Sähköautot tulevat

[Juhnu]

Olen ollut täällä Georgiassa muutaman päivän ja huomioini on kiinnittynyt noiden Toyota Priusten suureen määrään täällä Thibilisissä, osa on ilmeisesti Japanista käytettynä tänne tuotuja (ratti oikealla). En kyllä pysty päättelemään katuvilinässä kulkevatko sähköllä vai bensalla? Välin tuntuu että jopa joka kymmenes auto näyttäisi olevan Prius. Volvoja ja ranskalaisia ei näy ollenkaan, pääasiassa japseja ja muita kaukoidän tuotteita ja vanhoja saksalaisia (Opel, VAG, bmw ja mersu).

Bensalla kulkevat, vain uusimmat ovat plugin malleja joilla pääsee pidemmälle kuin korttelinvälin. (normi priuksessa n.1kwh akku jota ladataan jarrutuksista vs 10kwh akku jota ladataan seinästä ja jarrutuksista)

[Refy]

Ainakin ennenvanhaan Japanissa ei käytetyille voinut laillisesti tehdä kuin romutuksen. Mafia hoiti trokaamisen Siperiaan.

[tane II]

Kyllä Japanista viedään käytettyjä autoja paljon, ympäri maailmaa, Suomeenkin. Valtavia huutokauppoja, joista netin kauttakin pääsee ostamaan ainakin välittäjien ja meklareiden kautta, ei ehkä suoraan.

Meno on suorastaan huimaa: http://www.j-spec.com.au/auction

Prius-hybridit ovat suosittuja: Everyone in Mongolia drives a Prius

[8400]

Japanista saa puoli-ilman jotain 2000-luvun taitteen ässämersua, rahtikulut ja tullit nostaa hinnan kyllä lähemmäs suomen hintoja mutta erona on se että ovat monesti alle 100 tuhatta ajettuja, täysin ruosteettomia ja lisäksi ratti vasemmalla kun se eurooppalainen auto vasemmalta ohjattavana on heille joku statussymboli.

[m_kane]

Nyt tuossa on jotain järkeä, mutta kyllä tuossa silti joku mättää. Jos auton liikuttamiseksi on akussa tietty määrä energiaa, niin ei se voi sitä enempää käyttää. Ei millään. Hyötysuhdetta vaan saadaan lähemmäs sitä yhtä, jonka yli ei voi mennä.

Miksi ei voi olla yli yhden? Jos oletetaan (vaikkei näin tietenkään ole, muttei kovin kaukana olla), että sähkömoottorin ja voimalinjan hyötysuhde olisi 100%, eikö silloin hyötysuhde olisi tasan yksi? Tähän kun tuodaan lisäenergiaa jarrutuksista, kasvaa hyötysuhde tietysti tuosta yhdestä.
Löyhästi asiaa voi verrata ilmalämpöpumppuun. Siinäkin hyötysuhde huitelee helposti 3-5 välillä. Siinä lisäenergiaa otetaan ilmasta, sähköautossa jarrutusenergiasta.

[PuuhaPate]

Nyt tuossa on jotain järkeä, mutta kyllä tuossa silti joku mättää. Jos auton liikuttamiseksi on akussa tietty määrä energiaa, niin ei se voi sitä enempää käyttää. Ei millään. Hyötysuhdetta vaan saadaan lähemmäs sitä yhtä, jonka yli ei voi mennä.

Miksi ei voi olla yli yhden? Jos oletetaan (vaikkei näin tietenkään ole, muttei kovin kaukana olla), että sähkömoottorin ja voimalinjan hyötysuhde olisi 100%, eikö silloin hyötysuhde olisi tasan yksi? Tähän kun tuodaan lisäenergiaa jarrutuksista, kasvaa hyötysuhde tietysti tuosta yhdestä.
Löyhästi asiaa voi verrata ilmalämpöpumppuun. Siinäkin hyötysuhde huitelee helposti 3-5 välillä. Siinä lisäenergiaa otetaan ilmasta, sähköautossa jarrutusenergiasta.

Hyvä masinisti-veli, ilmalämpöpumpun hyötysuhde EI OLE mitään väliltä 3-5, vaan alle 1.
Ilmalämpöpumpun kyseessä ollessa puhutaan tekokertoimesta COP, joka on eriasia kuin hyötysuhde.

[8400]

Nyt tuossa on jotain järkeä, mutta kyllä tuossa silti joku mättää. Jos auton liikuttamiseksi on akussa tietty määrä energiaa, niin ei se voi sitä enempää käyttää. Ei millään. Hyötysuhdetta vaan saadaan lähemmäs sitä yhtä, jonka yli ei voi mennä.

Miksi ei voi olla yli yhden? Jos oletetaan (vaikkei näin tietenkään ole, muttei kovin kaukana olla), että sähkömoottorin ja voimalinjan hyötysuhde olisi 100%, eikö silloin hyötysuhde olisi tasan yksi? Tähän kun tuodaan lisäenergiaa jarrutuksista, kasvaa hyötysuhde tietysti tuosta yhdestä.
Löyhästi asiaa voi verrata ilmalämpöpumppuun. Siinäkin hyötysuhde huitelee helposti 3-5 välillä. Siinä lisäenergiaa otetaan ilmasta, sähköautossa jarrutusenergiasta.

Mutta noi on markkinoinnin tai muun sellaisen takia keksitty ja saatu siten että verrataan johonkin muuhun. Lämpölaitoksissakin puhuttiin joskus yli yhden hyötysuhteista kun niihin tuli savukaasupesurit, eli saatiin se polttoaineessa oleva veden höyrystämiseen käytetty energia takaisin. Se on kuitenkin fakta, että jos tyhjän sähköauton akkuun ladataan vaikka 50 kilowattituntia energiaa, niin se matka minkä se taittaa sillä varauksella, niin siihen EI kulu yli 50 kilowattituntia. Katsos kun auto voi yhdellä kiihdytyksellä matkata vaikka miljoona kilometriä, tai teoriassa ikuisesti, sekä jarrutella ja kiihdytellä loputtomasti jos energian talteenotto toimisi 100% häviöttömästi JOS kitkaa ei olisi.

[m_kane]

Joo kieltämättä hyötysuhde oli väärä sanavalinta. Voitaisiinko sähköautoissa sitten puhua tehokertoimesta? Ajatellaan taas teoreettista tilannetta että laitoksen hyötysuhde olis 100%. Tällöin esimerkiksi 50kwh varauksella pääsee vaikka 300km vaihtelevaa ajoa, jossa joudutaan vauhtia välillä jarruttamaan. Jos katolle laitetaan aurinkopaneeli, se lisää matkaa, vaikkapa 30km, olisko tehokerroin tällöin 1.1? Jos sama energia otetaan talteen jarrutuksista, miten se eroaa aurinkoenergiasta? Käytännön tilanne kuitenkin on, että autoa joudutaan jarruttamaan, jolloin liike-energiaa palaa hukkaan. Teoriassa taas kaikki energia käytettäisiin liikkeen tuottamiseen jolloin regenerointia ei tapahtuisi, mutta tämähän ei käytännössäntoteudu.

[tane II]

Jos katolle laitetaan aurinkopaneeli, se lisää matkaa, vaikkapa 30km, olisko tehokerroin tällöin 1.1? Jos sama energia otetaan talteen jarrutuksista, miten se eroaa aurinkoenergiasta?

Siinä, että liike-energia on otettu akusta, viime kädessä lataukseen käytetystä sähköverkosta tai polttomoottorigeneraattorista, ja osa siitä saadaan takaisin jarrutusenergian talteenotolla. Aurinkoenergia on ulkopuolelta tulevaa energiaa, sitä ei ole otettu akusta.

Älkää nyt yrittäkö keksiä sitä ikiliikkujaa, se on todettu mahdottomaksi jo kauan sitten

[Sähkömasinisti]

Sähköautoahan ei jarruteta muulla kuin sähkömoottorilla normaaliajossa. Tällöin kineettinen energia palaa akkuun. Käytännössä systeemi on äärimmäisen yksinkertainen. Kun moottorilla jarrutetaan se nostaa nk. välipiirin jännitettä ja kun välipiiri on yhtä kuin akku,niin energia palautuu erittäin korkealla hyötysuhteella takaisin akkuun.
Tätä samaa systeemiä on hyödynnetty teollisuuden koneissa jo ainakin 15 vuotta. Itse tein ensimmäisen välipiirin talteenottoa hyödyntävän koneen 2007. Nykyisin isot koneet tehdään suoraan välipiirin DC syötöllä, jossa on sitten samassa systeemissä verkohakkurit takaisinsyöttöä varten..
Tällä oli erittäin suuri merkirtys pyörivien koneiden energiankäytössä varsinkin koneissa jossa tarvitaan jarrutusta.

[tane II]

Pitää nyt vaan muistaa, kun tätä liike-energian talteenoton hyvää hyötysuhdetta hehkutetaan, että suuri osa käytetystä energiasta ei koskaan päädy auton liike-energiaksi, vaan kuluu sähköisiin ja mekaanisiin häviöihin, kitkaan ja ilmanvastukseen. Tämä on se energia, joka kulutetaan silloinkin, kun autolla ajetaan tasaisella maalla ja tasaisella nopeudella; se kulutus ei ole nolla!

[PuuhaPate]

Tähän aluksi se pyydetty "Kalja"-varoitus!
Vaikka itse sähköauton hyötysuhde olisi tasan 1.
Ei kokonaisuuden hyötysuhde kuitenkaan ole 1.
”Laskennallinen hyötysuhde voimalasta auton sähkömoottorin akseliin on moottorin osateholla alle 50 prosenttia”, Rauhala sanoo.
Sähköautoon laitetaan valmista energiaa, joka on valmistettu jossain kaukana muualla.
Polttikseen laitetaan energianlähdettä.
Kyllä, sekin on valmistettu jossakin kaukana, mutta samalla kaukana valmistetulla polttoaineella valmistetaan myös sähköauton energia.
On aivan höpöä puhua tuuli- tai aurinkoenergiasta auton energianlähteenä, niin kauan kun sähköä täytyy tehdä polttomoottorilla tai kivihiilellä. Sitten kun kaikki muukin sähkö tehdään päästöttömästi, voidaan myös autoon alkaa saamaan päästötöntä sähköä.
Eihän sellaisessa ideassa ole mitään järkeä, että sähköautoille tehdään päästötöntä energiaa ja vaikkapa kotitalouksille tehdään sähköä kivihiilestä.
Tai no, onhan siitä se hyöty että suurissa CITYissä voidaan ajella ilman pakokaasuja. Sillä taas ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen ehkäisyn kanssa. Pelkkää paikallista puhtautta, jossa ei tietenkään ole sinällään mitään vikaa.
Suomessa sellaista ei tarvita mitenkään kipeästi.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... ad6e847eeb

[8400]

Kitkaanhan se auton liikuttamiseen(se pyörille menevä voima) kuluva polttoaine kuluu polttomoottoriautossa 100 prosenttisesti. Massan kiihdyttämiseen kulutettu energia muuttuu lämmöksi jarruissa tai moottorissa, kaikista taloudellisimmassa tyylissä samaan kuin tasainen ajokin eli ilmanvastukseen ja renkaiden pyörimiseen. Tasaisessa nopeudessa taistellaan ilmanvastusta vastaan ja pienemmässä määrin renkaiden vierintävastukseen. Massan kiihdyttämiseen vaaditaan tietty energiamäärä, loppu on kitkaa. Avaruudessa ei ole kitkaa joten suht pienellä energiamäärällä se auto voi kulkea mukavaa 1km/s matkavauhtia lähimmälle tähdelle, 1200000 vuotta. Aika pieni keskikulutus, mitähän tästä markkinointimiehet saa hyötysuhteeksi?

[8400]

Tähän aluksi se pyydetty "Kalja"-varoitus!
Vaikka itse sähköauton hyötysuhde olisi tasan 1.
Ei kokonaisuuden hyötysuhde kuitenkaan ole 1.
”Laskennallinen hyötysuhde voimalasta auton sähkömoottorin akseliin on moottorin osateholla alle 50 prosenttia”, Rauhala sanoo.
Sähköautoon laitetaan valmista energiaa, joka on valmistettu jossain kaukana muualla.
Polttikseen laitetaan energianlähdettä.
Kyllä, sekin on valmistettu jossakin kaukana, mutta samalla kaukana valmistetulla polttoaineella valmistetaan myös sähköauton energia.
On aivan höpöä puhua tuuli- tai aurinkoenergiasta auton energianlähteenä, niin kauan kun sähköä täytyy tehdä polttomoottorilla tai kivihiilellä. Sitten kun kaikki muukin sähkö tehdään päästöttömästi, voidaan myös autoon alkaa saamaan päästötöntä sähköä.
Eihän sellaisessa ideassa ole mitään järkeä, että sähköautoille tehdään päästötöntä energiaa ja vaikkapa kotitalouksille tehdään sähköä kivihiilestä.
Tai no, onhan siitä se hyöty että suurissa CITYissä voidaan ajella ilman pakokaasuja. Sillä taas ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen ehkäisyn kanssa. Pelkkää paikallista puhtautta, jossa ei tietenkään ole sinällään mitään vikaa.
Suomessa sellaista ei tarvita mitenkään kipeästi.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... ad6e847eeb

Kerrankin teikäläiseltä hyvä kirjoitus, pitäisköhän sun ottaa olutta vähän useammin?

[PuuhaPate]

Minullakin on hetkeni.
Tai jotain.

[mauri]

Sähköautoilun energiahyötysuhteen voi laskea kertomalla kaikkien sarjassa olevien laitteiden hyötysuhteet keskenään. Esimerkiksi vesivoimalla tuotettu. Paljonko vesiputouksen energiasta saadaan sinne Teslan pyöriin? Tällä kertaa ei huomioida voimalaitoksen rakentamiseen aikoinaan käytettyä energiaa, eikä sen käytön energian kulutusta. Seuraavat laitteet ovat sarjassa tässä energiaketjussa, osan niistä voi jättää pois riippuen siirtoverkon rakenteesta:
vesiturbiini
generaattori
generaattorin muuntaja 6 kV/110 kV
kantaverkon muuntaja 110 kV/400 kV
suurjännitelinja 400 kV
kantaverkon muuntaja 400 kV/110 kV
suurjännitelinja 110 kV
muuntaja 110 kV/20 kV
keskijännitelinja 20 kV
Muuntaja 20 kV/(400/230) V
400/230 V linja
400/230 V kiinteistöverkko
400/230 V AC/DC muunnin
akun lataushyötysuhde
akun purkaushyötysuhde
auton DC/AC muunnin
sähkömoottori

Jokainen voi laittaa kunkin osasen kohdalle haluamansa kertoimen. Yhdelläkään se ei ole 1,0 joillakin 0,95 tai sitten vähän parempi, monella paljon huonompi.
Mikäli keskimääräinen hyötysuhde olisi edes 0,95 niin vesiputouksen energiasta autoa kuljettamaan jäisi alle 50 %.

Tuossa on lainaus viestistäni 4.6.
Tällöin PuuhaPate kritisoi laskelmaani.
Kas kummaa, nyt kun Tekniikka ja Talous lehdessä eräs DI saa saman tuloksen niin se yllättäen onkin aivan oikea lukema.

Jos PuuhaPaten kirjoittelun ajoittainen järkevyys johtuu oluen juomisesta, niin suosittelen harrastamaan sitä useamminkin.

[PuuhaPate]

Sähköautoilun energiahyötysuhteen voi laskea kertomalla kaikkien sarjassa olevien laitteiden hyötysuhteet keskenään. Esimerkiksi vesivoimalla tuotettu. Paljonko vesiputouksen energiasta saadaan sinne Teslan pyöriin? Tällä kertaa ei huomioida voimalaitoksen rakentamiseen aikoinaan käytettyä energiaa, eikä sen käytön energian kulutusta. Seuraavat laitteet ovat sarjassa tässä energiaketjussa, osan niistä voi jättää pois riippuen siirtoverkon rakenteesta:
vesiturbiini
generaattori
generaattorin muuntaja 6 kV/110 kV
kantaverkon muuntaja 110 kV/400 kV
suurjännitelinja 400 kV
kantaverkon muuntaja 400 kV/110 kV
suurjännitelinja 110 kV
muuntaja 110 kV/20 kV
keskijännitelinja 20 kV
Muuntaja 20 kV/(400/230) V
400/230 V linja
400/230 V kiinteistöverkko
400/230 V AC/DC muunnin
akun lataushyötysuhde
akun purkaushyötysuhde
auton DC/AC muunnin
sähkömoottori

Jokainen voi laittaa kunkin osasen kohdalle haluamansa kertoimen. Yhdelläkään se ei ole 1,0 joillakin 0,95 tai sitten vähän parempi, monella paljon huonompi.
Mikäli keskimääräinen hyötysuhde olisi edes 0,95 niin vesiputouksen energiasta autoa kuljettamaan jäisi alle 50 %.

Tuossa on lainaus viestistäni 4.6.
Tällöin PuuhaPate kritisoi laskelmaani.
Kas kummaa, nyt kun Tekniikka ja Talous lehdessä eräs DI saa saman tuloksen niin se yllättäen onkin aivan oikea lukema.

Jos PuuhaPaten kirjoittelun ajoittainen järkevyys johtuu oluen juomisesta, niin suosittelen harrastamaan sitä useamminkin.

Kyllä on mauri ollut herkkähipiäisellä tuulella, ja pahoittanut mielensä ihan oman mielikuVituksensa takia.
En kritisoinut laskelmaasi, vaan arvioin sähköverkosta tulevan kotiin 86% voimalan tekemästä sähköstä.
DI sai tulokseksi 94%, joka on minusta vähän yläkanttiin?
Lopun pyysin sähköautomiehen laskemaan.
Hienoa että mauri osasi laskea sen oikein 50% luokkaan DI:n tapaan.
Elkää nyt aina pahoittako mieltänne vastauksistani ja totta puhuakseni eilen en pohtinut pelkän kaljan voimalla.
Oman panoksensa aivotyöskentelyyn antoi

[Sähkömasinisti]

On tietysti merkillepantavaa, että masinistit ovat löytäneet paremman nimityksen hyötysuhteelle kuin alan toimijat. Tässä Vattenfallin näkemys lämpöpumppujen HYÖTYSUHTEESTA, eivä sielläkään puhu muusta kuin hyötysuhteesta.
https://www.vattenfall.fi/ilmalampopump ... umppu-abc/
Toki lämpöpumppujen kohdalla on kyseessä energian siirto kompressorin avulla höyrystimen ja lauhduttimen välillä. Sähköautossahan tuo on kineettisen energian talteenottoa.
Tässä nyt pitää muistaa se, että verrataan samaa likkumista tarjolla olevaan vaihtoehtoon eli polttomoottoriin.
Ainakaan omalla tontillani ei mistään kulmalta pulppua sitä fossiilista polttoainetta suoraan tankkiin laitettavaksi, mutta sähköautoon sitä sieltä kyllä saa varsin yksinkertaisilla laitteilla, ainakin näin kesällä.
Nyt kun maailman tilanne on taas se mikä on ja öljyvaltioiden kuljetusten vuoksi öljyn saanti vaarantuu myös meillä. On sähköautoilijat tavallaan turvassa tältä kriisiltä. Jatkossakin kun sähköautoilu käyttäjien vastustuksesta huolimatta tulee laajenemaan ja lopulta voittamaan taistelun piolttomoottoreita vastaan, lopettaa se myös näiden öljyvaltioiden vallan maailmanpolitiikan heiluttajana. Tuskin mitään valtiota kiinnostaa silloin, mitä lentohiekkaa täynnä olevissa maissa tapahtuu.

[m_kane]

Jos katolle laitetaan aurinkopaneeli, se lisää matkaa, vaikkapa 30km, olisko tehokerroin tällöin 1.1? Jos sama energia otetaan talteen jarrutuksista, miten se eroaa aurinkoenergiasta?

Siinä, että liike-energia on otettu akusta, viime kädessä lataukseen käytetystä sähköverkosta tai polttomoottorigeneraattorista, ja osa siitä saadaan takaisin jarrutusenergian talteenotolla. Aurinkoenergia on ulkopuolelta tulevaa energiaa, sitä ei ole otettu akusta.

Älkää nyt yrittäkö keksiä sitä ikiliikkujaa, se on todettu mahdottomaksi jo kauan sitten

Ei tässä yritetä ikiliikkujaa keksiä, vaan verrata sähköautoa polttomoottorilliseen. Sähköautossa osa kulutetusta energiasta saadaan takaisin käyttöön.
Minusta on ihan sama, tuleeko se energia jarrutuksesta vai auringosta, se on joka tapauksessa energiaa, joka jäisi hyödyntämättä polttomoottoriautolla.

[korjailija]

Biokaasuautojen myynti on jo ohittanut täyssähköautojen myyntimäärän. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahk ... 8474997bd9