku4011]

Klabilämmityksessä lämmitysautomatiikka on minun mielestä turha kapistus koska itse on siellä lämmityksen aikana (3-4t/vrk) vähän väliä lisäämässä puita pesään ja voi samalla tehdä tarvittavat säädöt ja kun ainakin minun tapauksessa puut ovat ilmaisia niin puun optimaalinen käyttö ei maksa takaisin minkäänlaisia investointeja puunkulutuksen pienentämiseksi. Jos harrastukseen kuuluu automatiikan kehitys niin se on aivan eri juttu ja silloin kaikenlaisia käppyröitä kuuluu asiaan.
Itse olen panostanut toimintavarmuuteen ja sähkökatkon varalle.

aamen!

[Eläkeläismetsuri]

Klabilämmityksessä lämmitysautomatiikka on minun mielestä turha kapistus koska itse on siellä lämmityksen aikana (3-4t/vrk) vähän väliä lisäämässä puita pesään ja voi samalla tehdä tarvittavat säädöt ja kun ainakin minun tapauksessa puut ovat ilmaisia niin puun optimaalinen käyttö ei maksa takaisin minkäänlaisia investointeja puunkulutuksen pienentämiseksi. Jos harrastukseen kuuluu automatiikan kehitys niin se on aivan eri juttu ja silloin kaikenlaisia käppyröitä kuuluu asiaan.
Itse olen panostanut toimintavarmuuteen ja sähkökatkon varalle.

aamen!

Halkolämmityksessä on vielä se haitta jos veto laitetaan termostaatilla niin aamuyöstä kun puut loppuu pesästä ja lämpö laskee niin termostaatti aukaisee luukun turhaan auki ja lämpö karkaa vieläkin nopeammin. Ainoastaa päivällä vedon säätö käytössä. Jolloin se on paikallaan.