Kasvukausikeskustelu 2021

[-SS-]

Mun viljat menee kauppiaan kautta joko siemeneksi jos laatu kelpaa tai sinne mihin laatu sopiii. Molemmissa parempi hinta kuin julkisuudessa näkyy.

Juu toki siemenviljely on vaihtoehto, mutta ei kai sitä tosissaan voi valtaviljelyn ongelmien ratkaisuksi tarjota, muuten kuin jonkinlaisen näsäviisaan ylemmyyden julistamistarkoituksessa ? Altian ympäristön sopimusviljely on saman suurusluokan toimintaa kuin sertifioidun ja kantasiemen siemenviljelytoiminta Suomessa, noin 44000 ha. Alle tuhat siemenviljelijää. Sekin ala alkaa olla tilapakkaamotoiminnan kanssa yksissä, ja silloin tilakoon suureneminen on olennaista, jotta koko tilalla voidaan ottaa siementuotanto huomioon, sekä vijelykierrossa, viljelytarkastuksissa ja kaluston puhdistuksessa.

Lisäksi esimerkiksi populaatiorukiin siemenviljely on vähenemään päin, koska hybridit ovat ulkomaista siementä hyvin useasti (osin juurikin populaatiorukiin viljelyn takia, ehkä kun populaatiorukiit saadaan nutistetuksi pois Suomesta, voidaan myös tänne rakentaa laajaa kasvihuone- ja tunnelisiemenviljelyä hybrideistä) . Esimerkiksi varmaan ihan jokaisella tilalla löydy työvoimaa rakentamaan tällaista ruisviljelmää ?



-SS-

[-SS-]

Siis sopimusviljelyä ? Altia tiedotti jo 2013, että pyrkivät täyteen sopimusviljelyyn.
-SS-

Mikä peikko se sopimusviljely on? Sillä saa viljalle ostajan ja kunnon hinnan. Ei tarvitse kiukutella ylivuotisten rottien likaamien suulivarastojen kanssa jotka ei kenellekään kelpaa...

Kyllä sopimustuotannosta on olemassa julkisuuteen asti edenneitä kokemuksia myös sieltä synkemmältä puolelta: vihannesviljely, lihantuotanto, jopa kananmunanatuotanto. Myös esim. USA:ssa meitä edellä kulkeva teollinen sopimusmaatalous ei ole niin auvoista kuin voisi luulla. Varsinkin sopu tämän ainoan asiakkaan kanssa on tärkeää, sillä useimmiten ristiriitatilanteessa viljelijä heitetään systeemistä noin vain ulos, tähän sopimusrälssin tuomaan "turvaan" uskovia on aina tulossa tilalle. Esimerkkinä Parikkalan tapaus.

Esimerkiksi hintojen kiinnittäminen viljanostajan kanssa on kaksisuuntainen sopimus, jos ei ole, se ei ole aito hintasopimus silloin, oikeasta tuotantosopimuksesta ei voi noin vain kiemurrella irti. Esimerkiksi tällä hetkellä moni amerikkalainen maissintuottaja vielä tyhjentelee toimitusvelvollisuuspönttöjään 3,50 dollarin bushelihintaan, vaikka käteishinnat ovat 5 dollarin seutuvilla. No, vain käteismyyjien olemasaolo mahdollistaa käteishintojen nousun tarvittaessa. Eli käteismyyjä, eli villi tuottaja on se pahin myrkky viljakartellille, jos "asiaa ajatellaan toiselta kantilta".

Tiukka sopimustuotanto on nimenomaan raaka-aineen hankkijan etu, hintojen vähäisempi läpinäkyvyys ja ns. kilpailevan markkinahintaisen tuotannon puute näivettää tuottajaosapuolelta oikean, ainakin korkeimman mahdollisen, markkinahinnan saavuttamista. Esimerkiksi käteiskaupankäynnin ja tuottajien omien "rotanlikaamien suulivarastojen" nimenomaan oletetaan rajoittavan viljakaupan pörssijohdannaisten aiheuttamia ylisuuria hintaheilahteluja. Jotkut jopa pitävät vapaiden ja itsenäisten viljakauppatoimijoiden olemassoloa tehokkaimpana markkinoinnin manipuloinnin esteenä.

USA:ssa on havaittu, että esimerkiksi broiler- ja kohta myös sianlihatuotannossa tiukat raaka-aineenostajien sopimuksin hallitsemat tuotantomaatilat ( 85% kana, 70% sika) tekevät vähäisemmistä itsenäisistä tuottajista selviä häviäjiä (heitä ei sillä kokoluokalla enää edes huolita mukaan), koska tuotantoyksiköt näennäisellä tuottajan vapaudella sidotaan sopimuksilla teollisuuteen ja alhaisimpiin mahdollisiin hintoihin, ja kasvavaan kykyyn toimittaa suuria eriä ympäri vuoden. Hyvänä esimerkkinä olis luomun eteneminen suurien kauppaketjujen, kuten amerikkalaisen Walmartin, valikoimaan: Walmart julisti taannoin, että he poistavat luomutuotteiden hintalisän valikoimissaan, ja toi samalla oman sopimusjärjestelmänsä luomutuottajien liityttäväksi.

Aika vaaleanpunaiset lasit pitää olla päässä, jos olettaa, että tuottajat edelleen saavat sen hintalisän.

-SS-

[Matsikka]

Ohranpuinti eristyi tänäpäivänä taas.
Kävääsin Meliuspussin kans kaupalla, hl-paino oli 71,1 kg.
Tästä kotinurkilta tuli yli 5000 kg hehtaarilta, tuskin tuolla larvas päästähän samahan.

[Osmo_]

Kävin puimassa rahtina sateen runtelemia ohria. Puoli hehtaaria jäi vallan puimatta kun oli niin ohkasta. Naakka olis syönyt polviltaan. Tänään pitäs jaa rahtina jokunen hehtaari vehniä, mitkä näyttää aika hyviltä.
Massikan lakokela lakkasi pyörimästä. Katsoin että toinen räikkäpannan jousi oli kadonnut. Ei muutakun vaihtamaan. Eikä tietenkään alkanut pyörimään. Huomasin, että lakokelan akselia pyörittävä putkisokka oli poikki. Sitten lähti pyörimään. Mutta sitten olikin hymy herkässä. Lakokela alkoi jousien vaihdon jälkeen pyörimään huomattavasti ripeemmin. Yhden jousen puuttuminen ja toisen löysyys teki sen, että kelan vetopää luisti ja sen ollessa nopeimmassa asennossa, normi puintinopeudella ajaessa kaikki meni korsi edellä tappurin uumeniin eikä meinannut kulkea leikkuupöydältäkään eteenpäin. Väärän paikan korjaaminen tuotti siis hyvän lopputuloksen

[poweri]

Täydellinen kato, koskaan nähnyt vastaavaa. Kesän helteet ja täydellinen satamattomuus ei riitä vaan lisäksi näkyy heti kylvön jälkeen tullut kovat sateet jotka kuoretti. Lähes 80 mm sateen jälkeen ei niitä oikein päässy muokkaa rikkikään olis kannattanu myöhemmin sekin. Paikoin niin kuollutta ja lyhyttä ettei voi normisti puida.
Koskaan ollut tälläistä kuitenkin 40v ollu pellolla kun ylti jalat puimurin polkimiin. Aina jotain tullut edes 3.5t vaikka miten vaikea vuosi, nyt sato alkaa kakkosella.
Eilen puin pellon mistä viimevuonna yli 5t kauraa nyt 2.5t ohraa.

[-SS-]

Täydellinen kato, koskaan nähnyt vastaavaa. Kesän helteet ja täydellinen satamattomuus ei riitä vaan lisäksi näkyy heti kylvön jälkeen tullut kovat sateet jotka kuoretti. Lähes 80 mm sateen jälkeen ei niitä oikein päässy muokkaa rikkikään olis kannattanu myöhemmin sekin. Paikoin niin kuollutta ja lyhyttä ettei voi normisti puida.
Koskaan ollut tälläistä kuitenkin 40v ollu pellolla kun ylti jalat puimurin polkimiin. Aina jotain tullut edes 3.5t vaikka miten vaikea vuosi, nyt sato alkaa kakkosella.
Eilen puin pellon mistä viimevuonna yli 5t kauraa nyt 2.5t ohraa.

2,5 tonnia on sentään jotakin. Puhuvat jopa tuhannen kilon hehtaarisadoista (vain 1992 oli pahempi) . Kesän pienet satunnaiset kuurot olivat ratkaisevassa asemassa, siksi satovaihtelut ovat äärimmäiset. Myös kevään rankkasateiden pahimman keskiön ulkopuolella ovat kasvustot olleet kohtuullisia.

Kevätvehnä on menestynyt kevätviljoista parhaiten, joiltakin lohkoilta on voinut korjata jopa yli neljän tonnin satoja. Aikainen Iisakki-kevätvehnä ei tuohon päässyt, mutta muuten oli erinomaisen laadukasta. Tässä kesässä huomionarvoista oli se, että päästiin puimaan jo 24.7, ja keskimyöhäinen ohrakin valmistui elokuun alkuun, ja kevätvehnä sitäkin ennen. Rypsi sinnitteli yllättävästi, ja nyt lituihin on tullut paksuutta. tähän mennessä rypsi on epäonnistunut pahoin, mutta nyt voisi siemeniä ollakin. Tonnin hehtaarisato olisi näissä olosuhteissa ihan OK. Rapsi on saunakukkaista ja apila on haitannut peittämällä matalaa valmistuvaa kasvustoa. Rapsiin kirpat ottivat pahemmin kuin rypsiin.

-SS-

[8400]

Kauroista oli 4t lähellä parhaimmissa paikoissa. Jopa entisen turvesuon pohjasta tehdyt pellotkin alkaa tälläisenä kesänä olla lähellä 3 tonnia, ensimmäisinä vuosina viittäsataa kiloa…

[toyopet]

Toukuun sademääriä ei ihan alusta ollut, joten ei laiteta mutta aika paljon tuli. Kesäkuussa meillä satoi 45mm, pari reippaampaa kuuroa ja pari pientä. Heinäkuussa yhteensä 7mm: 5mm ja 2mm ukkoskuurot.
Elokuussa nyt tähän mennessä 155mm.

Tattaria oli 0,73ha ja näyttäisi olevan melko valmista.
Tuskin kestäisi puimurilla ajaa nyt ja olikin ihan vaan kasvukokeilu, jäänee peltoon.

Edit: olihan ne toukokuun sateetkin ylhäällä: 67mm.

[poweri]

Aina on ollut vaikeita vuosia seassa joka on normaalia elämää. Sateet ja kuivuus vaivaa mutta nyt kaikki samana vuonna. Nyt jos pääsi kylvämään aikaisin on mahdollista jokin järkevä sato kun taas suorakylvöt näyttää paremmilta koska vesi riitti pidempään. Meillä ei toukokuussa kertakaikkiaan päässy aiemmin kylvää ja sitten kaikki asiat toisinpäin kuin pitäisi.
Lhp heinä on ainut mikä tuottaa kaikki muu menee muiden taskuihin kuten olen varoitellut. Nyt kun kasvusto jäi harvaksi näkyi rikkoja normaalia enemmän joten kallistuneella glyfolla on ajettava.
Tulevaisuus näyttää syysviljalta ja vihreältä heinältä, tälläisessä säässä myllääminen ei ole kannattavaa ei tarvitse edes laskinta. Syyslajikkeet lisääntynyt ja kehittyneet.
Joskus kuulee millaista on puida 2t viljaa nyt on tämä vihdoin itsekkin koettu kannatti herätä tänäkin päivänä

[sja]

Täällä Savon perukoilla satanut kesäkuussa 20 milliä, heinäkuussa 33 milliä (käytännössä tuokin aivan heinä-elokuun vaihteessa) ja elokuussa tähän saakka 183 milliä Alvari-ohra ei kasvanut käytännössä juuri ollenkaan, helmi--vehnä nyt näyttää kituuttaneen jotenkuten. Nyt sitten ongelma miten puimurilla pääsee etenemään ilman että pazkoo aluskasvina olevan nurmen

[Matsikka]

Pääsi taas yllätyämään..,,
polttoöljy loppui kuivaajan säiliöstä.
Kakstahoiset kuivattaa kun pitää sateiren välissä yrittää puira.

Keskustelin naapurin puhraskauraviljelijän emännän kanssa satonäkymistä.
Ei ollu ihan tyytyväinen kauran hintaan ja satoihin. 4 tonnin kieppeille oli keskisato jäänyt vaikka yleensä kasvustot, muutama sata ha, onkin viimeisenpäälle.

[sja]

Keskustelin naapurin puhraskauraviljelijän emännän kanssa satonäkymistä.
Ei ollu ihan tyytyväinen kauran hintaan ja satoihin. 4 tonnin kieppeille oli keskisato jäänyt vaikka yleensä kasvustot, muutama sata ha, onkin viimeisenpäälle.

No eipä tässä paljoa naurata luomuviljojenkaan hinnat, 190€/tn hinnoissa mennään eli samoissa kuin tavanomainen Ja kun satotasot pienempiä niin eipä tuosta jää käteen edes känsiä Saakelin hölmöt poliitikot vielä kinuaa lisää luomualaa, miksi kun ei oo markkinoita

Taitaa oikeasti näenäisviljely kutsua, kaikki lohkot vaan AIV-heinälle ja kun ei oo pakko korjata satoa niin niittelee vaan pari kertaa kesässä heinä maahan. Kustannukset ja työmäärä absoluuttisen minimiin ja kuittaa perustuen taskuun.

[toyopet]

Keskustelin naapurin puhraskauraviljelijän emännän kanssa satonäkymistä.
Ei ollu ihan tyytyväinen kauran hintaan ja satoihin. 4 tonnin kieppeille oli keskisato jäänyt vaikka yleensä kasvustot, muutama sata ha, onkin viimeisenpäälle.

No eipä tässä paljoa naurata luomuviljojenkaan hinnat, 190€/tn hinnoissa mennään eli samoissa kuin tavanomainen Ja kun satotasot pienempiä niin eipä tuosta jää käteen edes känsiä Saakelin hölmöt poliitikot vielä kinuaa lisää luomualaa, miksi kun ei oo markkinoita

Taitaa oikeasti näenäisviljely kutsua, kaikki lohkot vaan AIV-heinälle ja kun ei oo pakko korjata satoa niin niittelee vaan pari kertaa kesässä heinä maahan. Kustannukset ja työmäärä absoluuttisen minimiin ja kuittaa perustuen taskuun.

Se taitaa olla seuraavalla kaudella sitä hiiliviljelyä...

[elk]

Puinti alkoi ja 4ha olis tarkoitus ajaa ennen huomista sadetta.
Ei aivan valmista vielä mutta ei uskalla jättää pystyyn jos tulee 30-40 mm vettä
Kyllä taitaa sato olla 2tn luokkaa ohrassa

[Osmo_]

Vehnät laarissa. Tuli eilen otettua 3ha sykähdys ja 5h meni kun rauhakseen ajoi. Jyväsato noin 30hl isompi kuin samalta alalta viime vuonna vaikka ois se enämpikin saanut olla Nyt sit varrotaan että sade menis ohi niin sais loput ohrat. Tulee olemaan melko räpömistä ja loppu sato on sen näköistä että kannattaako edes puida. Mut pakko on niin ei idä ens vuonna läpi. Ja saa siittä nyt vähän suolarahaakin.

[Osmo_]

Kasvukausi 2021 olis paketissa. Ja kaippa sitä pitää jälleen ynnäillä kesää.
Kylvöt tehtiin helatorstaiviikolla. Lämmin jakso tuli aivan yhtäkkiä ja kynnökset alkoivat kuivua käsiin. Viime syksynä yksi sarkaojakokonaisuus jäi sängelle ja se muokattiin keväällö hankmolla. Kylvösää oli mitä optimaalisin, pohjakosteutta piisasi ja pellot kantoivat mukavasti. Kylvöjen päälle tuli vettä viikon päivät ja jyrääminen jäi tekemättä ettei kuoretu. Vettä tuli sen verran, että osa kasvustoista tukehtui veden alle. Streif oli 6pv jälkeen piikillä ja lähti orastumaan mukavasti, kunnes helteet saapuivat. Optimaalista keliä kasvinsuojelulle ei tahtonut löytyä, mutta juhannuksen tienoilla oli pakko lähteä keskellä yötä ruiskuttamaan että ei oraat eivät palaisi. Olin kahden vaiheilla että annanko kasvusäädettä, jälkikäteen ajateltuna oli hyvä etten antanut. Kuivuus kiusasi pensomisen ja korrenkasvun aikaan, joka antoi rikkakasveille etumatkaa. Rikat kuitenkin jäivät edes hieman aisoihin. Loppukesästi kuivuus alkoi hellittää hieman ja vettä tuli jyvien täyttymisen aikaan, mikä paikkasi edes hieman. Puintikeli oli sikäli hyvä, että sai puida kuivaa vaikka välissä olikin viikon sadejakso ja tällä viikolla satoi vielä 30mm. Kuivuus teki haasteita ohran puinnissa, sillä vihneet eivät halunneet irrota vaikka varsta oli jyvien rikkoontumisen rajalla. Pitäisi varmaankin hankkia hankainlevyt varstalle. Kaikki on kuitenkin korjussa ja voi alkaa rasvaamaan auroja.
Mutta sitä ennen saa vielä ajaa juolavehnämyrkyn.
Heinänviljely tuli lopetettua viime vuonna ja heinäkoneet läksivät uusille omistajille. Ajan- sekä varastotilan puute olivat suurimmat painopisteet vaakakupissa, vaikka rahaa olisikin saanut. Mutta markkinoilla on ennestään kova kilpailu ja hintoja on poljettu alueella niin alhaisiksi, että järkevään hintaan laadukkaan heinän tuottaminen oli ongelmallista pienelle toimijalle.
Ja mitä tuli opittua. Sateiden jälkeen jyrääminen ei olisi ollut lainkaan paha vaihtoehto, vaikka suurin ongelma oli auringon porottamisesta johtuva lakastuminen jyväluvun määrääntymisen aikaan. Sängelle jättäminen ja keväällä kevytmuokkaus oli iso moka. Tosin, jos olisi kunnollinen kevytmuokkain niin ehkä sitten. Juurille ei jäänyt vesitilaa, juola pääsi kiusaamaan ja vesitilan puutteen sekä pintatiivistymän takia kevätsateet tekivät vahinkoa.
No, toivottavasti ensi vuosi olisi parempi.

[poweri]

Tämän vuoden kuvaus helppoa, heinä josta nostaa tuen tekemättä yhtään mitään muutakuin niitto, ainoa joka tuottaa satasia per ha.
1 viiva 3t viljasato on huomattava tappiollinen tulos, etelässä puhuvat jo mtk lakkiset proviljelijätkin että ei tule satoa niin ei tule. Ketä maksaa kovaa vuokraa koska pitää laajentaa makso mitä makso oikein pahaa tekee 500e vuokra maksajan puolesta.
Vielä pitäs puida kesäkuun puolella kylvetyt, ei ole kypsää vielä mutta näyttää paremmalta, tulisko jo 3t...

[Matsikka]

Ohoraa on puimatta viimeksi kylvetyt 8,5 ha. Osaa puidaan tänään pois mutta loppuosa on jotenkin lähtenyt huonosti matkahan kun on vielä osaksi vihreetä. Tautiaineet sai, säädettä ei ja onkin Melius osaksi vähän niiannut. Mäkisavelta mettänreunalta tuloo huonommin.
Tänään Sampolla vielä puidaan ja lopun saattaa serkkupoika ajaa omalla 440 Massikallaan niin tuloo sitäkin vähän pyöritettyä.
Olosuhteisiin nähren aika OK vuosi, kaura oli pettymys.
Kauraa on jatkossakin tutun navetalle menevän sekulin joukos, saa toimia ohran ja vehnän tukikasvina.
Monitahoiset ohrat meni vauhrilla kuivaksi, 2-tahoisia piti kuivattaa.

Tänä vuonna ohran pöly ei paljon haitannut, yleensä se kutiaa ja tuloo kravattua nahkan ruvelle…mutta ei nyt.
Kauran pöly vaivas enempi, sitä kun joutui sietämään kun ne piti vierä muualle varastoon kun kotona ei oo siiloja.
Tämän jälkehen on heleppo vähentää kaura-alaa ens vuoreksi.

[-SS-]

Sateiden jälkeen jyrääminen ei olisi ollut lainkaan paha vaihtoehto, vaikka suurin ongelma oli auringon porottamisesta johtuva lakastuminen jyväluvun määrääntymisen aikaan. Sängelle jättäminen ja keväällä kevytmuokkaus oli iso moka. Tosin, jos olisi kunnollinen kevytmuokkain niin ehkä sitten. Juurille ei jäänyt vesitilaa, juola pääsi kiusaamaan ja vesitilan puutteen sekä pintatiivistymän takia kevätsateet tekivät vahinkoa.
No, toivottavasti ensi vuosi olisi parempi.

Tuo jyrääminen ei juurikaan tehoa ilman muokkaavia ja murskaavia esimerkiksi jousiladassa olevia veitsiä. Ruotsissa ajetaan kevätkylvöt orastumisen aikoihin ilman sateitakin Crossboard ladalla varustellulla Rexiusjyrällä. Ovat havainneet kosteusolojen pysyvän parempana ja sadonlisän keskimäärin olevan useita prosentteja, hyvissäkin olosuhteissa. Kovien kevätsateiden jälkeen sadonlisä voi olla 50-100% Jos haluaa kovien sateiden jälkeiseen kuivuvaan ja kovettuvaan kylvökerrokseen saada jotakin aikaiseksi ilman tuollasta Rexiusta, niin tarkasti asetettu pyörä-äes tai jalaksilla varustettu äes juuri ja juuri pinnassa, niin että piikit pyörittelevät pinnan kokkareita irti ja alkavat värisemällä hakkaamaan maan pintaa, satotappioita kuitenkin tulee aina jonkin verran kun maaperä pääsee liettymään.

Pelkkä valukiekoilla varustettu perinteinen jyrä ei auta hiesu- ja savimaiden syväkuorettumaan, josta todellisuudessa on kyse silloin kun vettä kylvön jälkeen on pellon pinnalla liettymiseen asti.


Kuva: Väderstad Crossboard single knife -veitsi

-SS-

[Matsikka]

Itte äestelin Potilan S-piikkiäkeellä muutaman hehtaarin liettynyttä kauramaata. Hytraulinen syvyydensäätö on näppärä äkeen säätöön, vauhdista pystyy työsyvyyden muuttamaan oikeaksi.
Lopputulos oli ihan kohtuullinen verrattuna jos sitä ei olisi tehnyt.