Masinistit keskustelupalsta

Ihan oikein.
Eli tuollainen 130kWh 10m korkuisessa tornissa painaisi 4680 tonnia, ihan havainnollistussyistä valitisin tuon noin traktorinakullisen siksi että tonnimäärä vastaa Silja Europan uppoumaa.
Korkeutta kasvattamalla toki saa tuon kätevän kotiakun pienemmäksi. 100m tolpassa pärjätään vain 468 tonnilla.

Ai se oli noin vähän, olisin veikannut että jossain 5kWh tienoilla. Mutta sen kyllä pitäis tietää ihan maalaisjärjellä että vesisäiliöön ei pysty energiaa säilömään mainittavia määriä.

skuikka kirjoitti: ↑Ma Loka 14, 2019 2:46 pm Ihan oikein.
Eli tuollainen 130kWh 10m korkuisessa tornissa painaisi 4680 tonnia, ihan havainnollistussyistä valitisin tuon noin traktorinakullisen siksi että tonnimäärä vastaa Silja Europan uppoumaa.
Korkeutta kasvattamalla toki saa tuon kätevän kotiakun pienemmäksi. 100m tolpassa pärjätään vain 468 tonnilla.

Nyt tais mennä amppeeritunnit ja kilovattitunnit sekaisin.
Traktorin akun kapasiteetti on amppeeritunteina.

Yrjö kirjoitti: ↑Ma Loka 14, 2019 3:19 pm

skuikka kirjoitti: ↑Ma Loka 14, 2019 2:46 pm Ihan oikein.
Eli tuollainen 130kWh 10m korkuisessa tornissa painaisi 4680 tonnia, ihan havainnollistussyistä valitisin tuon noin traktorinakullisen siksi että tonnimäärä vastaa Silja Europan uppoumaa.
Korkeutta kasvattamalla toki saa tuon kätevän kotiakun pienemmäksi. 100m tolpassa pärjätään vain 468 tonnilla.

Nyt tais mennä amppeeritunnit ja kilovattitunnit sekaisin.
Traktorin akun kapasiteetti on amppeeritunteina.

Traktorin akku 100Ah x 12V = 1.2kWh
Toisaalta akusta voi käyttää vaan 30% kapasiteetista,
Jos vähänkään pitempää elinkaarta tavoittelee.

Niin muuten meni ja pahasti.
Em akku olisi n.1.5kWh kapasiteetiltaan. Harmillista, tuo silja Europa kuulosti niin hauskalta.
Eli vain 50 tonnia + hyötysuhdehäviöön menevä vesimäärä kymmenessä metrissä riittäisi traktorin akun korvaajaksi.
Kai tuo kuitenkin rintamamiestaloa enemmän painaa?

Jos on vaikka 130 Ah; 12 V akku, niin sen energiasisältö on (noin) 12 V x 130 Ah = 1,5 kWh.
Huom. Kapasiteetti (ampeeritunteina) käynnistysakuille ilmoitetaan yleensä 20 h purkausajalla, 25 C asteen lämpötilassa, 1,75 V/kenno loppujännitteeseen.
Traktoriakun tärkein ominaisuus kuitenkin on sen kylmäkäynnistysvirta (CCA).
1000 A on monesti ihan riittävä.

skuikka kirjoitti: ↑Ma Loka 14, 2019 2:46 pm Ihan oikein.
Eli tuollainen 130kWh 10m korkuisessa tornissa painaisi 4680 tonnia, ihan havainnollistussyistä valitisin tuon noin traktorinakullisen siksi että tonnimäärä vastaa Silja Europan uppoumaa.
Korkeutta kasvattamalla toki saa tuon kätevän kotiakun pienemmäksi. 100m tolpassa pärjätään vain 468 tonnilla.

Pikkusen asian vierestä:

Tuo Silja Europen 4680 tonnia on itse asiassa ko laivan "dead weight" eli maksimi kantavuus, sisältäen miehistön, matkustajat, rahdin, polttoaineet ym. Uppouma taas on laivan kokonaispaino, Silja europan painoa en heti löytänyt, mutta silja serenade on noin 26000 tonnia.

Silja Europeen manee 60 rekkaa, joka olisi jo suuruusluokaltaan 2400 tonnia, joten uppouma 4680 tonnia ei ole realistinen.

Eli minusta Wikipediassa on virhe tässä tiedossa, siellä puhutaan uppoumasta 4680 tonnia.

8400 kirjoitti: ↑Ma Loka 14, 2019 3:18 pm Ai se oli noin vähän, olisin veikannut että jossain 5kWh tienoilla. Mutta sen kyllä pitäis tietää ihan maalaisjärjellä että vesisäiliöön ei pysty energiaa säilömään mainittavia määriä.

Tämä riippuu ihan siitä, miten asian tekee ja järjestää. Jos on painetta kestävä säiliö voi sinne jättää ilmatilaa ja pumpata vettä päästämättä ilmaa pois. Paineakku siis.

Ilmalla huono hyötysuhde

ihmehitsari kirjoitti: ↑Ti Loka 15, 2019 9:53 am Ilmalla huono hyötysuhde

Tuossa ilma toimisi vain painejousena ja ulos päästettäisiin vain vettä välillä jonkun voiman talteen ottavan rupelin kautta.

Superdextaaja kirjoitti: ↑Ti Loka 15, 2019 9:59 am

ihmehitsari kirjoitti: ↑Ti Loka 15, 2019 9:53 am Ilmalla huono hyötysuhde

Tuossa ilma toimisi vain painejousena ja ulos päästettäisiin vain vettä välillä jonkun voiman talteen ottavan rupelin kautta.

Mietin nyt, tietääkö ilma-muu kaasu millä/ mikä sitä puristaa kasaan-paineistaa?
Onko esim sähkömoottorilla vettä painesäilöön pumpaten tehty ilmanpaine energiatehokkaampaa kuin paineilmakompressorilla tehty paine?

Ai niinkuin joku jättikokoinen vesioinas dynamolla?

Tarviikohan tässä alkaa todellakin varastoimaan energiaa jollakin tiivistetynvedyn-oinaaseen?
"Suunniteltu pilotti toteutuu: Säätösähkömarkkinoilla otetaan käyttöön 1 MW minimitarjouskoko"
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... b17cfbf63e

Tahtoopi olla niin, jotta kun pakkauskoko pienenee niin yksikköhinta nousee.

Mitäs sille paineakun kaasulle tapahtuu kun se paineistetaan? Miten se vaikuttaa hyötysuhteeseen?

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... a8a9f80019
Vähän tai oikeastaan paljonkin samansuuntainen ajatus tuossa mutta painesäiliönä ei tarvitsisi olla korkeuseroa välttämättä ollenkaan. Sopivalla välityksellä tuulimylly pystyy pumppaamaan kovankin ilmanpaineen tuollaiseen yksistään vettä pumppaamalla vaikka maan alaiseen säiliöön ja sieltä sitten voi ottaa vedenpaineen tarvittaessa vaakasuunnassa ja ylöskin päin jollekin dynamolle.

Superdextaaja kirjoitti: ↑Ti Loka 15, 2019 9:39 am

8400 kirjoitti: ↑Ma Loka 14, 2019 3:18 pm Ai se oli noin vähän, olisin veikannut että jossain 5kWh tienoilla. Mutta sen kyllä pitäis tietää ihan maalaisjärjellä että vesisäiliöön ei pysty energiaa säilömään mainittavia määriä.

Tämä riippuu ihan siitä, miten asian tekee ja järjestää. Jos on painetta kestävä säiliö voi sinne jättää ilmatilaa ja pumpata vettä päästämättä ilmaa pois. Paineakku siis.

Saisko sillä 36 kuution vesisäiliöllä sen jäkeen jopa kahdet kahvit keitettyä? Oikeasti, trollaatko sä taitavasti vai käytkö niinsanotusti hitaalla?

Aika haihatteluahan tuo kotimittakaavassa on. Jos on luonnonvarasto ja muuten hukkaan menevää energiantuotantoa, voi pumppailu olla kannattavaa.
Mittakaava vaan pitää olla varsin iso.
Paineilma-akkuihinkin energiaa jemmataan, käyttöön saa ladatusta alle puolet, sellainen yksityiskohta kuin kaasun lämpeneminen puristettaessa tekee hommasta kohtuu tehotonta.

Sitten kun suuruusluokka on miljoonia-miljardeja kuutioita tekojärvessä ja luontoäiti sitä jatkuvasti sateella täyttää, niin voidaan rakentaa vesivoimala. Energian säilöminen on hankala juttu, kun se on niin mitätön määrä mitä sitä saa potentiaalienergiaksi ja tai vaikka lämmöksi säilöttyä. Sehän noitten tuulimyllyjenkin ongelma on kun sitä sähköä ei saada välttämättä ollenkaan silloin kun tarve on kovin.

Juuri tuotahan noilla kompensoidaan. Kun energiaa tulee vähän milloin sattuu niin se voi olla järkevä jemmata huonollakin hyötysuhteella jos jemma on halpa tehdä.

Olen paraikaa kirjoittamassa kirjaa siitä, mitä teknologioita pitäisi jatkokehittää ja miten, jotta saataisiin Saharasta Etelä-Ruotsiin yltävä tasausyhteys. Keskellä linjaa Alppien pumppuvoimalat.