Pienet valutyöt itse?

Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.

Valvojat: Jammu, sohvi

Vastaa Viestiin
rastuhannu
Viestit: 6138
Liittynyt: Ti Tammi 02, 2007 7:23 pm
Paikkakunta: Rautalampi
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja rastuhannu »

JiiHoo kirjoitti:Onkos messingillä ja raudalla kuinka lähelä sulamispisteet? Meinaan että kuinka hyvin pitää messinkiventtiileistä poistaa rautaputkenpätkät?
Valurauta sulaa 1150-1250 c, paino 7,1-7,3 kg
Teräs n. 1500 c, paino 7,9 kg
Messinki 900-950 c, paino 8,4-8,5 kg

Tinapronssi 1000 c, paino 8,8 kg
Alumiinipronssi 1030 c, paino 7,6 kg

On kauhottu sulan messigin ja pronssin päältä nuo raudat pois, niin sorvin lastut kuin muutkin.

Alumiiniprossi hiukka hankala tapaus.
JiiHoo
Viestit: 3349
Liittynyt: Su Heinä 09, 2006 11:45 pm
Paikkakunta: Kokkola/Alahärmä
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja JiiHoo »

Kiitos rastuhannu!!
Mitä nuorena oppii, sitä vanhana kaipaa.
Kiitollisuus tuo onnellisuutta.
Superdexta-64
Viestit: 3522
Liittynyt: Ti Joulu 27, 2005 5:59 pm
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Superdexta-64 »

Valuraudan tiheys taitaa olla kuitenkin lähes sama kuin teräksen eli 7,8 kg. Vain hiilen määrässä pieni ero.
Ford 6610 -88
rastuhannu
Viestit: 6138
Liittynyt: Ti Tammi 02, 2007 7:23 pm
Paikkakunta: Rautalampi
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja rastuhannu »

Superdexta-64 kirjoitti:Valuraudan tiheys taitaa olla kuitenkin lähes sama kuin teräksen eli 7,8 kg. Vain hiilen määrässä pieni ero.
Tarkistimpa tuon painon vielä toisestakin taulukosta josta osio alla.
Tyypillisin rautametalli on rautaa. Tiheyden arvoa - 7,85 g / cm3 voidaan pitää rautametallien ominaispainona rautaa. Rautametallien taulukossa ovat rauta, mangaani, titaani, nikkeli, kromi, vannady, volframi, molybdeeni, ja musta niiden seokset, esim., Ruostumatonta terästä (tiheys 7,7-8,0 g / cm3), rauta teräs ( tiheys 7,85 g / cm3), valurauta (tiheys 7,0-7,3 g / cm3). Jäljellä olevien metallien katsotaan olevan ei-rautametalleja ja niihin perustuvia seoksia. Taulukkoon sisältyvät seuraavat värimetallien tyypit:

Valamisesta. Tuossa ote Valuatlaksen sivusta: Lastuille ja pienikokoiselle panosmateriaalille käytetään nestemäisen pinnan muodostavaa
juoksutetta. Punametalleille ja pronsseille suositaan puuromaista kuonapeitettä varsinkin
panoksen ollessa isokokoista. Pulverimaista juoksutetta käytetään korkeasti sinkki- ja
alumiinipitoisilla seoksilla.

Eli jos messingin ja pronssin sorvinlastuja sulattaa kannattaa ensin isommasta kappaleesta sulattaa velli padan pohjalle ja siihen sulaan sitten kaataa lastut. Sinkkikatoa tapahtuu messingeillä joka otettava huomioon.

Tuossa Valuatlaksen sivu: http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/P ... kka_12.pdf
zetor3011
Viestit: 271
Liittynyt: Ti Marras 07, 2006 6:37 pm
Paikkakunta: Etelä lappi
Viesti:

Re:

Viesti Kirjoittaja zetor3011 »

JiiHoo kirjoitti:Mitäs se oli se aine jota laitettiin sulaan alumiiniin ennen kaatamista, että saatiin kaasukuplat ja jotain moskaa pois?
Soodaa alumiini folioon käärittynä.
k-pyörä
Viestit: 1539
Liittynyt: Ke Helmi 21, 2007 7:32 pm
Paikkakunta: rauma
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja k-pyörä »

Tein hautakiveen sellasen plakaatin punametallista, nosturin matopyörästä. Ensin laitoin messinki romua suurella innolla oottamaan kun sulaa..... nol tuli sellane kökkö, ei sulaa ollenkaan. Sit koitin täl rattaan kappaleilla, suli saakelin hyvin. Sula vaan ei juokse niin hyvin kun alumiini. Kaatoaukko saa olla huomattavasti korkeampi, tuloo kai kovempi paine. Ristin kulmat jäi vähä vajasks, korjasin juottamalla fosfori kuparilla. Töhöllä sulatin.
Superdexta-64
Viestit: 3522
Liittynyt: Ti Joulu 27, 2005 5:59 pm
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Superdexta-64 »

rastuhannu kirjoitti:
Superdexta-64 kirjoitti:Valuraudan tiheys taitaa olla kuitenkin lähes sama kuin teräksen eli 7,8 kg. Vain hiilen määrässä pieni ero.
Tarkistimpa tuon painon vielä toisestakin taulukosta josta osio alla.
Tyypillisin rautametalli on rautaa. Tiheyden arvoa - 7,85 g / cm3 voidaan pitää rautametallien ominaispainona rautaa. Rautametallien taulukossa ovat rauta, mangaani, titaani, nikkeli, kromi, vannady, volframi, molybdeeni, ja musta niiden seokset, esim., Ruostumatonta terästä (tiheys 7,7-8,0 g / cm3), rauta teräs ( tiheys 7,85 g / cm3), valurauta (tiheys 7,0-7,3 g / cm3). Jäljellä olevien metallien katsotaan olevan ei-rautametalleja ja niihin perustuvia seoksia. Taulukkoon sisältyvät seuraavat värimetallien tyypit:

Valamisesta. Tuossa ote Valuatlaksen sivusta: Lastuille ja pienikokoiselle panosmateriaalille käytetään nestemäisen pinnan muodostavaa
juoksutetta. Punametalleille ja pronsseille suositaan puuromaista kuonapeitettä varsinkin
panoksen ollessa isokokoista. Pulverimaista juoksutetta käytetään korkeasti sinkki- ja
alumiinipitoisilla seoksilla.

Eli jos messingin ja pronssin sorvinlastuja sulattaa kannattaa ensin isommasta kappaleesta sulattaa velli padan pohjalle ja siihen sulaan sitten kaataa lastut. Sinkkikatoa tapahtuu messingeillä joka otettava huomioon.

Tuossa Valuatlaksen sivu: http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/P ... kka_12.pdf
Tuo 7,8 on puhtaan raudan tiheys, totta kai se tippuu jos rautaa seostetaan kevyemmillä aineilla.
Ford 6610 -88
Superdexta-64
Viestit: 3522
Liittynyt: Ti Joulu 27, 2005 5:59 pm
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Superdexta-64 »

k-pyörä kirjoitti:Tein hautakiveen sellasen plakaatin punametallista, nosturin matopyörästä. Ensin laitoin messinki romua suurella innolla oottamaan kun sulaa..... nol tuli sellane kökkö, ei sulaa ollenkaan. Sit koitin täl rattaan kappaleilla, suli saakelin hyvin. Sula vaan ei juokse niin hyvin kun alumiini. Kaatoaukko saa olla huomattavasti korkeampi, tuloo kai kovempi paine. Ristin kulmat jäi vähä vajasks, korjasin juottamalla fosfori kuparilla. Töhöllä sulatin.
Seos-metalleja jos valat pitää jakokanavana ja valukanavan olla 2-4 kertainen valuraudan kanaviin nähden, riippuu seoksista, kaatokanava pysyy 1 kertaisena. Näin siis karkeasti, asiaan vaikuttaa moni asia.
Ford 6610 -88
Osmo_
Viestit: 8606
Liittynyt: La Tammi 26, 2013 4:10 pm
Paikkakunta: Huittinen
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Osmo_ »

Toimisikohan sellainen, että tekee jäljennettävän kuvion 3D-tulostimella, laittaa valumuottiin hienosta hiekasta sekotettua sementtiä ja valaa kuvion siihen. Sitten kun kura on kuivaa, rikkoo kuviomallin ja valaa metallin🤔
-Ozmo da Discovibrator-

Jos käy niin että tänään kuolen
Esi-isien luo ajan tuolle puolen
Edessäin seisovat Valhallan portit
Kädessäin hyvin pelatut elämän kortit
Avatar
Aprikoitselija
Viestit: 1247
Liittynyt: Pe Touko 15, 2020 5:52 pm
Paikkakunta: Varsinais-Suomi, nykyään
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Aprikoitselija »

Takavuosina yksi tuttava kyseli valimoilta apua 11 tonnin valurautakölin valamiseen rakentamaansa paattiin. Vastasivat, että liian suuri on, ei toimiteta.

Siispä valoi sen itse. Oppaaksi vanha valuri kaukaa lännestä. Muotin tekivät valamalla betonista, johon tarvttavan huokoisuuden ja siis kaasujen poistumisen vuoksi sekoitettiin hevosensontaa sekaan. Kertakäyttöinen masuuni, josta alamäkeen loro maahan kaivettuun muottiin.

Onnistui, 3 kuukautta piti odotella, että valu jäähtyi.
Varvikello
Viestit: 1821
Liittynyt: Su Loka 26, 2014 2:35 pm
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Varvikello »

Mihin tästä hävisi pari kysymystä tai vastausta?
Vettä nyt ei ainakaan pidä käyttää valumuotissa jos sitä ei kuivata äärimmäisen kuivaksi. Sula metallihan höyrystää veden hetkessä ja ampuu sulan ja muotin tuhannen päreiksi, päin valurin naamaa.
Hyvin vähän tiedän asiasta mutta kaveri joka oli kasvanut pienvalimossa, kertoili vesilasista. Käsitin että se olis jotain hartsia, lähellä lasikuitua ilman sitä kuitua.
Sulan metallin kanssa puuhaaminen on kyllä sellaista henkimaailman hommaa et itse jätän väliin.
Toi kaveri oli samalla luokalla ja tehtiin ihan virallinen ekskursio heidän pienyritykseen. Isä johti, oliko kolme palkollista ja tää Mika sekä siskonsa olivat siellä autelleet kakarasta saakka. Siskonsa oli kuulemma auttanut joskus valussa ja ruvennut ihmettelemään grillilihan hajua. Oli kuulemma varsinaisella valurilla alkanut käsivarsi kypsymään. Hermot ja hermopäätteet niin palaneet et ei tuntenut sitä enää.
Vesijetin tunneleita valoivat silloin ja oli niillä muutama muukin perustuote. Se jäi mieleen et muotit oli valmiina pitkin valimon lattiaa ja ne oli aivan mustaa hiekkaa ja joukossa oli sit sitä vesilasia. Valurilla oli jo joku sulatus käynnissä ja uutta panosta siinä kehitteli vaa'alla punniten ainesosia.
Varvikello
Viestit: 1821
Liittynyt: Su Loka 26, 2014 2:35 pm
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Varvikello »

Aprikoitselija kirjoitti: Pe Touko 07, 2021 2:28 pm Takavuosina yksi tuttava kyseli valimoilta apua 11 tonnin valurautakölin valamiseen rakentamaansa paattiin. Vastasivat, että liian suuri on, ei toimiteta.

Siispä valoi sen itse. Oppaaksi vanha valuri kaukaa lännestä. Muotin tekivät valamalla betonista, johon tarvttavan huokoisuuden ja siis kaasujen poistumisen vuoksi sekoitettiin hevosensontaa sekaan. Kertakäyttöinen masuuni, josta alamäkeen loro maahan kaivettuun muottiin.

Onnistui, 3 kuukautta piti odotella, että valu jäähtyi.
Valuraudasta ja maakuoppaan? Ei tietenkään mikään mahdottomuus koska rautaa on tehty jo vuosituhansia, samoiten terästä.
Mikä kölissä oli niin erikoista että se piti valaa ikiaikaisilla menetelmillä?
Avatar
Aprikoitselija
Viestit: 1247
Liittynyt: Pe Touko 15, 2020 5:52 pm
Paikkakunta: Varsinais-Suomi, nykyään
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Aprikoitselija »

Varvikello kirjoitti: Pe Touko 07, 2021 2:44 pm
Aprikoitselija kirjoitti: Pe Touko 07, 2021 2:28 pm Takavuosina yksi tuttava kyseli valimoilta apua 11 tonnin valurautakölin valamiseen rakentamaansa paattiin. Vastasivat, että liian suuri on, ei toimiteta.

Siispä valoi sen itse. Oppaaksi vanha valuri kaukaa lännestä. Muotin tekivät valamalla betonista, johon tarvttavan huokoisuuden ja siis kaasujen poistumisen vuoksi sekoitettiin hevosensontaa sekaan. Kertakäyttöinen masuuni, josta alamäkeen loro maahan kaivettuun muottiin.

Onnistui, 3 kuukautta piti odotella, että valu jäähtyi.
Valuraudasta ja maakuoppaan? Ei tietenkään mikään mahdottomuus koska rautaa on tehty jo vuosituhansia, samoiten terästä.
Mikä kölissä oli niin erikoista että se piti valaa ikiaikaisilla menetelmillä?
Taisin kertoa tarinan huonosti, kun et saanut selvää. Sen verran valaisen tässä vaiheessa, että betonista lisäaineineen tehty muotti kaivettiin maahan siksi, että sillä tavoin saatiin muotin ympärille tuki, joka piti sen paikallaan aktin aikana ja myöhemmin jäähtymisvaiheessa.

Menetelmä ei ollut sen ikiaikaisempi kuin mikä tahansa muu valaminen. Sen avulla vain saatiin vältettyä valimoiden esteet vaikkapa siitä, että 11 tonnia sulaa rautaa ei mahtunut heidän kuppiinsa siirtovaiheessa muottiin.

Kölissä sinänsä ei ollut mitään erikoista. Rauta- ja teräsromu nosteltiin traktorin etukuormaajalla masuuniin, ja siinä vaiheessa tarvittavat lisät heitettiin sekaan. Selbst ist der Mann, sanoo saksalainen.
W_Cub Sr.
Viestit: 1113
Liittynyt: La Joulu 17, 2005 10:20 pm
Paikkakunta: E-P maa
Viesti:

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja W_Cub Sr. »

Varvikello tuolla aiemmin mainitsi ettei vettä voi käyttää valumuotissa! Todennäköisesti nuo valimon lattialla olleet valumuotit olivat ihan vaan vedellä kostutettuja muotteja. Eivät vesilasilla ! Elikkä muottihiekkana oli kostea hiekka/bentoniitti seos. Musta väri oli nokea, joka on lisätty seokseen siksi ettei hiekka sulaisi kiinni valettavaan kappaleeseen, Koskee lähinnä vain rautavalua, värimetallit voi valaa ilman väriäkin. Ihmeen sitkeässä on uskomus ettei kosteaan hiekkaan voi valaa!
Konepajamies

Re: Pienet valutyöt itse?

Viesti Kirjoittaja Konepajamies »

Ammattivalimoissa valetaan nykyään hyvin paljon hartsihiekkaan. Eli kuivaan esim. kvartsihiekkaan sekoitetaan n. 2-3 paino% valuhatsia ja kovetetta 1/1 suhteessa, hyvin sekoittaen. Minkä jälkeen suoritetaan kaavaus nopeasti. Ja nopesti se käykin koska hiekka on niin kuivaa että valuu melkein muotin joka kohtaan! Mutta tunnin päästä muotti on kovettunut niin kovaksi ettei se tarvite edes kehää koossa pysymiseen! Ja se tärkein! Koska kovettuminen tapahtuu pienellä hartsimäärällä muotista tulee niin hengittävä ettei kaasukanavia tarvita. Olen itse valanut yhden vellikellon ko. menetelmällä erään ammattivalurin avustamana. Todella hyvin onnistui.Ja pinnanlaatu mainio.
Kiilto Oy valmistaa valuhartseja. Pienin toimituserä on 200 litran tynnyri ...siis kumpaakin!

Sukua edelliselle on käyttää melanssia sideaineena kvartsi- tai luonnonhiekan seassa. Melanssi sitoo jo pienenä määränä hiekan ja kaasukanavia ei tarvita. Näin valetaan ainakin alumiinistä ! Juutuubista löytyy montakin videoa aiheesta.
Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Juontokouramies, raktori63 ja 33 vierailijaa