Salaojan tekoa...

[steami]

Lupatarpeen päättää luultavasti lopulta kunnan rakennustarkastaja. Jos näköpiirissä on joskus kämpän myynti, niin kyllä kannattaa r.tarkastajaa käyttää paikalla ja ainakin dokumentoida työt kunnolla.

Tiedän tapauksen, jossa -70 luvun tapaan oli salaojat johdettu likakaivoon. Rakentajapariskunnan erottua ja taloon jäänyt myi 20 vuoden jälkeen talon. Joutui myynnin jälkeen todella ison remontin kustantajaksi, kun salaojat olikin alkaneet toimia toisinpäin

No ei tässä nyt olla likakaivoon salaojia vetämässä. Molemmat vedet johdetaan läheiseen avo-ojaan.

[steami]

Nykyään on tavoitteena pitää salaojista pois sade- ja sulamisvedet eli ns. hulevedet. Ne johdetaan omissa putkissaan pois.

Salaojien kapasiteetti varataan vain maaperän kuivatukseen. Hulevesien johtaminen salaojiin pahimmillaan kastelee maaperää ja rakennuksia. Varsinkin häiriötilanteessa, jos salaoja on tukkeutunut.

Hyvät ohjeet löytyy RT-kortista no.81-11000 maksaa n. 20,-

Jos investoi salaojitukseen niin ei kannata tinkiä suunnitelusta ja materiaaleista.

Että salaojien kapasiteetti varataan vain maaperän kuivatukseen? Uskon, että 110 salaojaputki ehtii kyllä vetää aikamoisen vesimäärän. Ja mikä estää laittamasta vaikka kaksi 110 putkea vierekkäin?
Katolta tuleva sadevesi menee hulevesiputkea pitkin pois.

Olisihan se tilanne kuitenkin parempi, kuin nyt, kun ei ole minkäänlaista maaperän kuivatusta. Seinän vierus tulvii joka kevät.
Talon päädyssä ihan lähellä on syvä oja. Vedet olisi tarkoitus johdetaan ko. ojaan. Sinne menee sadevedetkin katolta.
Wanhan talon kivijalka on sen näköinen, että en uskalla salaojaa kaivaa ihan kivijalkaan kiinni... Ainakin 1 m ajattelin jättää kivijalkaan matkaa. .. mikäli kallio ei tule vastaan.

Laita lumiesteet katolle, niin lumet sulaa katolla ja lirisee rännejä pitkin alas. Ei tarvitse keväällä alkaa kolaushommiin.

Eipä ne lumiesteet katolla auta maassa rinteeltä valuvia lumen sulamisvesiä. Nehän valuisivat edelleen seinän
viereen.

[thames]

Minä kaivoin metrin levyinen kaivannon anturan alapuolelle alkaen noin metrin päästä sokkelista, siihen salaoja ja hulevesiputki ja täyteen salaoja soraa. On sen jälkeen ollut tontin kuivin paikka eikä ole sokkeli kostea.

[sköne]

Lupatarpeen päättää luultavasti lopulta kunnan rakennustarkastaja. Jos näköpiirissä on joskus kämpän myynti, niin kyllä kannattaa r.tarkastajaa käyttää paikalla ja ainakin dokumentoida työt kunnolla.

Tiedän tapauksen, jossa -70 luvun tapaan oli salaojat johdettu likakaivoon. Rakentajapariskunnan erottua ja taloon jäänyt myi 20 vuoden jälkeen talon. Joutui myynnin jälkeen todella ison remontin kustantajaksi, kun salaojat olikin alkaneet toimia toisinpäin

No ei tässä nyt olla likakaivoon salaojia vetämässä. Molemmat vedet johdetaan läheiseen avo-ojaan.

Enkä minä sun hommistasi kommentoinutkaan. Herra tekee, kuin huvittaa.

[C20]

Korkeimman tulvaveden korkeus ja siihen vielä ennakoida tulevaisuuden nousuvarat jos on riittävän paljon (1 m) alle salaojan pohjan toi vesi korko niin sittenhän se homma toimii ilman ihmeempiä suunnitelmia, toteutuuko ? jos ei niin hyvä olisi jonkinsortin suunnittelija ottaa jo alkuunsa. Ei tommosesta välttämättä kuntaa tarvitse vaivata kunhan tekee työn vaan hyvin.
Ei ne kunnon ohjeet ole mainospropagandaa, kannattaa vaikka vain vilkaista Uponorin salaojaputken sisään ja sitten sen kilpailevan halvemman version sisään, päältäpäin näyttää liki samalta ja se toinenhan on kymmeniä rosentteja halvempikin. Miksi ei sitten sillä tekisi ?

[steami]

Minä kaivoin metrin levyinen kaivannon anturan alapuolelle alkaen noin metrin päästä sokkelista, siihen salaoja ja hulevesiputki ja täyteen salaoja soraa. On sen jälkeen ollut tontin kuivin paikka eikä ole sokkeli kostea.

Laitoitko salaoja soran päälle vedeneristyskerroksen?

[Mika 82]

Nyt en tiedä, kuinka syvään tarkoitus salaojaputki laittaa (anturan alapuolelle tietysti pitäisi saada), mutta jos tekisi se salaojan normaalisti, osittainen täyttö salaojasoralla.
Sitten vaikka muovi päälle, toinen salaojaputki ja pintaan asti täyttö soralla.

En sitten tiedä onko tästä mitään hyötyä yhteen putkeen verrattuna.

[PS]

Seinän viereltä pitäis olla kaatoa poispäin että sulamisvedet valuu poispäin, ei niitä sulamisvesiä kannata kierrättää salaojien kautta eli tiivistä maata pintaan.

Entäs kun seinän viereltä ei kunnollista kaatoa oikein saa. Maa lähtee nousemaan heti seinän vierestä. Kallio alkaa parin metrin päässä seinästä. Seinän viereen tulee runsaasti lunta katolta talven aikana. Minne ne vedet siitä lähtee, jos tiivistän maan salaojan kohdalta? Tietysti lumet voisi ottaa pois keväällä, mutta on hirmu homma jos pitää kolalla homma tehdä.

En edelleenkään ymmärrä, miksi lumien sulamisvesiä ei voi johtaa sepelikerroksen läpi salaojaan?
Ko. seinä on korjattu ainakin kaksi kertaa lahovaurioiden takia. Syy on selvä. Keväällä vesi seisoo seinää vasten...

Ei näissä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan riippuu myös rakenteista ja olosuhteista. Tuollaisessa tapauksessa laittaisin ilman muuta salaojituskerroksen ulottumaan pintaan saakka ja alkamaan riittävän etäältä sokkelista/perusmuurista sekä salaojituskerros laadukkaasta vähintään 8-16 sepelistä. Näin meilläkin on tehty ja kallio nousee pienimmillään 3 metrin päästä talon takaseinästä ylös. Talo rakennettu 2005 ja on ihan lvi-insinöörin tekemät kyseiset suunnitelmat.

Edelliseen hirsitaloon vuodelta 1914 kaivoin itse salaojat ja salaojittavana kerroksena käytin salaojasoraa ja pintaan sokkelin viereen seulanpääkiviä. Hyvin tuokin on toiminut. Rikkaruohoja kylläkin puskee läpi toisin kuin sepelistä.

Aiemmin mainitussa RT-kortissa on kaikissa esimerkkikuvissa salaojituskerroksessa vettä pidättävänä kerroksena vaaka routaeriste, mutta sokkelin vierusta ylös asti puhdasta salaojasoraa/sepeliä/seulanpääkiveä. Sellainen kapea kaista. Eli ei sinne sokkeliin kiinni tietenkään laiteta kaivuumaata tai mitään muutakaan epämääräistä routivaa tavaraa. Routaeristeen tarpeellisuus ja paikka riippuu rakenteesta sekä putkien peitesyvyydestä.

[thames]

Minä kaivoin metrin levyinen kaivannon anturan alapuolelle alkaen noin metrin päästä sokkelista, siihen salaoja ja hulevesiputki ja täyteen salaoja soraa. On sen jälkeen ollut tontin kuivin paikka eikä ole sokkeli kostea.

Laitoitko salaoja soran päälle vedeneristyskerroksen?

Täytin koko kaivannon maahan asti, en tiedä onko oikeaoppinen mutta sokkeli on nyt kuiva.

[steami]

Bingo!

Kiitos PS ja thames. Tätä minä kysymyksilläni hain. Tosiaan kaikissa ohjeissa, mitä katselin, on salaojan ylimmäisiksi kerroksiksi laitettu ensin routaeriste (joka yltää kivijalkaan asti), ja on yleensä vettä läpäisemätön uretaanieriste. Seuraavaksi vettä läpäisemätön maakerros (tai vettä läpäisemätön muovikalvo). Maanpinnalle laitetaan vielä kerros ruokamultaa. Tämä varmastikkin toimii, jos maanpinta saadaan kunnolla kaltevaksi kivijalasta pois päin. Minun tapauksessa kivijalkaa on näkyvissä noin 25 cm ja maa alkaa nousta välittömästi tästä. Parin metrin päässä kivijalasta alkaa jyrkästi nouseva kallio.

Minusta olisi parempi, että kasvillisuutta (esim. ruohoa) ei mielestäni pitäisi kasvaa ollenkaan kivijalan vieressä. Ohjeessa ruokamulta on levitetty kivijalkaa myöten.

Tässä vielä linkki ohjeeseen, jota pitäisi uskoa ainoana oikeana toimintaohjeena...

https://www.suomela.fi/salaojitus-ja-sa ... a-periaate

[thames]

Ei siinä salaoja sorassa näy mikään kasvavan, tuommonen remontti on helppo tehdä kaivurilla. Minulla upposi se nuppikuorma noin 10m salaojaan. Laitoin vielä tarkistuskaivon ja joku kevät ohjannut sulamisvedet siihen, putkihan on pohjasta umpinainen.

[Superdextaaja]

https://www.rakentaja.fi/artikkelit/858 ... lla_on.htm

Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 50-100 m3 sade- ja sulamisvesiä, joita ei saa johtaa salaojaan. Jos näin tehtäisiin, rankkasateella täyttyvät salaojat alkaisivat työntää vettä talon perustuksiin, eli putkisto toimisi juuri päinvastoin kuin pitäisi.

[steami]

https://www.rakentaja.fi/artikkelit/858 ... lla_on.htm

Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 50-100 m3 sade- ja sulamisvesiä, joita ei saa johtaa salaojaan. Jos näin tehtäisiin, rankkasateella täyttyvät salaojat alkaisivat työntää vettä talon perustuksiin, eli putkisto toimisi juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Pyydän, että edes yrittäisitte lukea kirjoittamaani. Olen useaan otteeseen maininnut, että katolta valuvat vedet ohjataan rännikaivoon ja siitä edelleen läheiseen ojaan. Tämä on jo aiemmin rakennettu. Nyt on kyse pelkästään lumien sulamisvesistä ja sadevesistä ja maahan satavista sadevesistä. Nämä vedet johdan erillisiä putkia pitkin läheiseen avo-ojaan. Ohjeessahan on, että molemmat vedet ohjataan samaan yhteiseen perusvesikaivoon, josta sitten eteenpäin... Tämähän vaatii erillisen padotusventtiilin, että sadevedet ei pääse salaojaputkiin... jne..

Tässä tapauksessa mitään perusvesikaivoa ei tarvita. Avo-oja tuskin tulvii ikinä niin paljon, että vettä pääsisi takaisin päin salaojiin.

Toiseksi.. onkohan edes asiallista tyrkyttää täällä aivan selvästi mainosmielessä tarkoitettuja ohjeita ihmisille ensimmäisenä ja oikeana totuutena? Olet ilmeisesti Uponorin palkkalistoilla?

[TunturiPappa]

Minä kaivoin metrin levyinen kaivannon anturan alapuolelle alkaen noin metrin päästä sokkelista, siihen salaoja ja hulevesiputki ja täyteen salaoja soraa. On sen jälkeen ollut tontin kuivin paikka eikä ole sokkeli kostea.

Laitoitko salaoja soran päälle vedeneristyskerroksen?

Tein ja ojan mitä Bobcatin kauha oli leveä 110 putki ja pintaa asti salaojasepeliä. Ylempää rinteestä valuvan veden leikkaa ennen taloa pois niin ettei talonalla ole enää lammikkoa sateen jälkeen.
Koko piha niin tiivistä hiekkaa että 10 sentin kerros on vettä läpäisemätön. Kävi yksi tuttu kaivamassa lisää salaojaa ja laittoi tuota hiekkaa pintaan. Tein salaojan päälle lammikon kohdalle "kaivon" rumpuputkesta ja sepelistä, pintaan laitoin tuota hiekkaa taas ja pakko oli käydä siihen kangella reikä tekemässä kun lammikko oli uudestaan salaojan päällä.
Rautakangella kun pisti niin meni vesi kuin viemäristä.
Ei uskoisi kuinka tiivistä tuo hiekka voi olla.

Huonopuoli tuossa pintaan asti täytössä on että arvokkaampaa sepeliä menee enemmän, sillä erotuksella että lopputulos on kyllä hyvä.
Ei myöskään tietysti jäädy talvella, että perälevyn kanssa saa olla tarkkana noissa kohdissa ettei haukkaa.

[Superdextaaja]

https://www.rakentaja.fi/artikkelit/858 ... lla_on.htm

Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 50-100 m3 sade- ja sulamisvesiä, joita ei saa johtaa salaojaan. Jos näin tehtäisiin, rankkasateella täyttyvät salaojat alkaisivat työntää vettä talon perustuksiin, eli putkisto toimisi juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Pyydän, että edes yrittäisitte lukea kirjoittamaani. Olen useaan otteeseen maininnut, että katolta valuvat vedet ohjataan rännikaivoon ja siitä edelleen läheiseen ojaan. Tämä on jo aiemmin rakennettu. Nyt on kyse pelkästään lumien sulamisvesistä ja sadevesistä ja maahan satavista sadevesistä. Nämä vedet johdan erillisiä putkia pitkin läheiseen avo-ojaan. Ohjeessahan on, että molemmat vedet ohjataan samaan yhteiseen perusvesikaivoon, josta sitten eteenpäin... Tämähän vaatii erillisen padotusventtiilin, että sadevedet ei pääse salaojaputkiin... jne..

Tässä tapauksessa mitään perusvesikaivoa ei tarvita. Avo-oja tuskin tulvii ikinä niin paljon, että vettä pääsisi takaisin päin salaojiin.

Toiseksi.. onkohan edes asiallista tyrkyttää täällä aivan selvästi mainosmielessä tarkoitettuja ohjeita ihmisille ensimmäisenä ja oikeana totuutena? Olet ilmeisesti Uponorin palkkalistoilla?

Minun mielestäni nuo on ihan käypäsiä ohjeita ja perusperiaatteita kenen tahansa salaojaprojektiin. Ei topiikin otsikossa ole nyt mitenkään yksilöity, että tässä käsitellään vain sinun projektia.

[steami]

Nykyään on tavoitteena pitää salaojista pois sade- ja sulamisvedet eli ns. hulevedet. Ne johdetaan omissa putkissaan pois.

Salaojien kapasiteetti varataan vain maaperän kuivatukseen. Hulevesien johtaminen salaojiin pahimmillaan kastelee maaperää ja rakennuksia. Varsinkin häiriötilanteessa, jos salaoja on tukkeutunut.

Hyvät ohjeet löytyy RT-kortista no.81-11000 maksaa n. 20,-

Jos investoi salaojitukseen niin ei kannata tinkiä suunnitelusta ja materiaaleista.

Onko niin, että ilmaiseksi ei saa puolueettoman tahon laatimia ohjeita? Tavaran myyjät kyllä osaavat tehdä ohjeet niin, että taatusti saadaan menemään tavaraa mahdollisimman paljon.

[sköne]

Vaatiikos vanhan omakotitalon salaojitus jonkunlaiset luvat ja suunnitelmat ja valvonnat yms.? Uusiin taidetaan vaatia nykyään pistämään kahdet salaojaputket rinnakkain, toiset maan sisäisille vesille ja toiset räystäskourujen vesille.

Ne räystäsvedet pitää laittaa omissa reiättömissä putkissa. Hyvät ohjeet on julkaistu, jos niitä uskoo ja ymmärtää käyttää.

Näinhän se on ja minun tapauksessa räystäsvedet menevät asianmukaisesti omassa putkessa läheiseen ojaan.
Tässähän kysyttiin, vaatiiko mikään laki tekemään näin? Onko sille valvonta olemassa?
Kirjoitit, että "pitää laittaa". Mikäs säännös tai asetus niin määrää? Vastaa nyt kysyjälle kun tunnut tietävän ?

Nyt vasta huomasin tämän viestin. En halua väittää, että jokin tapa olisi ehdottomasti säädösten vastainen tai mukaisesti. On kuitenkin vähän eri tapauksia enkä ole siinä määrin ammattilainen, että voisin kertoa miten soveltaa määräyksiä tähän tapaukseen. Paikkakunnan rakennustarkastaja on se, jonka sanaan voi myöhemminkin vedota.

Muutama seikka, jotka mielestäni "pitää" huomioida:
- Pintavedet ns. hulevedet on syytä viedä omissa putkissa. Mieluummin reiättömissä (eli 1-reikäisessä (saivartelun varalta)). Maan päältä en johtaisi mitään vettä rakennuksen suojaamiseksi tarkoitettuun salaojaputkistoon.

En myöskään muuta salaojaputkea käyttäen perustuksen vieressä. Kun sinne maan alle ja salaojaputkeen ei aina pääse näkemään tuleeko vesi sieltä ulos vai imeytyykö se maahan putken alueella. Viemäriputki tulvii jos on tukossa.

- Salaojille riittävästi tarkistuskaivoja, että voi todeta niiden toiminnan. Ainakin jokaisen -90 ast. suunnanmuutokseen.

- Suodatinkangasta on syytä käyttää, että saa eri maalajit pidettyä toisistaan erillään.

- Jos sitten haluaa imeytyskentän sulamisvesille, niin sen voi tehdä erikseen salaojaputkista vettä pidättävän kerroksen päälle. Siinä voi tarvita sitten sulanapitokaapelia.

- Patolevyllä voi suojata sokkelin sellaisessa tapauksessa, kun vesi ei ehdi valua salaojaputkistoon ennen sokkeliin imeytymistä. Eli patolevy pitää veden poissa sokkelista, kunnes on valunut salaojaan.

Voin laittaa siitä RT-kortista yv. muutaman valokuvan.Julkisesti ei sitä viitsi jakaa, vaikka en rahaa siitä saa, on kai jotain tekijänoikeuksiakin tuollaisilla julkaisuilla. Ei se suuresti poikkea täällä jo olleen linkin ohjeista.
-

[steami]

Vaatiikos vanhan omakotitalon salaojitus jonkunlaiset luvat ja suunnitelmat ja valvonnat yms.? Uusiin taidetaan vaatia nykyään pistämään kahdet salaojaputket rinnakkain, toiset maan sisäisille vesille ja toiset räystäskourujen vesille.

Ne räystäsvedet pitää laittaa omissa reiättömissä putkissa. Hyvät ohjeet on julkaistu, jos niitä uskoo ja ymmärtää käyttää.

Näinhän se on ja minun tapauksessa räystäsvedet menevät asianmukaisesti omassa putkessa läheiseen ojaan.
Tässähän kysyttiin, vaatiiko mikään laki tekemään näin? Onko sille valvonta olemassa?
Kirjoitit, että "pitää laittaa". Mikäs säännös tai asetus niin määrää? Vastaa nyt kysyjälle kun tunnut tietävän ?

- Patolevyllä voi suojata sokkelin sellaisessa tapauksessa, kun vesi ei ehdi valua salaojaputkistoon ennen sokkeliin imeytymistä. Eli patolevy pitää veden poissa sokkelista, kunnes on valunut salaojaan.

Hmm... tuo patolevyn asennus aika hankalaa.Kivijalka on valettu kahdesta kohtaa kallion/suuren kiven päälle. Kallion/kiven päällä on betonianturaa vain noin 10 cm ulkoverhouslaudoituksen alapuolella. Näiltä kohti patolevyä ei saa laitettua asiallisesti pystyyn.

[olliki]

Moni tekee varmaan saman virheen maanpinnan muotoilussa seinän vierellä, kuin minäkin joskus nuorempana, eli ei ota huomioon maan jäätymisestä johtuvaa kohoamista talviaikana. Silloin sulamisvedet valuvat seinän viereen, joka saattaa olla tilapäisesti reilustikin ympäristöä matalammalla. Virheestä oppineena olen sittemmin huolehtinut, että kaato seinänvierestä on riittävän iso.

[steami]

Moni tekee varmaan saman virheen maanpinnan muotoilussa seinän vierellä, kuin minäkin joskus nuorempana, eli ei ota huomioon maan jäätymisestä johtuvaa kohoamista talviaikana. Silloin sulamisvedet valuvat seinän viereen, joka saattaa olla tilapäisesti reilustikin ympäristöä matalammalla. Virheestä oppineena olen sittemmin huolehtinut, että kaato seinänvierestä on riittävän iso.

Nämä virheet todettiin itse ja myöskin kuntotarkastaja huomasi, kun talon puoli vuotta sitten tyttäreni osti. Putosi hinta ihan kivasti.
Korjattavissa olevia juttuja. Katsoin, että kannattaa hankkia oma pieni kaivinkone ja korjata asiat itse. .. Jää ihan hyvä talo tuleville sukupolville..

Tässäpä puuhaa eläkepäivien ratoksi..