Rengaskaivo painepesurilla ja uppopumpulla

[Refy]

Onkohan kukaan kokeillut tehdä silttimaahan kaivoa liettämällä maan painepesurilla ja ajamalla lietteen uppopumpulla ylös?

[Refy]

Pitäisi tehdä joku suutinviritys, joka ohjaisi osan vedestä uppopumpulle ettei mene liian sakeeksi.

[Refy]

Tietysti jos painepesurissa teho riittää niin voi ajaa lietteen putkeen suoraan suihkulla ilman mitään uppopumppuakin.

[korjailija]

Vähän samalla tyylillä ne euroopassa poraavat kaivoja. Kai se rengaskaivonkin teko siis voisi onnistua vastaavalla systeemillä kunhan laitteet on mitoitettu tarpeeksi järeiksi.
Ilmeisesti vähän tähän tyyliin, mutta lisättynä lietepumpulla?
https://www.youtube.com/watch?v=sFvAE6ZXBgo

[Mika 82]

Luulisin juu, että vaatii toisella uppopumpulla veden pumppaamista sekaan, ellei ole joku hirvittävän isotuottoinen painepesuri. Ja miten kaivannon sortuminen estetään. Kaivonrengas maahan ja tavaraa alta pois? Milläs nykyään renkaat tiivistetään toisiinsa? Bitumi ainakin olisi nopeasti vahva, mutta käykö juomavedelle?

[Varvikello]

Joku viemärirotan tapainen saattais ehkä toimia. Siis sellainen painepesurin lisälaite jossa on suutin eteenpäin ja useampi taaksepäin "ajomoottoreina". Ne on vaan pieniä, mittakaavanhan pitäisi olla kertaluokkia suurempi jos ajatellaan kaivoa pystyssä olevana tukkeutuneena viemäriputkena jonka tukos on useampi metri tiukkaa jankkia.
Sortumasta tuli mieleeni että jos kaivonrenkaan sisäpuolelta sortaa maata pitkin kehää niin rengas saattaisi pudota itsekseen tukemaan reunoja. Ikäänkuin liukuvalun periaatteella.
Rengaskaivon kokoluokassa pitäis olla varmaan palokalusto ja sen tehot käytössä.
Mitäs refy suunnittelee?

[Refy]

Joku viemärirotan tapainen saattais ehkä toimia. Siis sellainen painepesurin lisälaite jossa on suutin eteenpäin ja useampi taaksepäin "ajomoottoreina". Ne on vaan pieniä, mittakaavanhan pitäisi olla kertaluokkia suurempi jos ajatellaan kaivoa pystyssä olevana tukkeutuneena viemäriputkena jonka tukos on useampi metri tiukkaa jankkia.
Sortumasta tuli mieleeni että jos kaivonrenkaan sisäpuolelta sortaa maata pitkin kehää niin rengas saattaisi pudota itsekseen tukemaan reunoja. Ikäänkuin liukuvalun periaatteella.
Rengaskaivon kokoluokassa pitäis olla varmaan palokalusto ja sen tehot käytössä.
Mitäs refy suunnittelee?

En nyt akuutisti mitään suunnittele, kun on hyvä rengaskaivo naapurin tontilla. Syvyyttä vaan kymmenisen metriä. Mietin että jos joskus tulee tarve tehdä uusi omaan pihaan niin tuo voisi olla se tapa. Liukuvalutyyliin tosiaan.

Porakaivo ei käy kun syvemmällä on liikaa rautaa.

[Varvikello]

Tuli jotenkin lämmin mieli kun rivien välistä luin että mulla olis mahdollinen idea.
Monesti tulee luettua refyn käytännön ongelmista. Milloin on vesipumpuissa ongelmaa, milloin on lisämaa raivaamatta mut "ei muilta kiireiltä ehdi".
Naapuri tossa sai luvan ottaa tuulenkaadot itelleen rajan toiseltapuolen. Mä lupasin sille ainakin osan tehdän, karsia ja pätkiä ja pinota metsään.
Tässä tilanteessa jos asuisin lähellä refylää, tekison ton homman tai ainakin osan siitä ihan bro bono.

[jussi77]

Käsin kaivamalla ne joissakin videoissa kaivaa kaivoja. Ja tosiaan kalvavat sieltä pohjalta maata ja renkaat valuu alaspäin. Ei oo vaaraa jäädä sortuman alle. Miksei siinä voisi käyttää vettä lapion sijasta. Tekisi mieli omaa kaivoa. Tontti on karikkoinen rinne, joka muuttuu rinteen alla savimaaksi. Tuo kaivuutapa ei vaatisi kovin suurta tilaa kaivuumaalle ja koneelle. Askarruttaa vain ne melko suuret kivet, joita tontilta löytyy ja kalliokin on paikoin pinnassa. Melkein pitäs koekairata etukäteen.

[Tumppi 865]

Käsin kaivamalla ne joissakin videoissa kaivaa kaivoja. Ja tosiaan kalvavat sieltä pohjalta maata ja renkaat valuu alaspäin.

Niinhän ne ennen kaivoivat syvät kaivot, kun ei muutakaan mahollisuutta ollut. Tietynlainen maa ei kestä kovin syvää kuoppaa kaivaa, kun lomoaa reunat montun pohjalle, ja monttu halkasijaltaa tulee tolkuttoman isoksi.
Puhtaassa hiekkassa tuo alhaalta kaivu on kätevää, ja kaivosta saa ihan hyvää vettä, jos on muuten vesi kunnollista.
Jossain hiesulla ym voi olla vaan ongelma veden hienoaineksen kanssa, ja jos vettä tulee niukasti, niin ei saa isoa suodatus/vesipesää runsaalla sorakerroksella renkaitten ympärille, jonka saa tavallisella avokaivannolla.

[Hannu08]

Tuossa pitäisi varmaan olla jonkinlainen erotussysteemi vedelle ja siltille, jotta voisi kierrättää samaa vettä. Muuten voi tulla vedestä pula, Jos vesi riittäisikin, niin pian jostain päin ilmestyy vihainen naapuri, jonka piha on täynnä silttilietettä.
Kysymys lie myös siitä, kuinka suuren pitoisuuden silttiä vesi jaksaa kuljettaa? Pitääkö siihen laittaa hieman tapettiliisteriä tms., jotta viskositeetti ja kuljetuskyky kasvaisi?
Mikä olisi kaivon halkaisija? 80 cm kaivosta kertyisi reilu 6 m3 silttiä ja metrisestä kymmenkunta. Siitä voi eri pitoisuuksilla arvioida erotyssysteemin tai suodatuksen tarvetta ja mahdollisuuksia.

Ne alaspäin valutettavat renkaat täytyy jollain pitää tiiviisti yhdessä. Jos alempana oleva rengas painuukin edeltä alas, niin se tiivisteväli on täynnä silttiä.

[Gedore]

Joo kyllä näin on että järvi pitää olla vieressä jos meinaa maat pumpata veden mukana.Paineilmaa putkeen syöttämällä saa liemen tiheyttä pienennettyä että saattaisi riittää nostokyky paremmin kun massaa kertyy putkimetrille aika mukavasti. Toimihan se mammut pumppukin jotenkuten.

Ennen muinoin kaivoivat hienojakosiin maihin tosiaan lyhytvartisella lapiolla renkaan sisältä, sangolla vinssasivat maat ylös ja toinen mätki pöllillä maanpinnalta renkaita alemmaksi. Kerran on tullut vastaan joku yli 15m syvä kaivo, kai niitä syvempiäkin on.

[asfalttiviljelijä]

Ennen muinoin kaivoivat hienojakosiin maihin tosiaan lyhytvartisella lapiolla renkaan sisältä, sangolla vinssasivat maat ylös ja toinen mätki pöllillä maanpinnalta renkaita alemmaksi. Kerran on tullut vastaan joku yli 15m syvä kaivo, kai niitä syvempiäkin on.

Kaivomestarit oli oma ammattikuntansa. Noinhan se kaivo oli syntymäkodissakin tehty. Kyllä kaivot pääsääntöisesti kaivettiin ilman renkaita, mutta sortumisvaaran uhatessa laitettiin renkaita ja sitten kun vesi alkaa liettämään maata syvennys- ja "vesipesän" tekovaiheessa.