Matematiikkatehtävä
-
- Viestit: 4325
- Liittynyt: Ke Elo 05, 2020 1:40 pm
- Paikkakunta: Lohja
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Kerran laskeskeltiin kalastusaluksen tankin polttoainemääriä eri pinnankorkeuksilla kun sitä mitattiin kepillä, jonka päässä oli koho. Keppiin sitten saatiin asteikko laskelmien mukaan. Tankki noudatteli aluksen pohjan muotoja ja siinä joutui jonkun verran keskimääräistämään. Muistaakseni vetoisuus oli 28 kuutiota ja sadankaan litran heitto ei haitannut.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
-
- Viestit: 4338
- Liittynyt: Ma Joulu 21, 2009 5:41 pm
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Laskutikun käytön opettelin 60-luvun alussa. Tuloksen arvioinnissa päässälaskutaito kehittyi. Laskutikku jännä kapistus siinä, että tarkimman tuloksen sai jos se oli vähän päälle yhden ja epätarkimman jos se jäi alle yhden. Laskutikku tuli hävitettyä, kun ensimmäiset taskulaskimet tulivat markkinoille. Minun ensimmäinen oli Serd- merkkinen, ja vaikka siinä oli vain peruslaskut yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, niin se maksoi maltaita 600 markkaa. Uuden mopon sai tuolloin puolellatoista tonnilla. Ja pattereita laskin oli kova kuluttamaan, kaksi AA paristoa tyhjeni viikossa. Verkkolaite maksoi itsensä nopeasti takaisin.mauri kirjoitti: ↑Su Kesä 13, 2021 9:38 pmTuon voin allekirjoittaa minäkin.Aprikoitselija kirjoitti: ↑Su Kesä 13, 2021 8:10 pm Omana aikanani, ennen kompuuttereita ja mujita turhia numeropyörittäjien vehkeitä opin, viihdyin ja tykästyin laskutikkuun jo 1950-luvulla. Sellaisia minulla on mukana edelleen monessa paikassa. Niiden paras puoli on, että niistä ei patterit lopu, eikä nettiyhteyskään. Sittemmin jossakin koulussa sain oppia, ettei laskutoimituksesn tulosta ole lupa ilmoittaan useammalla numerolla kuin lähtöarvot on annettu. Virheeksi se silloin luettiin, jos liikaa numeroita ladottiin.
Laskutikkua aloin käyttää vuonna 1961 ja vieläkin tulee käytettyä, sen tarkkuus on moniin käytännönlaskuihini täysin riittävä. Päässälaskulla sitten varmistan ettei ole pilkkuvirhettä.
Laskutikusta vielä sen verran, että kerran opettaja antoi sellaisen tehtävän, jota laskutikulla ei pystynyt ratkaisemaan. Siinä kysyttiin paljonko pitempi oli sellainen köysi, joka kiersi päiväntasaajan kohdalla maapallon metrin korkeudessa, verrattuna köyteen, joka oli maanpinnan tasolla. Paperillahan se oli helppo laskea. Ennen laskemista piti jokaisen arvioida, kuinka suuri oli köysien pituusero. Arviointini meni satoja metrejä pieleen, vaikka taisi olla luokan paras. Yllättävän pieni oli se köysien pituusero.
-
- Viestit: 6624
- Liittynyt: Pe Helmi 17, 2006 12:00 pm
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Ja se köysien pituusero on sama on sitten metrin päässä jalka- tai maapallosta.
Laskimista vielä, kun alkoi näitä "tieteislaskimia" tulla markkinoille niin hinnat oli todella kovia. Muistaakseni esimerkiksi HP 35 (?) maksoi suomessa tuhansia markkoja, mutta kun osti halvimman menopaluu lentolipun NewYorkiin niin sieltä sai halvemmalla ja kokonaissummakin jäi pienemmäksi.
Hintaa kuvaa hyvin se että alussa näissä paremmissa laskimissa oli paikka kiinnitysketjulle jolla sen sai lukittua työpöytään, olisi saattanut muuten häipyä jonkun mukaan.
Itsellä on vieläkin toimintakunnossa (joskus jopa käytössäkin) HP 21, akut siitä happani kymmeniä vuosia sitten, mutta varovasti akkukotelo avaamalla ne voi korvata kahdella AA-paristolla tai -akulla.
Laskimista vielä, kun alkoi näitä "tieteislaskimia" tulla markkinoille niin hinnat oli todella kovia. Muistaakseni esimerkiksi HP 35 (?) maksoi suomessa tuhansia markkoja, mutta kun osti halvimman menopaluu lentolipun NewYorkiin niin sieltä sai halvemmalla ja kokonaissummakin jäi pienemmäksi.
Hintaa kuvaa hyvin se että alussa näissä paremmissa laskimissa oli paikka kiinnitysketjulle jolla sen sai lukittua työpöytään, olisi saattanut muuten häipyä jonkun mukaan.
Itsellä on vieläkin toimintakunnossa (joskus jopa käytössäkin) HP 21, akut siitä happani kymmeniä vuosia sitten, mutta varovasti akkukotelo avaamalla ne voi korvata kahdella AA-paristolla tai -akulla.
-
- Viestit: 4343
- Liittynyt: Ma Touko 20, 2019 11:42 pm
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Eikö se pituusero ole vain reilu 6m?
Fordson Power Major
Zetor 4340 1996+Quicke 620
Chevrolet AC International 4d 1929
Ford F600 1955
Plus 60/70lukujen Opeleita
Zetor 4340 1996+Quicke 620
Chevrolet AC International 4d 1929
Ford F600 1955
Plus 60/70lukujen Opeleita
-
- Viestit: 553
- Liittynyt: Ma Elo 07, 2017 12:03 pm
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
-
- Viestit: 3760
- Liittynyt: Ti Touko 17, 2016 3:19 pm
- Paikkakunta: Oulu, ainakin ajoittain
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
2·π·(R + 1 m) - 2·π·R = 2·π m ≈ 6,283 m, aivan säteestä R riippumatta.
Kyllä se siitä.
-
- Viestit: 4398
- Liittynyt: Su Touko 14, 2006 10:13 pm
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
-
- Viestit: 4398
- Liittynyt: Su Touko 14, 2006 10:13 pm
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Seitsenkymmenen luvun puolivälissä luokkakaveri sinnitteli tekun läpi laskutikulla. Ostin silloin TI 51 funktiolaskurin, hintaa en muista enää. Rahat ei riittänyt HP 45 laskimeen.mauri kirjoitti: ↑Ti Kesä 15, 2021 10:49 am Ja se köysien pituusero on sama on sitten metrin päässä jalka- tai maapallosta.
Laskimista vielä, kun alkoi näitä "tieteislaskimia" tulla markkinoille niin hinnat oli todella kovia. Muistaakseni esimerkiksi HP 35 (?) maksoi suomessa tuhansia markkoja, mutta kun osti halvimman menopaluu lentolipun NewYorkiin niin sieltä sai halvemmalla ja kokonaissummakin jäi pienemmäksi.
Hintaa kuvaa hyvin se että alussa näissä paremmissa laskimissa oli paikka kiinnitysketjulle jolla sen sai lukittua työpöytään, olisi saattanut muuten häipyä jonkun mukaan.
Itsellä on vieläkin toimintakunnossa (joskus jopa käytössäkin) HP 21, akut siitä happani kymmeniä vuosia sitten, mutta varovasti akkukotelo avaamalla ne voi korvata kahdella AA-paristolla tai -akulla.
Ensimmäisellä tietokoneella (ENIAC) arvioitiin maailman laskentatarve tyydytetyn vuoteen 2000 asti. Siinä meni arvio pahemmin opieleen kuin Kallan-sillan mitoituksessa, jossa sillan hevosliikennetarve piti tyydytetyn vuoteen 2000 saakka.
- Refy
- Viestit: 3838
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 9:57 am
- Paikkakunta: Satakunta
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Kyllä 80-luvulla opetettiin sisältä ulospäin kaari-, haka- ja aaltosulut.jarikos kirjoitti: ↑Pe Kesä 11, 2021 11:58 amSuurimmalta osin 70-luvulla peruskoulun nauttineena en muista, että hakasulkuja olisi käytetty silloinkaan. Onhan tässä toisaalta sekin mahdollisuus, että on vain luisunut nykykäytäntöön eikä enää muista miten se on ollut ennen.Jäärä kirjoitti: ↑Pe Kesä 11, 2021 11:48 amErilaisten sulkeiden käytöllä eri sisennystasoilla on ollut aiemmin merkityksensä, kun laskelmat tehtiin kynällä ja myös kirjoitettujen sulkujen parituksesta piti huolehtia aivan itse ilman tietotekniikan apua. Silloin erilaiset sulut olivat suurena apuna.jarikos kirjoitti: ↑Pe Kesä 11, 2021 11:14 am Minua tuossa häiritsi nuo hakasulkeet, nehän tarkoittavat suljettua väliä mutta kun se ei osu tässä järkeen, niin ensin arvelin kömpelösti ilmaistuna itseisarvoa, missä ei myöskään järkeä. Löysin kuitenkin sille selityksen, muinaisajalla niitä on käytetty ulompina sulkeina kaarisulkeiden sijaan kun sulkeita on ollut sisäkkäin. Aina sitä voi oppia vanhaa
Nykykäytäntöä suositteleva ISO 80000 näyttää sekin olevan varsin tuore, eli tältä vuosituhannelta, vaikka tietysti jo vuosituhannen alku on nuorista aikaa "jo muinaiset egytiläiset".
Mitä pahempi paikka, sitä pitempi jenka.
http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
https://www.thebackupcolony.org
ALStuttu
http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
https://www.thebackupcolony.org
ALStuttu
-
- Viestit: 4325
- Liittynyt: Ke Elo 05, 2020 1:40 pm
- Paikkakunta: Lohja
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Ei tosiaan mitään muistikuvaa tuollaisesta, joko on sattunut edistyksellisiä opettajia tai muisti on nollautunut noiden osalta. 80-luvulla sitten taas tietokoneiden kanssa ainakaan ei tullut käytettyä ja erilaisilla suluilla oli eri ohjelmointikielissä oma merkityksensä. Taulukot ilmoitettiin hakasuluissa ainakin Pascalissa.Refy kirjoitti: ↑Ke Kesä 16, 2021 5:03 pmKyllä 80-luvulla opetettiin sisältä ulospäin kaari-, haka- ja aaltosulut.jarikos kirjoitti: ↑Pe Kesä 11, 2021 11:58 amSuurimmalta osin 70-luvulla peruskoulun nauttineena en muista, että hakasulkuja olisi käytetty silloinkaan. Onhan tässä toisaalta sekin mahdollisuus, että on vain luisunut nykykäytäntöön eikä enää muista miten se on ollut ennen.Jäärä kirjoitti: ↑Pe Kesä 11, 2021 11:48 amErilaisten sulkeiden käytöllä eri sisennystasoilla on ollut aiemmin merkityksensä, kun laskelmat tehtiin kynällä ja myös kirjoitettujen sulkujen parituksesta piti huolehtia aivan itse ilman tietotekniikan apua. Silloin erilaiset sulut olivat suurena apuna.jarikos kirjoitti: ↑Pe Kesä 11, 2021 11:14 am Minua tuossa häiritsi nuo hakasulkeet, nehän tarkoittavat suljettua väliä mutta kun se ei osu tässä järkeen, niin ensin arvelin kömpelösti ilmaistuna itseisarvoa, missä ei myöskään järkeä. Löysin kuitenkin sille selityksen, muinaisajalla niitä on käytetty ulompina sulkeina kaarisulkeiden sijaan kun sulkeita on ollut sisäkkäin. Aina sitä voi oppia vanhaa
Nykykäytäntöä suositteleva ISO 80000 näyttää sekin olevan varsin tuore, eli tältä vuosituhannelta, vaikka tietysti jo vuosituhannen alku on nuorista aikaa "jo muinaiset egytiläiset".
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
-
- Viestit: 6353
- Liittynyt: Ma Touko 12, 2014 10:35 am
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Tuollainen ohje:
Jos lausekkeessa on käytetty useanlaisia sulkeita, on laskujärjestys
seuraava:
1. Ensin kaarisulkeiden sisältä ( )
2. Seuraavaksi hakasulkeiden sisältä [ ]
3. Lopuksi aaltosulkeiden sisältä { }
Jos lausekkeessa on käytetty useanlaisia sulkeita, on laskujärjestys
seuraava:
1. Ensin kaarisulkeiden sisältä ( )
2. Seuraavaksi hakasulkeiden sisältä [ ]
3. Lopuksi aaltosulkeiden sisältä { }
- valaut
- Viestit: 2777
- Liittynyt: Ma Maalis 24, 2014 11:57 am
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Näin minäkin asian olen oppinut. Eri sulut selventävät mielestäni laskutoimitusta.
-
- Viestit: 9772
- Liittynyt: La Marras 24, 2007 1:44 pm
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Noinhan se opetettiin 2000 luvun alussakin.
-
- Viestit: 3760
- Liittynyt: Ti Touko 17, 2016 3:19 pm
- Paikkakunta: Oulu, ainakin ajoittain
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Matemaattinen lausekkeiden esittäminen ja laskinten sekä ohjelmointikielten syntaksi ovat kaksi aivan eri asiaa. Joka tapauksessa 80- ja 90-luvuilla matemaattisissa esityksissä oli tavallista käyttää lausekkeissa kaikkia sulkumerkkityyppejä, sen tässä olen tarkistanut.jarikos kirjoitti: ↑Ke Kesä 16, 2021 5:27 pm Ei tosiaan mitään muistikuvaa tuollaisesta, joko on sattunut edistyksellisiä opettajia tai muisti on nollautunut noiden osalta. 80-luvulla sitten taas tietokoneiden kanssa ainakaan ei tullut käytettyä ja erilaisilla suluilla oli eri ohjelmointikielissä oma merkityksensä. Taulukot ilmoitettiin hakasuluissa ainakin Pascalissa.
Aikoinaan matemaattisten lausekkeiden ja erikoismerkkien esittäminen tekstinkäsittelyssä oli todella takkuista. Oikeastaan vain LaTeX oli ainoa kunnolla toimiva järjestelmä, mutta oman osaamisensa sekin vaati. Tänään jo peruskoululaiset saavat aikaan lausekkeen kuin lausekkeen...
Kyllä se siitä.
-
- Viestit: 4325
- Liittynyt: Ke Elo 05, 2020 1:40 pm
- Paikkakunta: Lohja
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Tuo on niin totta, että LaTeX on paras matemaattisten lausekkeiden esittämisessä ja sillä nyt pystyy monta muutakin asiaa toteuttamaan toisin kuin jollain Wordilla.
Nyt kun mietin asiaa, niin kyllä niitä hakasulkeita on käytetty joissain lausekkeissa joidenkin toimesta mutta ei ole tullut sen koommin siihen kiinnitettyä huomiota. Joitain alueellisia eroja voi myös olla, itselle esimerkiksi joukko-oppi oli ihan perusjuttu mutta useimmat eivät sitä ole opiskelleet peruskoulussa kansakoulusta puhumattakaan. Yliopistossa se taas on ollut.
Nyt kun mietin asiaa, niin kyllä niitä hakasulkeita on käytetty joissain lausekkeissa joidenkin toimesta mutta ei ole tullut sen koommin siihen kiinnitettyä huomiota. Joitain alueellisia eroja voi myös olla, itselle esimerkiksi joukko-oppi oli ihan perusjuttu mutta useimmat eivät sitä ole opiskelleet peruskoulussa kansakoulusta puhumattakaan. Yliopistossa se taas on ollut.
Fordson Major Diesel -57, työkone
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
Fordson Major Diesel -57, entisöinti
Fordson Power Major -59, entisöinti
Fordson Major 1958 kaivurialustaprojekti
ARA AK 131 C 1979
-
- Viestit: 382
- Liittynyt: Su Helmi 04, 2007 1:42 pm
- Paikkakunta: Uusimaa
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Aikaisemmin ihmetelty ?? Farmarisäiliö (kyljellään)
viewtopic.php?f=2&t=10370&p=96333&hilit ... uus#p96333
Alla väännettyjä kaavoja :
Missä L on farmisäiliön pituus , R säde ja H nesteen pinnankorkeus
lukuarvoilla R= 0,50 m, H= 0,31 m ja L= 1,80 m
V = 0,373 m³ eli 373,28 litraa. Täys säiliö 1413,72 litraa .
V = L * { R^2 * COS^-1( (R-H)/R ) - (R-H) * SQR( 2*R*H-H^2) } | LASKE RADIAANINA ja COS^-1( n ) = arcCOS( n )
= 1,8 * ( 0,29525 - 0,08787371621) = 373,2773 litraa
V = L * { 2/360 * cos^-1( (R-H)/R ) * PII * R^2 - (R-H) * SQR( R^2 - (R-H)^2 ) } | ASTEINA
Toisel tappaa esitelty :
v = L * ( r^2 * arccos( (r-H)/r ) - (r-H) * (2rH-H^2)^0,5 ) | lask. rad.
TAI v = L * ( r^2 * arccos( (r-H)/r ) - (r-H) * (r^2-(r-H)^2)^0,5 )
mites nää LaTeX vääntää?
viewtopic.php?f=2&t=10370&p=96333&hilit ... uus#p96333
Alla väännettyjä kaavoja :
Missä L on farmisäiliön pituus , R säde ja H nesteen pinnankorkeus
lukuarvoilla R= 0,50 m, H= 0,31 m ja L= 1,80 m
V = 0,373 m³ eli 373,28 litraa. Täys säiliö 1413,72 litraa .
V = L * { R^2 * COS^-1( (R-H)/R ) - (R-H) * SQR( 2*R*H-H^2) } | LASKE RADIAANINA ja COS^-1( n ) = arcCOS( n )
= 1,8 * ( 0,29525 - 0,08787371621) = 373,2773 litraa
V = L * { 2/360 * cos^-1( (R-H)/R ) * PII * R^2 - (R-H) * SQR( R^2 - (R-H)^2 ) } | ASTEINA
Toisel tappaa esitelty :
v = L * ( r^2 * arccos( (r-H)/r ) - (r-H) * (2rH-H^2)^0,5 ) | lask. rad.
TAI v = L * ( r^2 * arccos( (r-H)/r ) - (r-H) * (r^2-(r-H)^2)^0,5 )
mites nää LaTeX vääntää?
YoKeL
-
- Viestit: 4398
- Liittynyt: Su Touko 14, 2006 10:13 pm
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Onko vielä käytössä MatCad, ja onko kenellä kokemusta?
-
- Viestit: 3760
- Liittynyt: Ti Touko 17, 2016 3:19 pm
- Paikkakunta: Oulu, ainakin ajoittain
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Taas uteliaisuus pääsi iskemään tuossa säiliölaskussa. Esitetyt yhtälöt ovat melkoisen takkuisia, vaikka niitä pyörittelisi laskimellakin. Siksi tuli mieleen, saisiko niistä yksinkertaisemman likiarvon ja kuinka tarkka tuollainen likiarvo sitten olisi.
Kun aikani pyörittelin, pääsin mielestäni kohtuulliseen likiarvolausekkeeseen
V = (4·√(D·H³)/3-2·√(H⁵/D)/5)·L
missä D on säiliön halkaisija, L sen pituus ja H nestepinnan korkeus säiliön pohjasta.
Lausekkeen tarkkuus heikkenee H:n kasvaessa. Sen antama tilavuus on ylälikiarvo (todellista suurempi) alle kahden prosentin tarkkuudella puoleen säiliöön saakka ja alle 20 prosentin tarkkuudella täyteen säiliöön saakka. Pienillä H:n arvoilla laskuissa voi riittää ensimmäinen termi: kun H = D/3, virhe on tällöinkin alle 12 prosenttia.
Matemaattisesti orientoituneita saattaa kiinnostaa, että tulokseen on päästy tarkan poikkipinta-alan sarjakehitelmällä H = 0 pisteen ympäristössä ja ottamalla sarjan kaksi ensimmäistä termiä.
PS. Pieni remontti tekstiin: kun nyt laskeskelin lisää, niin piti päivittää virheen merkkiä. Aiemmin katselin pelkkiä laskettuja käyriä ja tulkitsin tietysti väärin käyrien värin.
Kun aikani pyörittelin, pääsin mielestäni kohtuulliseen likiarvolausekkeeseen
V = (4·√(D·H³)/3-2·√(H⁵/D)/5)·L
missä D on säiliön halkaisija, L sen pituus ja H nestepinnan korkeus säiliön pohjasta.
Lausekkeen tarkkuus heikkenee H:n kasvaessa. Sen antama tilavuus on ylälikiarvo (todellista suurempi) alle kahden prosentin tarkkuudella puoleen säiliöön saakka ja alle 20 prosentin tarkkuudella täyteen säiliöön saakka. Pienillä H:n arvoilla laskuissa voi riittää ensimmäinen termi: kun H = D/3, virhe on tällöinkin alle 12 prosenttia.
Matemaattisesti orientoituneita saattaa kiinnostaa, että tulokseen on päästy tarkan poikkipinta-alan sarjakehitelmällä H = 0 pisteen ympäristössä ja ottamalla sarjan kaksi ensimmäistä termiä.
PS. Pieni remontti tekstiin: kun nyt laskeskelin lisää, niin piti päivittää virheen merkkiä. Aiemmin katselin pelkkiä laskettuja käyriä ja tulkitsin tietysti väärin käyrien värin.
Viimeksi muokannut Jäärä, La Kesä 19, 2021 4:56 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kyllä se siitä.
-
- Viestit: 382
- Liittynyt: Su Helmi 04, 2007 1:42 pm
- Paikkakunta: Uusimaa
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Suottaapi olla tai ei, laskimen pyörittelyä vaatii toi "estimointi kaaviokin"
V ≈ (4·√(D·H³)/3-2·√(H⁵/D)/5)·L , harva sitä alkaa laskemaan juuria paperilla/päissään.
Eix normi masinisti/viljeliä oo tottunu käyttää exeliä eli sinne sen tynnyrikaavan
saa laitettu kuten ed. linkissä oli .
V ≈ (4·√(D·H³)/3-2·√(H⁵/D)/5)·L , harva sitä alkaa laskemaan juuria paperilla/päissään.
Eix normi masinisti/viljeliä oo tottunu käyttää exeliä eli sinne sen tynnyrikaavan
saa laitettu kuten ed. linkissä oli .
YoKeL
-
- Viestit: 3760
- Liittynyt: Ti Touko 17, 2016 3:19 pm
- Paikkakunta: Oulu, ainakin ajoittain
- Viesti:
Re: Matematiikkatehtävä
Masinistien kannattaisi ottaa uusia työkaluja käyttöön. Tuon esittämäni lausekkeen voi siirtää suoraan WolframAlphalle. Perään vielä parametrien arvot ja Wα kertoo tuloksen.super kirjoitti: ↑La Kesä 19, 2021 1:25 pm Suottaapi olla tai ei, laskimen pyörittelyä vaatii toi "estimointi kaaviokin"
V ≈ (4·√(D·H³)/3-2·√(H⁵/D)/5)·L , harva sitä alkaa laskemaan juuria paperilla/päissään.
Eix normi masinisti/viljeliä oo tottunu käyttää exeliä eli sinne sen tynnyrikaavan
saa laitettu kuten ed. linkissä oli .
Wα ei juuri niuhota lausekkeen muodosta, ja se osaa tulkita melko monella tavalla esitetyn tarkoituksen. Lisäksi se osaa vielä integroida, derivoida, kehittää funktion sarjaksi ja sieventää tietysti lausekkeita. Sillä laskee melkein kaikki lukion pitkän matematiikan laskut.
Kyllä se siitä.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot], ihmehitsari, jani.erola, jassukata, Lurkus, m_kane, MasaP, Matsikka, SPS1975 ja 41 vierailijaa