Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Taitaa olla kolmas kuvan Wilfa perkolaattori menossa, sitä ennen oli pari C3 keitintä, löytyy myöskin Gigantin sivulta.
C3, keitintä käytetään vedenkeittimenä kun lämmön ylläpitosvastus lakkasi toimimasta. Takuu Verkkokaupassa on toiminut moitteettomasti ja nopeasti. https://www.gigantti.fi/product/kodin-t ... tori-pe12s
Täytyy tunnustaa että minulla on 3 kpl:tta El-Rod perkolaattoripannua, eri kokoisina, 0,5l, 0,75l ja 1,5 l, kaikki käytässä mökillä, vanhin pannu on mallia 1964 (1,5 l), seuraava 1966 (0,75l), pienin niin uusi ettei edes vuosilukua merkitty. Näitä pitää olla eri kokoja, kun siinä ei voi keittää kuin puolesta pannusta täyteen! Ja mökillä ei ole sähköjä, eli kaasuhellalla keitetään kahvit!
Tuo perkolaattori vois olla ihan kokeilemisen arvoinen keitin meidänkin sähköttömälle saarimökille. Nykyisin siellä ensin kiehautetaan kaasuliedellä kattilallinen vettä ja lapetaan sitten 5-6 mukillista lähes kiehuvaa vettä kahvipannun päällä olevaan suodatinsuppiloon ja muutaman kerran saanut käsille hiukan kuumaa vettä.
Toinen vois olla tuo Sunwindin kahvinkeitin, joka toimii mm kaasuliedellä, ei vaan sitäkään nyt ole varastossa.
Kotona on Boschin kavinkeitin TKA3010, ikää lienee jo yli kymmenen vuotta, mutta toimii ja on tippalukko ja irroitettava vesisäiliö, kun meille ei tänne tule semmoista keitintä, missä kiinteä vesisäiliö!
Nuo Perkolaattorithan on mielenkiintoisia. Miten lie onnistunutkin menemään itseltä ohi kokonaan. Oli joskus käytössä lasipannu, minkä sisällä oli päältä painaen alas työnnettävä siivilä. Sillä painettiin jauhot pinnasta pohjaan tekeytymisen jälkeen mutta ei sillä pannukahvin veroista saanut vaikka kuinka kiehuvaa vettä kaatoi mutta ihan kätevä ja halpa. Lähinnä kai se teen juojille olikin tarkoitettu.
Parhaan kahvin olen saanut aikaa kuparisella pikkupannulla pannukahvina. Jotenkin kupari onnistuu välittämään kuumuuden nesteen läpi kahviin eri tavalla kuin teräspannuissa. Kuparipannu vain sattui jäämään kerran kiehumaan tyhjäksi sähkölevylle ja tinaukset valahti sisäpinnoilta pohjalle. Rupesi tuon kanssa tinojen ja lyijyjen liukeneminen kahviin myös hieman hirvittämään. Alumiinipannuja en käytä myöskään dementian pelossa.
8400 kirjoitti: ↑Pe Kesä 18, 2021 8:41 am
Kahvikoneella saa erinomaista kahvia. On vaan aika kallis eikä oikein monelle ihmiselle kerralla keitettäväksi.
Kahvikoneet todella syvältä. Hinnan vielä hyväksyisin, jos saisi edes katetta rahalle. Pieniä kupillisia hissukseen valmistaa, eikä makukaan ole kummoinen. Varaosat käsittämättömissä hinnoissa. Kaksi kahvikonetta hajonnut muutaman kuukauden käytön jälkeen. Käyttö vaatii laboratorio tason puhtautta, jota harvemmalla on kotonaan. Värkki pitäisi huolella puhdistaa joka käytön jälkeen, enkä tarkoita mitään päältä pyyhkimistä. Koneen kahvimylly jauhaessaan roiskii kahvijauhetta ympäriinsä, ja tämä jauhe väärässä paikassa tuhoaa koneen. Puhdistettava alue vielä lisäksi hankalassa ja ahtaassa paikassa. Ei jatkoon.
En minäkään kahvikoneesta, mutta kahvimyllystä kiinnostais tietää.
Mulla on sellainen sähköinen pari vuotta sitten lahjaksi saatu kaapissa. En ole kokeillut. Mitenkä sitä pitäisi käyttää? Papuja jauhetaan, mutta tuleeko jauhatus pannu- vaiko suodatinkarkeutena? Mikä peruskahvipapu olisi hyvä jauhettuna? Mistään maustekahvista en oikein perusta.
-SS- kirjoitti: ↑To Kesä 17, 2021 12:42 am
Korroosion nuoret miehet erilaisista kahvinjuojista juttua ovat tehneet:
Pannukin olisi mahdollinen vaihtoehto: ei se keittäminen niin vaikeaa ole mitä voisi kuvitella.
Pannukahvissa on oma rasvaisuutensa, ehkä myös jauhatus tuo eroja. Kiehauttamisen
huolellisuudella säädetään aromia sitten. Oma tapa on kiehauttaa pari kuohahdusta, sitten
odottelee hetken, enmnen kuin alkaa kaataa kahvia.
Vaahto ja putu jää paremmin pohjaan, kun muutaman kerran kuohahtaa.
Hackmanin vanha kahvipannu, hintataso kirppiksillä ehkä parikymppiä.
-SS-
Pannukahvin keitossa on juuri se kiehauttaminen kielletty koska se irrottaa kahvista parkkihapot ja sen jälkeen kahvi on juomakelvotonta.
Just näin tietenkin on nykytieteen valossa, ihme ja kumma, kun antaa sitä kahvia jollekin, eivätpä huomaa parkkihappojansa, vanha sodanaikainen sukupolvi on paikkakunnasta riipumatta kuohauttanut kahvit, jotta se puru "kastuu" ja painuu sitten pohjaan selkiämään. Muutenkin herää kysymys, miten se kahvinpuru näkee esimerkiksi 95 ja 100 asteen eron ja osaa lypsää parkkihapponsa juuri sillä hetkellä kun sen muutaman asteen nousee kuohahtaessa ?
Tosi vanhat ihmiset osasivat myös keittää samoista puruista rääppiäiskahvitkin.
-SS- kirjoitti: ↑Pe Kesä 18, 2021 12:02 pm
Just näin tietenkin on nykytieteen valossa, ihme ja kumma, kun antaa sitä kahvia jollekin, eivätpä huomaa parkkihappojansa, vanha sodanaikainen sukupolvi on paikkakunnasta riipumatta kuohauttanut kahvit, jotta se puru "kastuu" ja painuu sitten pohjaan selkiämään. Muutenkin herää kysymys, miten se kahvinpuru näkee esimerkiksi 95 ja 100 asteen eron ja osaa lypsää parkkihapponsa juuri sillä hetkellä kun sen muutaman asteen nousee kuohahtaessa ?
Tosi vanhat ihmiset osasivat myös keittää samoista puruista rääppiäiskahvitkin.
-SS-
En tiedä tarkkaa selitystä mutta päätellyt sen parkkihapon nimenomaan siinä lähellä kiehumispistettä liukenevan helpommin. Mitä vaaleampi paahto, sitä enemmän sitä happoa kai on. Toisaalta jos lantraa kahvinsa maidolla, on melko yhdentekevää millaista tärpättiä se itse kahvi on
Siinä ryöppäytyksessäkin on vanhanajan ihmisissä kahta koulukuntaa. Mummoni aikanaan ei koskaan ryöppäyttänyt sitä kahvia mutta laittoi tilkan kylmää vettä heti kiehumisen jälkeen ennen purujen laittamista laskeakseen hiukan lämpötilaa siitä kiehumispisteestä.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
Kiehahtaakohan pannukahvi alhaisemmassa lämpötilassa verrattuna veteen ilman jauhoja? Yritin itsekin joskus keitellä kahvia ilman kiehauttamista kaatamalla jauhot juuri kiehuneeseen veteen, mutta ei siitä samanlaista saanut pitkälläkään seisottamisella ja tekeytymässä pitämisellä verrattuna kiehauttamiseen edes kerrankin. Yleensä pari kertaa olen antanut kuohahtaa ja sitten vasta jättänyt seisahtamaan. Näin oli pienellä kuparipannulla tapana ja paras kahvi omaan makuun tuli. Voihan ne nykyiset pannujauhatuskahvit olla erilaisia. Molemmat mummot käytti pannun päällä pannumyssyä, joka sekin on muuten kadonnut kahvipöydistä nykyään kokonaan. Pitäis ottaa uudelleen käytäntöön.
-SS- kirjoitti: ↑Pe Kesä 18, 2021 12:02 pm
Tosi vanhat ihmiset osasivat myös keittää samoista puruista rääppiäiskahvitkin.
-SS-
Tarkoittanet samaa asiaa jota myöskin sumpiksi kutsutaan.
Kyllä sitä on harrastettu lapsena kun "vähäpätöisin" laitettiin pellolta kahvinkeittoon.
Laitetaan uusi keitinvesi vanhojen porojen päälle ja kiehautetaan, sitten kaadetaan vesi uuden kahvin pohjaksi ja vanhat porot tyhjennetään pois. Lisätään uudet porot ja keitetään (kiehautetaan).
Mutteripannua kannattaa myös kokeilla jos tykkää kuumasta kahvista. Siinähän periaatteessa on etuna perkolaattoriin nähden että samaa kerran kahvinmujujen läpi työnnettyä vettä ei palauteta uudelleen kuumennettavaksi. Toimii ihan mukavasti myös tavallisilla suodatinpuruilla.
Useimmiten tulee kyllä laiskuuttaan keiteltyä kahit mokkamasterilla. En tiedä miksi mutta mielestäni sillä saa parhaimman makuista kahvia tavanomaisista suodatinkeittimistä.
Superdextaaja kirjoitti: ↑Pe Kesä 18, 2021 1:20 pm
Kiehahtaakohan pannukahvi alhaisemmassa lämpötilassa verrattuna veteen ilman jauhoja? Yritin itsekin joskus keitellä kahvia ilman kiehauttamista kaatamalla jauhot juuri kiehuneeseen veteen, mutta ei siitä samanlaista saanut pitkälläkään seisottamisella ja tekeytymässä pitämisellä verrattuna kiehauttamiseen edes kerrankin. Yleensä pari kertaa olen antanut kuohahtaa ja sitten vasta jättänyt seisahtamaan. Näin oli pienellä kuparipannulla tapana ja paras kahvi omaan makuun tuli. Voihan ne nykyiset pannujauhatuskahvit olla erilaisia. Molemmat mummot käytti pannun päällä pannumyssyä, joka sekin on muuten kadonnut kahvipöydistä nykyään kokonaan. Pitäis ottaa uudelleen käytäntöön.
Olet ilmiön ytimessä. Silloiset kahvinporot kuohauttamatta vain kelluivat veden pinnalla, sekoittelit vaikka sitten lusikalla. Myös ruskea vaahto, joka nousee siihen putukasaan, pysyy siinä pitkät ajat, ei selkeydy ollenkaan. Ja sitten kun kahvia kaadetaan, tulee se pinnalla oleva kuoha ja purut kuppiin, Mukava siinä on sitten kitalaesta niitä poroja keräillä.
Pari kuohahdusta, niin vaahto laskee veteen, purut menevät pohjaan, ja samalla kahvi laitetaan pannumyssyn alle selkeytymään. Pannun alle pari turunsanomaa, jotta vahakangas ei ala mennä kurttuun. Ja sokeripihdit esille ja kaffe tassille ja ryystämään sokeripalan läpitte.
Olkoon sitten parkkihappoa ja vaikka kuolemaksi. Melko hitaasti tappava myrkky taitaa kuitenkin olla.
-SS- kirjoitti: ↑Pe Kesä 18, 2021 12:02 pm
Tosi vanhat ihmiset osasivat myös keittää samoista puruista rääppiäiskahvitkin.
-SS-
Tarkoittanet samaa asiaa jota myöskin sumpiksi kutsutaan.
Kyllä sitä on harrastettu lapsena kun "vähäpätöisin" laitettiin pellolta kahvinkeittoon.
Laitetaan uusi keitinvesi vanhojen porojen päälle ja kiehautetaan, sitten kaadetaan vesi uuden kahvin pohjaksi ja vanhat porot tyhjennetään pois. Lisätään uudet porot ja keitetään (kiehautetaan).
Kyllä, juuri näin. En osannut täysi-ikäisenäkään keittää kahvia kahvinkeittimellä. Keittelin pienenä kersana sitä pannukahvia kotoväen ollessa askareilla, heti kun sähköhella tuli, pääsin hommalle, kaasuhellaa ei pieni saanut käyttää. En itse juuri juonut kahvia, en kyllä teetäkään. Eikä nytkään ole kovin loppasuu ollakseen.
Ensmäinen suodatinkahvinkeittoni kesätyöpaikassa meni mönkään, en oikein osannut päättää, millaista väki tarvitsee, päättelin vähän keittimestä ja laitoin tippumaan. Sitten sermien takaa hetken päästä tuli aika sylkäisy ja ärinä, et kuka pentele tämmästä lehmänk*sta oikein teki ! Että kerrasta oppi tervankeiton.
-SS- kirjoitti: ↑To Kesä 17, 2021 12:42 am
Korroosion nuoret miehet erilaisista kahvinjuojista juttua ovat tehneet:
Pannukin olisi mahdollinen vaihtoehto: ei se keittäminen niin vaikeaa ole mitä voisi kuvitella.
Pannukahvissa on oma rasvaisuutensa, ehkä myös jauhatus tuo eroja. Kiehauttamisen
huolellisuudella säädetään aromia sitten. Oma tapa on kiehauttaa pari kuohahdusta, sitten
odottelee hetken, enmnen kuin alkaa kaataa kahvia.
Vaahto ja putu jää paremmin pohjaan, kun muutaman kerran kuohahtaa.
Hackmanin vanha kahvipannu, hintataso kirppiksillä ehkä parikymppiä.
-SS-
Pannukahvin keitossa on juuri se kiehauttaminen kielletty koska se irrottaa kahvista parkkihapot ja sen jälkeen kahvi on juomakelvotonta.
Just näin tietenkin on nykytieteen valossa, ihme ja kumma, kun antaa sitä kahvia jollekin, eivätpä huomaa parkkihappojansa, vanha sodanaikainen sukupolvi on paikkakunnasta riipumatta kuohauttanut kahvit, jotta se puru "kastuu" ja painuu sitten pohjaan selkiämään. Muutenkin herää kysymys, miten se kahvinpuru näkee esimerkiksi 95 ja 100 asteen eron ja osaa lypsää parkkihapponsa juuri sillä hetkellä kun sen muutaman asteen nousee kuohahtaessa ?
Tosi vanhat ihmiset osasivat myös keittää samoista puruista rääppiäiskahvitkin.
-SS-
Meilläpäin tapana kaataa ensimmäinen kuppi takaisin niin pysyy putu pohjassa.
Toiset antaa vaan "pämppääntyä".
Hymas Typ 3
Chaseside Loadmaster 800TC -59
Fordson Super Major -61
Fordson Super Dexta -63
Fordson Super Major Manuel -63
Ford 3000 SoS -66
Sisu Karhu L-137 CIT-4x4 -79
Hiab 650/1 -79
Hiab 950/2 -82
Volvo 740 GLE -84
Copma C1830 N3L -89
Tico 1080HT -91 Ruiskutuspumppuhuolto
Aakku kirjoitti: ↑Pe Kesä 18, 2021 9:47 am
En minäkään kahvikoneesta, mutta kahvimyllystä kiinnostais tietää.
Mulla on sellainen sähköinen pari vuotta sitten lahjaksi saatu kaapissa. En ole kokeillut. Mitenkä sitä pitäisi käyttää? Papuja jauhetaan, mutta tuleeko jauhatus pannu- vaiko suodatinkarkeutena? Mikä peruskahvipapu olisi hyvä jauhettuna? Mistään maustekahvista en oikein perusta.
Kyllä niissä puintivälyksen säätö on. Karkeus sitten maun mukaan.
Kannattaa aloittaa siitä suodatinkahvin karkeudesta.
Hymas Typ 3
Chaseside Loadmaster 800TC -59
Fordson Super Major -61
Fordson Super Dexta -63
Fordson Super Major Manuel -63
Ford 3000 SoS -66
Sisu Karhu L-137 CIT-4x4 -79
Hiab 650/1 -79
Hiab 950/2 -82
Volvo 740 GLE -84
Copma C1830 N3L -89
Tico 1080HT -91 Ruiskutuspumppuhuolto