Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
8400 kirjoitti: ↑Pe Syys 25, 2020 8:43 am
Ihan turhaa näitä pohtia kun kustannuksiin nähden ei hyötyä. Energian säilöminen potentiaalienergiaksi on onnetonta ellei käytössä ole esim satojen neliökilometrien tekojärveä tai kilometriluokkaa olevia pudotuskorkeuksia jota suomessa ei luonnollisesti ole.
20-30 metriä syvä kuoppa tarkoittaa kallioon poraamista, mitähän maksaa sinne 125 kuution holvin teko? Miljoonan? Ja 6-8 megaa energiaa eli palaturpeeksi muutettuna 4-5,3m3, hellurei Hehtaarin suolta irtoais muuten pikaisesti laskettuna noin 1200 talveksi saman verran energiaa jos sitä käyttäis tuon 6-8MWh talvessa.
Paljon realistisempaa olis laittaa joku junnulätkäjoukkue tai joku vitosdivarin säbäporukka rankamettään siksi aikaa kun läiskivät sitä hemmetin palloa tosissaan niinku olisivat muka oikeasti tekemässä jotain mutta hei, ei tuollaista saa suustaan nykyään päästää. Bioenergiakin oli Hassin mielestä huono vaihtoehto
Tähän ei oo paljon lisättävää.
Mutta kai tuollaisella lämpövarastolla siellä 20-30 metrissäkin täytyy lämmönhukkaakin olla. Ja millainen paneelisto vaaditaan, että tuo vesimäärä alkaa lämpeämään kun lämpövuotoonkin kuluu energiaa?
Voi sen laskeakin ettei jää arvailuksi. 300-500 wattia jos on lisäksi pinnan lähellä 100-200 mm kerros finnfoamia. Lämmityskaudella karkaa 1500-2000 kWh. Noin 10 kWp paneelisto riittäisi tuottamaan sen 9500 kWh vuodessa mistä saataisiin se lähtökohtana ollut 8000 kWh käyttöön lämmityskaudella. Paneelimäärä ei ole iso, varastointi on se kysymys.
Muistaakseni tuo turun torin lämmitys alkaisi pelaamaan vasta parin-kolmen vuoden päästä. Eli muutama vuosi ensin lämmitetään savea ja sitten voidaan ottaa lämpöä uloskin.
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.
I see something wrong and fix it with
my hands (Anthrax)
Fordson major diesel -56
Case IH 685 XL -87
Joitakin 2 pyöräisiä, veneitä ja pienkoneita.
Refy kirjoitti: ↑Pe Syys 25, 2020 10:43 pm
Voi sen laskeakin ettei jää arvailuksi. 300-500 wattia jos on lisäksi pinnan lähellä 100-200 mm kerros finnfoamia. Lämmityskaudella
Tämä nyt haisee vähän siltä, ettei asiaa ole ihan ymmärretty! Jos on joku yli 100 °C varaaja maan sisässä, sehän vuotaa kaikkiin suuntiin; ei se äärellisen kokoinen FF kerros pinnan lähellä paljon auta. Laske nyt huviksesi, paljonko se vuotaa, kun joka suuntaan on maata äärettömiin ja siellä äärettömyydessä lämpötila vaikka +10 °C.
Refy kirjoitti: ↑Pe Syys 25, 2020 10:43 pm
Voi sen laskeakin ettei jää arvailuksi. 300-500 wattia jos on lisäksi pinnan lähellä 100-200 mm kerros finnfoamia. Lämmityskaudella
Tämä nyt haisee vähän siltä, ettei asiaa ole ihan ymmärretty! Jos on joku yli 100 °C varaaja maan sisässä, sehän vuotaa kaikkiin suuntiin; ei se äärellisen kokoinen FF kerros pinnan lähellä paljon auta. Laske nyt huviksesi, paljonko se vuotaa, kun joka suuntaan on maata äärettömiin ja siellä äärettömyydessä lämpötila vaikka +10 °C.
Muihin suuntiin lämpöä vuotaa vain ensimmäiset pari-kolme vuotta, kunnes maaperän lämpötila on saavuttanut uuden tasapainotilan.
Huomattava on myös, että jos säiliö sahaa 40->120 asteen väliä, se on keskimäärin 80 asteessa, ja puolet vuodesta lämpö virtaa lähimmältä kymmeneltä metriltä säiliöön päin.
Savi- ja silttimaassa säiliön voi pohjaveden tason alapuolella rakentaa kasuunitekniikalla: valaa seiniä pari metriä kerrallaan ja imuruoppaa pohjaa pois. Kun kehän pitää täynnä vettä, imukorkeus pysyy maltillisena. Kun reunat on maan tasalla, valaa taas pari metriä lisää jne. Lopuksi laskee valmiiksi valetun betonipohjan ja -kannen seiniin jätettyjen pykälien päälle.
zukka kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 8:25 am
Jos märkä savimaa on hyvä tähän säilömiseen,niin eikö ongelmaksi tule saven kuivuminen jos lämpötila on keskimäärin jossain 80 asteen paikkeilla?
zukka kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 8:25 am
Jos märkä savimaa on hyvä tähän säilömiseen,niin eikö ongelmaksi tule saven kuivuminen jos lämpötila on keskimäärin jossain 80 asteen paikkeilla?
Tätä myös mietin, mutta mahtaisiko se hidastaa kuivumista, kun on kuitenkin maata päällä?
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.
I see something wrong and fix it with
my hands (Anthrax)
Fordson major diesel -56
Case IH 685 XL -87
Joitakin 2 pyöräisiä, veneitä ja pienkoneita.
En tiedä muden talojen lämmitystarpeesta, mutta oman talon kohdalla öljyä kului aikoinaan 3500 litraa vuodesssa joka olisi 35000 kwh, niin tuo 8000 kwh talven varalle kuullostaa minun korvissa hieman alakanttiin.
Fordson Super Major Roadless Manuel 590E
ARA, Temmes, Ducati, Olympia, Hatz
Ford Trader 590E teräsveneessä
Ford Trader 590E varavoimala, y.m.
Ihmeitä tehdään hetkessä, mahdottomuus vie hieman pidemmän ajan.
Isäukon 70-luvun tiilitalo vie kanssa yli 3000 litraa öljyä ilman ilmalämpöpumppua. Taitaa nykyään olla ikkunat ja ovet ja seinäeristeet paksuuksineen ihan eri standardeilla, että uudemmat saman kokoiset talot ei fuskaa noin paljon lämpöä pihalle.
Poraustekniikalla pystyisi poraamaan lämpösäilön jo olemassa olevan talon suoraan allekin eli ylös johtuva lämpöhän nostaisi talon alusen lämpöä ja johtuisi taloon.
Veden virtauksia tapahtuu maan sisässä myös. Jos on sellainen soppi, missä vesi pysyy, niin voisiko syvälle maahan koettaa injektoida vettä lisää toimimaan varaajana?
grani kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 9:22 am
En tiedä muden talojen lämmitystarpeesta, mutta oman talon kohdalla öljyä kului aikoinaan 3500 litraa vuodesssa joka olisi 35000 kwh, niin tuo 8000 kwh talven varalle kuullostaa minun korvissa hieman alakanttiin.
Pitäisi tehdä tarkempi mallinnus että näkisi ympäröivän maaperän vaikutuksen kapasiteettiin. Lähdin liikkeelle karkeasta approksimaatiosta että vain tankin veteen varastoitunut enegria olisi hyödynnettävissä.
8400 kirjoitti: ↑Pe Syys 25, 2020 8:43 am
Ihan turhaa näitä pohtia kun kustannuksiin nähden ei hyötyä. Energian säilöminen potentiaalienergiaksi on onnetonta ellei käytössä ole esim satojen neliökilometrien tekojärveä tai kilometriluokkaa olevia pudotuskorkeuksia jota suomessa ei luonnollisesti ole.
20-30 metriä syvä kuoppa tarkoittaa kallioon poraamista, mitähän maksaa sinne 125 kuution holvin teko? Miljoonan? Ja 6-8 megaa energiaa eli palaturpeeksi muutettuna 4-5,3m3, hellurei Hehtaarin suolta irtoais muuten pikaisesti laskettuna noin 1200 talveksi saman verran energiaa jos sitä käyttäis tuon 6-8MWh talvessa.
Paljon realistisempaa olis laittaa joku junnulätkäjoukkue tai joku vitosdivarin säbäporukka rankamettään siksi aikaa kun läiskivät sitä hemmetin palloa tosissaan niinku olisivat muka oikeasti tekemässä jotain mutta hei, ei tuollaista saa suustaan nykyään päästää. Bioenergiakin oli Hassin mielestä huono vaihtoehto
Tähän ei oo paljon lisättävää.
Mutta kai tuollaisella lämpövarastolla siellä 20-30 metrissäkin täytyy lämmönhukkaakin olla. Ja millainen paneelisto vaaditaan, että tuo vesimäärä alkaa lämpeämään kun lämpövuotoonkin kuluu energiaa?
Lämmönhukan pystyy melko helposti laskemaan "transien heat transfer" käyrästöistä, tai esimerkiksi tuon liitteen sovelluksella https://demonstrations.wolfram.com/Tran ... here/#more
Pitää vaan laittaa ominaislämmöt, lämmönjohtavuudet ym kohdalleen. Mahdollista soveltaa sekä eristämättömiin että lämpöeristettyihin lämpövarastoihin. Rajoituksena, että varasto pitää olettaa pallonmuotoiseksi, kuutiomaiselle lienee vaikeampi löytää valmiita käyrästöjä.
Maaperän (kostea savi) lämmönjohtavuus lienee 1 W/m/C luokkaa ja kallioperän 1.7 W/m/C.
pice kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 11:54 am
Lämmönhukan pystyy melko helposti laskemaan "transien heat transfer" käyrästöistä, tai esimerkiksi tuon liitteen sovelluksella https://demonstrations.wolfram.com/Tran ... here/#more
Pitää vaan laittaa ominaislämmöt, lämmönjohtavuudet ym kohdalleen. Mahdollista soveltaa sekä eristämättömiin että lämpöeristettyihin lämpövarastoihin. Rajoituksena, että varasto pitää olettaa pallonmuotoiseksi, kuutiomaiselle lienee vaikeampi löytää valmiita käyrästöjä.
Maaperän (kostea savi) lämmönjohtavuus lienee 1 W/m/C luokkaa ja kallioperän 1.7 W/m/C.
Eipä sillä varaston muodolla taida olla ilmiön suuruusluokkaa laskettaessa juurikaan merkitystä. Kuutiomaisella lämpöhäviöt ovat vain jonkin verran pallomaista suuremmat, koska kuution pinta-ala verrattuna samantilavuuksiseen palloon on suurempi. Maaperän lämmönjohtavuuden tai lämpökapasiteetin vaihtelu ilman paikalla tehtyjä mittauksia tekee laskelmasta kuitenkin epämääräisen.
Refy kirjoitti: ↑Pe Syys 25, 2020 10:43 pm
Voi sen laskeakin ettei jää arvailuksi. 300-500 wattia jos on lisäksi pinnan lähellä 100-200 mm kerros finnfoamia. Lämmityskaudella
Tämä nyt haisee vähän siltä, ettei asiaa ole ihan ymmärretty! Jos on joku yli 100 °C varaaja maan sisässä, sehän vuotaa kaikkiin suuntiin; ei se äärellisen kokoinen FF kerros pinnan lähellä paljon auta. Laske nyt huviksesi, paljonko se vuotaa, kun joka suuntaan on maata äärettömiin ja siellä äärettömyydessä lämpötila vaikka +10 °C.
Muihin suuntiin lämpöä vuotaa vain ensimmäiset pari-kolme vuotta, kunnes maaperän lämpötila on saavuttanut uuden tasapainotilan.
Kestää varmaan jonkin aikaa, että maaperän lämpökapasiteetti on saavuttanut tasapainotilan, mutta ei maan lämmönjohtavuus mihinkään katoa. Jos näin kävisi, ei lämpökaivostakaan saisi lämpöä kuin sen pari-kolme vuotta!
Refy kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 6:53 am
Muihin suuntiin lämpöä vuotaa vain ensimmäiset pari-kolme vuotta, kunnes maaperän lämpötila on saavuttanut uuden tasapainotilan.
Kestää varmaan jonkin aikaa, että maaperän lämpökapasiteetti on saavuttanut tasapainotilan, mutta ei maan lämmönjohtavuus mihinkään katoa. Jos näin kävisi, ei lämpökaivostakaan saisi lämpöä kuin sen pari-kolme vuotta!
Lämmön siirtymiseen johtumalla tarvitaan aina lämpötilaero. Tästä seuraa, että tietty vakio-osa lämpövarastoon pumpattavasta energiasta menee tasapainotilassakin lämpöhäviöihin.
Lisäksi juolahti mieleen se, että periaatteessa lämpökaivonkin ympäristö asettuu ajan kuluessa alkuperäistä kylmempään lämpötilaan. Näin ainakin, jos kaivosta otetaan jatkuvasti lämpöä. Tosin kaivot taidetaan mitoittaa sen verran reilusti, että lämpötilan aleneminen ympäristössä jää varsin pieneksi.
Maalämpökaivon tilanteessa jatkuvan jäähtymisen estää kallioperän uraanin hajotessaan tuottama lämpö. Muuten tosiaan kävisi niin, että ennen pitkää lämmön saanti ehtyisi lämpötilagradientin mentyä olemattomaksi.
..minä olen luullut että pohjavesi liikkuessaan siirtää reikään lämpöä.
Fordson Major Diesel -56 Fordson Super Major Manuel 2703E -62 Fordson Super Major Weatherill -62 Ford 5000 +Vammas kersantti -75 BM Volvo T600 -71 + Ponsse S15 vaunu Sampo Rosenlew 500 -79 Case IH mx4230 -96 Valtra T120 -05