Superdexta-64 kirjoitti:Valuraudan tiheys taitaa olla kuitenkin lähes sama kuin teräksen eli 7,8 kg. Vain hiilen määrässä pieni ero.
Tarkistimpa tuon painon vielä toisestakin taulukosta josta osio alla.
Tyypillisin rautametalli on rautaa. Tiheyden arvoa - 7,85 g / cm3 voidaan pitää rautametallien ominaispainona rautaa. Rautametallien taulukossa ovat rauta, mangaani, titaani, nikkeli, kromi, vannady, volframi, molybdeeni, ja musta niiden seokset, esim., Ruostumatonta terästä (tiheys 7,7-8,0 g / cm3), rauta teräs ( tiheys 7,85 g / cm3), valurauta (tiheys 7,0-7,3 g / cm3). Jäljellä olevien metallien katsotaan olevan ei-rautametalleja ja niihin perustuvia seoksia. Taulukkoon sisältyvät seuraavat värimetallien tyypit:
Valamisesta. Tuossa ote Valuatlaksen sivusta: Lastuille ja pienikokoiselle panosmateriaalille käytetään nestemäisen pinnan muodostavaa
juoksutetta. Punametalleille ja pronsseille suositaan puuromaista kuonapeitettä varsinkin
panoksen ollessa isokokoista. Pulverimaista juoksutetta käytetään korkeasti sinkki- ja
alumiinipitoisilla seoksilla.
Eli jos messingin ja pronssin sorvinlastuja sulattaa kannattaa ensin isommasta kappaleesta sulattaa velli padan pohjalle ja siihen sulaan sitten kaataa lastut. Sinkkikatoa tapahtuu messingeillä joka otettava huomioon.
Tuossa Valuatlaksen sivu:
http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/P ... kka_12.pdf