Soratien suolaaminen

[Varvikello]

Katselin tuossa alkuviikosta kuinka paikallinen urakoitsija suolasi tietä. Parisen viikkoa sitten tie höylättiin oikein kunnolla, kuten kaupungilla on tapana. (Ihmettelen kuinka näin pieni kaupunki on satsannut höylään ja taitavaan kuskiin).
Jossain täälläkin säästetään. Kuormurihommat ostetaan alihankkijoilta, samoin auraus.
Vähän jäi mietityttämään se suolauksen tehokkuus. Samalla autolla hiekoitetaan talvella, olisko sama levitin käytössä. Nyt tuo ajeli kippi pystyssä, en viime talven pimeydessä nähnyt kuinka hiekoitti.
Keskitietä ajoi. Molemmilta puolilta on ojanpuolen ura/raide suolaamatta ja pölisee.
Mikä oli mielenkiintoista, kolmessa tunnissa oli suola imenyt ilmankosteutta niin paljon ettei pölissyt ja tien pinnanväristä näki että kosteutta on otettu ilmasta. Olis ton voinut niinkin tehdä että ajaa molempiin suuntiin oikeaa laitaa tai sit säätää levittimen laajalle.
Loppusummana, pirun hyvässä kunnossa tätä tietä pidetään. Joka vuosi käy karhu, suola-auto ja se "vielä-näkemätön" murskeauto.
Tossa vieressä on kalliolouhos josta on kamua ajettu tielle vuosittain. Hyvä niin, tie näyttää kestävän lähes mitä vaan, lukuunottamaa noita muutamia siltoja.
Kuinkas teillä? Onko tie kunnossa? Mä väistän noi pahommat routavauriot mut pääasiassa ( pää ei ole lasia) olen tyytyväinen tienpitoon.

[U140]

Kuvittelin kanssa että on karhu käyny ’töissä’ mutta joku urakoitsija siinä oli alaterän kanssa ajellu kumpaankin suuntaan. Toinen kerta jo tälle keväälle, suolat oli levitetty siinä välissä, sanotaan että tien kunto on kohtuullinen, Päijät-Hämeessä valtion tie kyseessä.

Oma pihatie taas vaatisi mursketta ainakin yhden kasettikuorman.

[antti78]

Mikkelin seudulla pääurakoitsija on Destia.
Ja soratiet tiet on huonossa kunnossa.
Tuossa meidän kylätiellä on on ollu jo varmaan kolme vuotta montut samalla kohdalla vaikka sitä on lanattu. Se on kolme neljä päivää ja montut on palanneet takaisin.
Tiekarhua ei oo sen jälkeen näkynyt kun YIT hävis tarjouskilpailun. Ja täällä ei ole kuin YIT:llä ja Vilkonharjun soralla tiekarhut.
Viime syksynä tuota tietä sorastettiin kovan sateen aikana ja se oli aika liejua. Tavarana käytettiin jotain pinta maata joka oli kuorittu kallion päältä ja laskettu murskan läpi.
Ja talvikunnossa pitoa ei voi kans kehua.
Lumisateen jälkeen saattoi mennä vuorokausi ennen kuin tietä aurattiin. Ja ihan sama oliko sitä lunta tullu 5 tai 20 senttiä.
Ja kun tuli ensimmäinen suojakeli niin ei siinä enää henkilöautolla päässyt kulkemaan. Jäivät pohjastaan kiinni.
Että tälläistä täällä päin.

[ZET]

Sivuteiden kunto vaihtelee ihan hemmetisti aliurakoitsijasta riippuen. Meidän kulmilla päävastuu Destialla. Vuosia kärsittiin aivan ala-arvoisesta tienpidosta. Nyt ollut kaksi vuotta toinen aliurakoitsija, jolla kunnolliset vehkeet ja ymmärrys. Tie loistavassa kunnossa. En tiedä miten tällainen vaihtelu on mahdollista. Kun vertaa vanhaa ja uutta tienpitoa niin tuntuu, että sekä työmäärän että konekannan kulujen pitäisi olla nyt kaksinkertaiset. Meneekö tämä niin, että Destia käyttää halvimman harakiritarjouksen tehnyttä aliurakoitsijaraukkaa niin kauan kuin ikinä voi valitusten puolesta käyttää. Ja vasta sitten vaihtaa parempaan.

[imppu]

Soran tai hiekan käyttö kulutuspintana on yhtä tyhjän ja joutavan kanssa. 0-16 kalliomursketta sen on oltava.
Yks muka asiantuntija yritti jotain sekotusta meidän yksityistielle tarjota, tyrmäsin heti. Sen tulos oli nähty aiemmin.

[Joordis]

Meillä viimeksi levitetty 0-22 mursketta tielle, ennenmuinoin 0-16 - näyttäis tuo murske toimivan ihan OK.
Höyläys kerran-kaks vuodessa ja suolaus.

Suurimman rasituksen tielle mielestäni aiheuttaa hevoset - ei kauaa pysy tie tasaisena, kun päivittäin hevosilla ratsastetaan tiellä... Mutta koska yleinen tie, niin ei voi kieltääkään...
Vajaan kahden kilometrin pätkällä laiduntaa reilut 30 hevosta. Suurin hevostelija maksaa kyllä korotettua tiemaksua, kun määritellään yritystoiminnaksi.

[Aakku]

Soran tai hiekan käyttö kulutuspintana on yhtä tyhjän ja joutavan kanssa. 0-16 kalliomursketta sen on oltava.
Yks muka asiantuntija yritti jotain sekotusta meidän yksityistielle tarjota, tyrmäsin heti. Sen tulos oli nähty aiemmin.

Täsmälleen samaa mieltä.
En voi ymmärtää sitä hiekan levittämisen määrää. Ensimmäisellä sateella vesi makaa pinnassa ja tule kuopat ja tie on liejunen. Sitten höylätään taas hiekat sekaisin muuhun maa-ainekseen ja lieju, sekä kuopat senkun lisääntyy. Taas lisätään hiekka ja kierto jatkuu.
Itse lisään joka toinen vuosi ohuen kerroksen mursketta 0-16 ja lanaan sen pintaan kevyesti rikkomatta pohjaa. Sadevesi imeytyy hyvin murskeen läpi ja tie on koko ajan puhdas. Tuhkakin pesytyy alemmas sateella ja pinta on puhdas.
Isot tiet voi olla vaativampia, mutta nämä on sellaisia enintään kahden kilometrin tonttiteitä.

[Mutteriuuno]

Soran tai hiekan käyttö kulutuspintana on yhtä tyhjän ja joutavan kanssa. 0-16 kalliomursketta sen on oltava.
Yks muka asiantuntija yritti jotain sekotusta meidän yksityistielle tarjota, tyrmäsin heti. Sen tulos oli nähty aiemmin.

Täsmälleen samaa mieltä.
En voi ymmärtää sitä hiekan levittämisen määrää. Ensimmäisellä sateella vesi makaa pinnassa ja tule kuopat ja tie on liejunen. Sitten höylätään taas hiekat sekaisin muuhun maa-ainekseen ja lieju, sekä kuopat senkun lisääntyy. Taas lisätään hiekka ja kierto jatkuu.
Itse lisään joka toinen vuosi ohuen kerroksen mursketta 0-16 ja lanaan sen pintaan kevyesti rikkomatta pohjaa. Sadevesi imeytyy hyvin murskeen läpi ja tie on koko ajan puhdas. Tuhkakin pesytyy alemmas sateella ja pinta on puhdas.
Isot tiet voi olla vaativampia, mutta nämä on sellaisia enintään kahden kilometrin tonttiteitä.

Osittain eri mieltä. Ensinnäkin soraa niin kuin mursketta on erilaista. Oon hakenut omiin pihoihin 0-16 kalliomursketta kun tuosta läheltä saa, siinä on paljon kivituhkaa seassa eikä vesi tahdo mennä läpi. Meidän yksityistielle ei ole koskaan otettu mursketta. Käytetyssä sorassa (0-20) ei ole paljon hienoa ainesta ja se läpäisee veden hyvin, vähän kuin salaojasora. Ainoa pikkuhaitta, jos sellaiseksi haluaa lukea, on sellainen että paksumpi kerros ei ihan heti tahdo asettua vaan saattaa mennä kiharalle. 1-2 lanausta niin sen jälkeen on asettunut. Myös jos tie on oikean muotoinen eli pyöreä, niin ei ihan hevin synny vesikuoppia ja liejua.

Mitä tarkoittaa kun hiekat höylätään sekaisin muun maa-aineksen kanssa? Onko hiekkaa niin ohuelti että lana raapii koko kerroksen irti? Siinä tapauksessa ei voi puhua tiestä ollenkaan.

[Aakku]

Mitä tarkoittaa kun hiekat höylätään sekaisin muun maa-aineksen kanssa? Onko hiekkaa niin ohuelti että lana raapii koko kerroksen irti? Siinä tapauksessa ei voi puhua tiestä ollenkaan.

Tämä liejutie on kunnan ylläpitämä.
En osaa sanoa, onko hiekka liian ohuelti, vaiko sitten höylätty syvältä. Tie höylätään oikealla karhulla ja eka sateen jälkeen siellä ei voi kävellä höyläyksen jälkeen ilman kumisaappaita. Puhdas hiekka ei käsittääkseni muutu kuravelliksi, Jotain maa-ainesta sieltä alta nousee ylös.

[korsteeni]

En tiedä minkälainen oli koostumukseltaan kotini ohi menevä entinen ”valtatie” ennen asfaltointia (päällystetty joskus 60 luvun alussa), mutta sorapinnalla ollessaan siihen kuulemma ajettiin keväisin runsaasti savea joka jotenkin sekoitettiin karhulla yms. ja kesällä se kuulemma oli parhaimmillaan kuin asfalttia, mutta sateella liukas ja rospuuttokeleillä aika huono. Että vastasiko tuota Aakun kertomaa?

Täällä varmasti monikin tietää tuon menetelmän ja muistaa minkälainen tuollainen tie oli? Minä kun synnyin vasta 70 luvulla, niin ei omaa kokemusta

[Punaparta]

Savea annosteltiin sideaineeksi ja tällä vältyttiin senaikasella liikennemäärällä kesäaikasilta kertauskunnostuksilta.

Ja kun keväinen kelirikko oli sillon lähtöoletus, niin routaheittojen tasaannuttua kaikki soratiet piti kumminkin kunnostaa.

Tietyömerkin alla oli lisäkilpi "savenlevitys".

[Talumees]

Savea annosteltiin sideaineeksi ja tällä vältyttiin senaikasella liikennemäärällä kesäaikasilta kertauskunnostuksilta.

Ja kun keväinen kelirikko oli sillon lähtöoletus, niin routaheittojen tasaannuttua kaikki soratiet piti kumminkin kunnostaa.

Tietyömerkin alla oli lisäkilpi "savenlevitys".

Silloin taisi myös tien pinta olla hiekkaa kun lapio kuormaus oli käytössä eikä seuloja murskoista puhumattakaan ollut käytössä.

[nuc-64]

Sivuteiden kunto vaihtelee ihan hemmetisti aliurakoitsijasta riippuen. Meidän kulmilla päävastuu Destialla. Vuosia kärsittiin aivan ala-arvoisesta tienpidosta. Nyt ollut kaksi vuotta toinen aliurakoitsija, jolla kunnolliset vehkeet ja ymmärrys. Tie loistavassa kunnossa. En tiedä miten tällainen vaihtelu on mahdollista. Kun vertaa vanhaa ja uutta tienpitoa niin tuntuu, että sekä työmäärän että konekannan kulujen pitäisi olla nyt kaksinkertaiset. Meneekö tämä niin, että Destia käyttää halvimman harakiritarjouksen tehnyttä aliurakoitsijaraukkaa niin kauan kuin ikinä voi valitusten puolesta käyttää. Ja vasta sitten vaihtaa parempaan.

Täällä meidän kulmilla Destia ei ole vielä aloittanutkaan sorateiden kunnostusta. Kevään lanaukset ja kesän suolaukset kaikki vielä tekemättä. Paikoin melkoista montukkoa, keväällä painuneet paikat savisia kumpareikkoja. Ja tämä siis suurimmilla päällystämättömillä Destian hoidossa olevilla teillä tilanne täällä.

[Ajomies]

Kyllä tämä meidänkin tie on sellainen että siihen ajetaan hiekkaa joka syksy ja kevät, mutta ei se ole kuin kuukausi niin alkaa kuoppia ilmaantumaan. 15 km matkalla on muutama sadan metrin pätkä jotka ei pysy kunnossa, muilta osin on tasaista eikä ilmaannu kuoppia juuri ikinä.

[imppu]

Kyllä tämä meidänkin tie on sellainen että siihen ajetaan hiekkaa joka syksy ja kevät, mutta ei se ole kuin kuukausi niin alkaa kuoppia ilmaantumaan. 15 km matkalla on muutama sadan metrin pätkä jotka ei pysy kunnossa, muilta osin on tasaista eikä ilmaannu kuoppia juuri ikinä.

Kaadot

[5424155]

Lanalla lääppiminen on semmosta, että näyttää hyvältä ensimmäiseen sadekuuroon asti. Sitten onkin ne samat montut taas auki ja tilanne entinen, kun ei sillä lanalla vaan saa monttuja pois, niitä vaan täytetään pintatavaralla. Onneksi meilläpäin on nyt pääurakoitsijana Pimara Ylöjärveltä, ja aliurakoitsijana Tiensuu Vilppulasta. Tiensuulla on oikein vanhanaikainen Vammas tiekarhu, ja höyläyskurssin käynyt kuski. Nyt on soratiet taas kuin TVHn aikaan, ennen Destiaa.

[imppu]

Totta on. Lanan pitäisi olla niin raskas, että etuterä kaapisi kuoppaa syvemmältä. Ja säädetty niin, että tekee sianselkää keskelle tietä.

[Suomela]

Tänä keväänä täällä Nokian perämetsissä YIT yllätti iloisesti. Kylän kuoppainen soratie lanattiin reunoja myöten ja perässä tuli kunnon karhu ja parin päivän päästä vielä pölynsidonta. Ei ole vuosiin tie ollut noin hyvässä kunnossa.
Täytyi oikein kuskeille peukuttaa

[Tumppi 865]

Lanalla lääppiminen on semmosta, että näyttää hyvältä ensimmäiseen sadekuuroon asti. Sitten onkin ne samat montut taas auki ja tilanne entinen, kun ei sillä lanalla vaan saa monttuja pois, niitä vaan täytetään pintatavaralla.

Jos montut on päästetty syviks, niin ei niitä ihan helpolla karhullakaa saa pois kerta ajolla!? Monella tiellä on niin olematon pinta, ettei sitä pohjakivien takia voi kovin syvältä höylätä!

Tuossa lähistöllä olevia valtion teitä näköjää lanataa välillä sieltä täältä koukkimalla, ja tiehen tulee ihme heittoja ja reunapalteet kasvaa, ja vauhilla pitää mennä?!

[steami]

Eikös missään päin tehdä niin, että tie joko kastellaan ja suolataan, tai tie kastellaan suolavedellä? Suolallahan ei ole muuta merkitystä, kuin että tie ei pölyä.

Kuoppien syntyyn suurin syy on, että tietä ei osata, tai haluta lanata kuperaksi. Tarpeeksi kuperalle tielle ei kerry vettä sateella niin paljon, että kuoppia syntyisi.. Tähän tosin vaikuttaa liikenteen määrä paljon. ..