Pölli, sulli ja propsi

[Jantikka]

Kovin vähän tätä perimätietoa on porukalla muistilokeroissa.

Pölli sulfaattisellutehtaalle taitaa olla aika selvä, mutta mihin mittaan se on tehty? Itse muistan ajan jolloin se oli 2 metrinen, sitten se piteni kolmeen metriin. Nythän se on sekapituista.

Vielä 60 luvulla pöllit lastattiin poikittain puoliparävaunuun, sitten ne kääntyivät pituussuuntaan ja lastaukseen tuli hiiappi kouralla.

Mutta yksi puutavarajali jota herrasväki ei muistanut on hiomopuu. Sen mitta on poikennut pöllin mitasta, eli pituus on ollut se joka hiomakoneen "uuniin" mahtuu. Veitsiluodon hiomossa se on noin 1,5 metrin mittainen. Miten tällaisia pätkiä on kuljetettu? Nykyään tuo hiomopuu on tuon 1,5 metrin kerrannainen, 3 m ja 4,5 m.

Lisää muisteluja kehiin, mielellään myös kuvia!

[Woodsman]

Niin, kyllähän vielä 60-luvun alussa tehtiin metrin mittaistakin massapuuta. Mittoja on kai ollut muitakin , muistelen etä 1,05 oli jonkin lajin pituus.
Tuolla aikaisemmin kyselin mitä on "ralli" ? Se oli normaali massapuuta pienenpää ja piti laittaa omaan pinoon. 60-luvulla sen pituus oli 2 metriä.

[Eversti]

Ratapölkky oli liipi ja pituus 2,7 m. Min. latvaläpimitta 21 cm. Liipiä tehtiin erityisesti Pohjois-Suomessa. Minä tein sitä Vuotsossa 80-luvulla Kemi Oy:llä ollessani.

[Eläkeläismetsuri]

Ratapölkky oli liipi ja pituus 2,7 m. Min. latvaläpimitta 21 cm. Liipiä tehtiin erityisesti Pohjois-Suomessa. Minä tein sitä Vuotsossa 80-luvulla Kemi Oy:llä ollessani.

Kyllä se tuo tementia taitaa tulla kun veikkasin tuon ratapölkyn eli liipin pituuteen vielä sen tyssin eli k..vän mitan. Oli myös puita josta tehtiin 2 liipin pituisia. Uittoon meneviin puihin tehtiin myös uittomerkki. 2 jalan päähän tyvestä . 2 kpl tyven vastakkaisille puolille. Merkki oli eri yhtiöillä omansa. Merkki tehtiin kirveellä koska pelättiin että sahalla tulee liian syvä ja pintapuu menee poikki. Ja eri puulajeille oma lisämerkki. Ja juuri tuolla liipillä taisi olla juuri sellainen että uiton erottelussa voitiin eri lajit eroitella toisistaan. Pöllit kuorittiin sekä puolipuhdasta että täyspuhtaaksi. Lisäksi pöllit leimattiin siten että suurempaan puuhun tuli useampi merkki. Oli mutterin kuvaa sekä pyöreää merkkiä. Tämä leimaus oli kai yhtiön luottotöitä koska työnjohto näitä teki. Hevosella lanssiin ajetut tukit mitattiin yksitellen. Samoin mäntytukit pyöriteltiin laadun varmistamiseksi. Mm. paloalueelta kaadetuissa puissa tahtoi olla monenlaisia vikoja kuten koroa. Joista monesti joutui vielä tyveämään lanssissa mitan jälkeen.

[Jantikka]

"Terwahöyryn nimi oli Prinsessa Armaada
ja me parrulastissa seilattiin noita Saimaan aaltoja"

Toteaa vanha iskelmä!

Onko lastina ollut tosiaan parruja, vai onko laivamiehistön mielestä kailli puu parrua?

Onko kellään perimätietoa näistä puun laivakuljetuksista.

Jantikka

[Vami]

[quote="Jantikka"]"Terwahöyryn nimi oli Prinsessa Armaada
ja me parrulastissa seilattiin noita Saimaan aaltoja"

Se on oikeesti: paarlastissa seilattiin...
Paarlasti on painolasti, ennen kiviä tms.

[Eläkeläismetsuri]

Tuo metsätyön koneistamisessakin on ollut monia vaiheita. Yksi oli kun autot ajoi puut suoraan kannolta. Monilla oli oikein erikseen juontoon ja lastaukseen toinen auto jossa oli vain yhdet karikat. Pöllit tehtiin 2,4 m pitkikksi ja kannettiin n.40m välimatkan päässä olevien tie urien varteen. Tuo 2,4m pitkä pölli oli helpompi ottaa olalle koska selkä sai olla suorana kun puu otettiin olalle. 3m kun tuli mitaksi saksia apuna käyttäen niitä vedettiin ajouralle. Ylisuuret sai jättää levälleen kun ajokin oli muuttunut kourakuormain kasoihin ja traktorilla juonnettavaksi. Yksi vaihe tuon autojuonnon aikohintuli Timberjakilla tukkirunkojen vinssaus ja sekä sinkillä pöllikasa runko-ohjattavan koneen perään.

[Jantikka]

Tällainenkin versio löytyy:

Sätkät, sätkät, parrun pätkät
sinisellä Saimaalla seilattiin,
poijat, jätkät, pitkät pätkät,
kaunista Veeraa me katseltiin.
Ja sen tervahöyryn nimi
oli Prinsessa Armaada
ja me parrulastissa seilattiin
noita Saimaan aaltoja

Kaunis Veera se laivaan nousi
Saimaan kanavalla juu,
tuli, tuli kahvin keittäjäksi
kuukausipalkalla juu

Veera oli kulkija luonnoltaan,
Veera oli tumma jo heimoltaan.
Veera meiltä jätkiltä järjen vei,
kun Veera sano kaikille "kamma ei"
Ja sen tervahöyryn nimi
oli Prinsessa Armaada
ja me parrulastissa seilattiin
noita Saimaan aaltoja

Hytkyt, nytkyt, hytkyt, jytkyt,
laineet ne laivaa kiikutti,
voi kuinka kummasti tumma tyttö
poikien tunteita liikutti

Veeraa tanssitti kippari vaan
Veera hänet vangitsi katseellaan
Veera sanoi toisille: "kiitos ei"
Veera meiltä jätkiltä järjen vei

Ja sen tervahöyryn nimi
oli Prinsessa Armaada
ja me parrulastissa seilattiin
noita Saimaan aaltoja

Säv. Matti Jurva
San. Tatu Pekkarinen

[W_Cub Sr.]

....kaivospölkky jolla on tuettu kaivostunneleita jokus vuonna hakku ja rautakanki.

Minkäs mittaisia nämä kaivospöllit olivat, entä muut vaatimukset. Muistan pikkupoika-ajoiltani että kyseistä pöllilaatua olisi tehty varsin runsaasti. Muistikuvani mukaan se oli varsin lyhyttä ( alle 2 m.) mutta melko paksua tavaraa. Kuorittiin puolipuhtaaksi ?! Menivätkö pääosin vientiin, mahd. Englantiin ( jalkamitoitus?) Mitä muistaa esim. Eläkeläismetsuri ja muutkin muistajat.

[TKH]

Egyptinparruja

[Eläkeläismetsuri]

....kaivospölkky jolla on tuettu kaivostunneleita jokus vuonna hakku ja rautakanki.

Minkäs mittaisia nämä kaivospöllit olivat, entä muut vaatimukset. Muistan pikkupoika-ajoiltani että kyseistä pöllilaatua olisi tehty varsin runsaasti. Muistikuvani mukaan se oli varsin lyhyttä ( alle 2 m.) mutta melko paksua tavaraa. Kuorittiin puolipuhtaaksi ?! Menivätkö pääosin vientiin, mahd. Englantiin ( jalkamitoitus?) Mitä muistaa esim. Eläkeläismetsuri ja muutkin muistajat.

Kaivos puu on täällä lähes tuntematon puutavara laji. Riippui kai paljolti etäisyyksistä satamista .Ja toinen tätä puoltava juttu oli Iijoen uitto. Pöllit meni Oulun Toppilaan kuusi ja Oulu OY mänty. Myöhemmin Kemijärvelle ja autokuljetuksena Kemiin. Kemi Oy olikin aikoinaan puolueista paras. Metsäliitto ennen Kemin tehtaan ostoa vei puut vientiin . Eikä jalostusta ennen kemin tehdasta juuri ollut. Joitakin pikku sirkkelisahoja oli 50-60 luvun vaihteessa jorka sahasi jotain 2-3 tuuman parruja . Myös 70 luvulla näin pienistä tukeista (porreista) sahattava jotain parruja. Puu kaivospuuna oli suosittu syystä että puu ääntelee ennen kuin sortuu. Pääsee kaivosmiehet karkuun ennen sortumista. Samoin maanjäristysalueella puu kestää pienet järistykset betonia ja savi tiiliä paremmin.