Elikkä

[MF265]

Pienestä asti totuin kun puhuttiin vältistä, on se kone millä kynnetään. Sen kyntöaura nimityksen opin vasta myöhemmin. Jotkut muualta päin olevat puhu auroista.

[masankp]

Mistä on peräisin "rotvalli"?

Englannin kielestä, roadwall, tien seinä, tien reunakoroke, yms.

[Ambasador]

Mistähän tänne savoonkin on eksynyt tuota ruotsin kieltä, kuten hantaakki, hantuuki, nästyykki ja esim. ryöri on niinku savukanava ?

[sköne]

Tiäxä, kuule, kato, elikkäs maar nääs, mitäs sanoo välttiasiaan itte Ruattalaiset, eli silleen niinku ne, joilta sana vält on niinku meille kopioitu:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lt
Tuolla on listaa erilaista välttityypeistäkin:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ltning

Ruotsissa se voi olla näin. Mutta suomenkieleen se on varmasti tullut sanasta pelto eli fält Tehdä pelloksi eli aloittaa kääntämällä maa, fältätä. Näin on moni rannikon murteen sana saanut alkunsa.

Suomalaiselle sanat fält ja vält taipuu herkästi samaksi. Ja täällä meillä fältätään, ei vältätä

Kyllä se vaan vieläkin varmemmin on tullut siitä, että valmistajan maaleissaan olevissa jyrissä luki tikkukirjaimin sana VÄLT eli suomennettuna jyrä tai rulla. Fältti on myöhemmin Suomessa muotoutunut sanomistapa kyseiselle v-alkuiselle sanalle.
Kai ne jyrät jäi siksi käyttämättömiksi ja unohduksiin nimityksiltäänkin monilla tiloilla, kun viljojen kasvatuksesta on maitotiloilla luovuttu niiden tultua halvemmiksi ostaa vieraalta. Heinäpellon uusintaan ei jyrää tarvitse. Viljalle ollut tarpeellinen jopa.

Konstaapeli Reinikainen sanoi aikoinaan, että suomenkielessä on yhdessä sanassa f-kirjain ja se on pesufati. Eli voi tiukan periaattelin f/v-kirjainten valinnassa tai sitten pitää se makukysymyksenä. Onhan se viilakin monessa kylässä fiila. Fiilaten ja höyl...

Tais se virkavaltakin olla jossain murteessa fallesmanni??

[Yrjö]

Mistähän tänne savoonkin on eksynyt tuota ruotsin kieltä, kuten hantaakki, hantuuki, nästyykki ja esim. ryöri on niinku savukanava ?

Aikoinaan savo kuulu ruotsiin.
https://www.google.fi/search?q=suur+ruo ... CAc&uact=5

[Jäärä]

Mistähän tänne savoonkin on eksynyt tuota ruotsin kieltä, kuten hantaakki, hantuuki, nästyykki ja esim. ryöri on niinku savukanava ?

Ruotsin vallan aikoina ruotusotamiesten oli oppittava ainakin hiukan ruotsia, koska komentokieli oli ruotsi. Lisäksi ruotsinkielisellä herrasväellä oli palkollisia, jotka oppivat sen verran "pakkoruotsia", että ymmärsivät isäntäväkeään. Sitten nämä briljeerasivat kielitaidollaan ja ruotsin sanasto siirtyi yleisempään käytöön.

[Aprikoitselija]

Mistähän tänne savoonkin on eksynyt tuota ruotsin kieltä, kuten hantaakki, hantuuki, nästyykki ja esim. ryöri on niinku savukanava ?

Se mikää ryöri ole, ku se on RÖÖRI

Ja vastaus sinun ihmettelyysi. Historiasta saat lukea, kuinka pitkän ajan me oltiin osa Ruotsin kuningaskuntaa. Saatiin sotia silloisen valtakuntamme uhkeudeksi, mutta sen lisäksi sieltä tuli kovasti paljon kuningaskunnan kyldddyyriä mm. pappiloiden kautta. Siinä vaiheessa monet meidän oman kielemme asialliset sanat, esimerkiksi kusi ja paska saivat enemmän kuin rahvaanomaisen leiman. Fy Fan!

No, kieli kehittyy koko ajan. Se tarkoittaa, että se muuttuu. Joskus sattumalta tapahtuu onnistumisiakin, esimerkkinä sana kontti. (Yks oli Taavetti Tappurainen, toinen Tuomas Tuppurainen, vallan vierasta väkeä, kun laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.)

Jäin kaipaamaan sitä, että vanhoille aikanaan tärkeille sanoille tiera ja tilsa ei ole löytynyt uutta käyttöä. Sen sijaan tätä amerikkalaisen invaasion leviämisestä olen jotenkin suruissani.

[Ambasador]

No mutta kun se rööri oli vääntynyt savoksi ryöri.
Tää nyt on vähän savoksi käännettyä kieltä, kun isäni aikoinaan opiskeli englantia vanhoilla päivillään, niin kun oli hyvää ruokaa tarjolla, niin punaviinin jälkeen totesi, että telisös!

[Jäärä]

No mutta kun se rööri oli vääntynyt savoksi ryöri.
Tää nyt on vähän savoksi käännettyä kieltä, kun isäni aikoinaan opiskeli englantia vanhoilla päivillään, niin kun oli hyvää ruokaa tarjolla, niin punaviinin jälkeen totesi, että telisös!

Ruotsin tunti Kuopion lyseossa:

Opettaja: Mikä on lippu ruotsiksi? Pekka?
Pekka: Laku!
Opettaja: Ähvällä vai veellä?
Pekka: Ähvällä!
Opettaja: Oekein!

[MF265]

Mikäs se vitsi on kun Kauppinen nimistä miestä savossa kaikki sano Kaappiseks. No mies muutti nimensä ollen Kaappinen. Sitten kaikki rupes kuhtumaan sitä nimellä Kuappinen.

[Yrjö]

Mistähän tänne savoonkin on eksynyt tuota ruotsin kieltä, kuten hantaakki, hantuuki, nästyykki ja esim. ryöri on niinku savukanava ?

Se mikää ryöri ole, ku se on RÖÖRI

Ja vastaus sinun ihmettelyysi. Historiasta saat lukea, kuinka pitkän ajan me oltiin osa Ruotsin kuningaskuntaa. Saatiin sotia silloisen valtakuntamme uhkeudeksi, mutta sen lisäksi sieltä tuli kovasti paljon kuningaskunnan kyldddyyriä mm. pappiloiden kautta. Siinä vaiheessa monet meidän oman kielemme asialliset sanat, esimerkiksi kusi ja paska saivat enemmän kuin rahvaanomaisen leiman. Fy Fan!

No, kieli kehittyy koko ajan. Se tarkoittaa, että se muuttuu. Joskus sattumalta tapahtuu onnistumisiakin, esimerkkinä sana kontti. (Yks oli Taavetti Tappurainen, toinen Tuomas Tuppurainen, vallan vierasta väkeä, kun laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.)

Jäin kaipaamaan sitä, että vanhoille aikanaan tärkeille sanoille tiera ja tilsa ei ole löytynyt uutta käyttöä. Sen sijaan tätä amerikkalaisen invaasion leviämisestä olen jotenkin suruissani.

Tieroja lenti hevosen kaviosta lumi/rekikelillä. Sai hevosmies liistereellä varoa ottaansa kun kiirehti kotiansa.

[Jäärä]

,,,
Jäin kaipaamaan sitä, että vanhoille aikanaan tärkeille sanoille tiera ja tilsa ei ole löytynyt uutta käyttöä. Sen sijaan tätä amerikkalaisen invaasion leviämisestä olen jotenkin suruissani.

Tieroja lenti hevosen kaviosta lumi/rekikelillä. Sai hevosmies liistereellä varoa ottaansa kun kiirehti kotiansa.

Olen joskus kuullut jonkun nimittävän moottorikelkan telasta lenteleviä lumikokkareita tieroiksi. Niitähän ne, joskin pieniä.

[Juice]

Alla esimerkki vaikkapa tori.fi löytyvästä ilmoituksesta joka saa pieremään verta ja peräsuolenpätkiä. Lisukkeena vielä suttuiset kuvat jotka otettu päin helv;

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

No niin elikkäs siittä myyntiin tarvitsialle hyvä kuntoinen rattori mönkiä. Merkki on artic kat, vuosi mallia en tähän hätään muista. Tarpeeton ei ole käyttöä enään. Lisä tietoa mieluusti tori viestillä tai whats upilla (vuoro työ).

Tavan käyttäjälle hieno peli vielä vuosiksi.

Hinta on mallia tarjoa turhat tingaajat älkää vaivautuko ei ole pakko myynissä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

[aarne]

,,,
Jäin kaipaamaan sitä, että vanhoille aikanaan tärkeille sanoille tiera ja tilsa ei ole löytynyt uutta käyttöä. Sen sijaan tätä amerikkalaisen invaasion leviämisestä olen jotenkin suruissani.

Tieroja lenti hevosen kaviosta lumi/rekikelillä. Sai hevosmies liistereellä varoa ottaansa kun kiirehti kotiansa.

Olen joskus kuullut jonkun nimittävän moottorikelkan telasta lenteleviä lumikokkareita tieroiksi. Niitähän ne, joskin pieniä.

En tiedä minkä kokoista tieraa sieltä konin kaviosta lähtee, mutta 60-70mm harjalla olevasta moottorikelkan telasta lentää parhaillaan nyrkin kokoista nalikkaa visiiriin niin luulisi siinä saavan kaakinkin pistää parastaan moiseen kokkareeseen.

[valaut]

,,,
Jäin kaipaamaan sitä, että vanhoille aikanaan tärkeille sanoille tiera ja tilsa ei ole löytynyt uutta käyttöä. Sen sijaan tätä amerikkalaisen invaasion leviämisestä olen jotenkin suruissani.

Tieroja lenti hevosen kaviosta lumi/rekikelillä. Sai hevosmies liistereellä varoa ottaansa kun kiirehti kotiansa.

Olen joskus kuullut jonkun nimittävän moottorikelkan telasta lenteleviä lumikokkareita tieroiksi. Niitähän ne, joskin pieniä.

En tiedä minkä kokoista tieraa sieltä konin kaviosta lähtee, mutta 60-70mm harjalla olevasta moottorikelkan telasta lentää parhaillaan nyrkin kokoista nalikkaa visiiriin niin luulisi siinä saavan kaakinkin pistää parastaan moiseen kokkareeseen.

Pelloĺla tms. lentää pienen lumipallon kokoisia paakkuja. Hiekkatiellä pieniä kiviä. Hevosella siis.

Koni voi vetää 60 km/h parhaimmillaan. Nuo ravimallit. Joskus ajettiin metsätiellä koppakärryillä ja pidin kärryjen putkesta kiinni, niin lensi kaviosta kivi kämmenselkään. Tuli, kuin luoti.

[mrjb425]

Lieneeköhän nämä KETÄ sanan käyttäjät niitä ressukoita, jotka haluavat huomiota. Onhan se negatiivinenkin jotain huomiota.....Heikko itsetunto tekee vaikka mitä temppuja, näköjään.

[jiipee]

Konstaapeli Reinikainen sanoi aikoinaan, että suomenkielessä on yhdessä sanassa f-kirjain ja se on pesufati. Eli voi tiukan periaattelin f/v-kirjainten valinnassa tai sitten pitää se makukysymyksenä. Onhan se viilakin monessa kylässä fiila. Fiilaten ja höyl...

Tais se virkavaltakin olla jossain murteessa fallesmanni??

Eikös tämä ole näin vorssankielessä, eli se ainoa F-kirjaimen sisältävä sana olisi pesufati?

[Jäärä]

Olen joskus kuullut jonkun nimittävän moottorikelkan telasta lenteleviä lumikokkareita tieroiksi. Niitähän ne, joskin pieniä.

En tiedä minkä kokoista tieraa sieltä konin kaviosta lähtee, mutta 60-70mm harjalla olevasta moottorikelkan telasta lentää parhaillaan nyrkin kokoista nalikkaa visiiriin niin luulisi siinä saavan kaakinkin pistää parastaan moiseen kokkareeseen.

Ensinnäkin tuosta kertomastani tapahtumasta on aikaa, eikä kyse ollut mistään hypersport-kelkasta, joka tehojen siirtämiseen tarvitaan telaan lumilapiot.

Luulisin kumminkin, että kelkan tierat onvat hieman pehmeämpiä, koska hevosen massa on keskimäärin 500 kg ja sporttikelkan sekä kuskin vain noin 300 kg. Telan pinta-ala on vielä merkittävästi hevosen kavioiden pinta-alaa suurempi. Näin hevosen tiera on oikeastaan jääpaakku, kelkan lumipaakku. Mutta ei ole mukava saada kelkankaan tieroja naamalleen.

[sköne]

,,,
Jäin kaipaamaan sitä, että vanhoille aikanaan tärkeille sanoille tiera ja tilsa ei ole löytynyt uutta käyttöä. Sen sijaan tätä amerikkalaisen invaasion leviämisestä olen jotenkin suruissani.

Tieroja lenti hevosen kaviosta lumi/rekikelillä. Sai hevosmies liistereellä varoa ottaansa kun kiirehti kotiansa.

Olen joskus kuullut jonkun nimittävän moottorikelkan telasta lenteleviä lumikokkareita tieroiksi. Niitähän ne, joskin pieniä.

En tiedä minkä kokoista tieraa sieltä konin kaviosta lähtee, mutta 60-70mm harjalla olevasta moottorikelkan telasta lentää parhaillaan nyrkin kokoista nalikkaa visiiriin niin luulisi siinä saavan kaakinkin pistää parastaan moiseen kokkareeseen.

Pelloĺla tms. lentää pienen lumipallon kokoisia paakkuja. Hiekkatiellä pieniä kiviä. Hevosella siis.

Koni voi vetää 60 km/h parhaimmillaan. Nuo ravimallit. Joskus ajettiin metsätiellä koppakärryillä ja pidin kärryjen putkesta kiinni, niin lensi kaviosta kivi kämmenselkään. Tuli, kuin luoti.

60 km/h lentävä paakku tekee varmasti kipeää mutta luodin lähtönopeus on kait 100:ja km/h. Tosin luodin paino on kevyempi.

Olen joskus miettinyt noita massa*nopeus juttuja, eikös siitä tulona tulee jokin törmäysvoima. Kansainväliseen avaruusasema iss:n 10 cm paksuiseen lasiin oli törmännyt muutaman g:n maalihiukkanen ja lasiin oli tullut halkeama. Törmäysnopeus sitten olikin 10-tuhansia km/h. Toinen ääripään tapaus on jääkauden ajalta. Suomen päällä oli 2 km paksu jää, joka lämpölaajenemisen ja ehkä muustakin syystä liikkui mutta hyvin hitaasti. Melkoiset jäljet siitäkin jäi vaikka vauhti oli hidas niin massa oli raju.

[valaut]

Tuo "kuin luoti" oli kuvainnollinen tässä esimerkissä.