Lämpövarasto

[Refy]

Vanha, ohut, eikä kovin syvällinen esitys, mutta jotain ideoita ja tiedon jyviä tuostakin ehkä voi saada.

Muuten olen sitä mieltä, että 125 m³ on aika pieni, häviöt huomioiden, 300 m³:n hyvin eristetty varaaja ehkä realistisempi kausivarastointiin. Itse tekisin kyllä paineettoman lähelle maan pintaa, vähän kuin rakennuksen maanalainen pohjakerros.

Tuossa syvälletekemisessä on toisena ajatuksena maakerroksen lämmöneristyskyvyn hyödyntäminen.

[valaut]

Kymmenen metriä maata on itsessään pirun hyvä eriste.

Ja joo, höyrynpainetaulukot on mulla selkäytimessä. Pyöristin vaan kahteen bariin abs.

En epäillyt tietämystäsi. Kirjoitin lähinnä hahmottaakseni asian ja muita lukijoita varten.

Jos tuolla maan alla on kellariolosuhteet (lämpötila) ja toisella puolella 120 °C vesi, niin oletin, että jotain lämmön siirtymistä tapahtuu?

Lämpötilaero on kuitenkin >100 °C. Ei ole omaa osaamisaluetta.

[valaut]

S*atana nyt ei kyllä ole ajatus kulkenut tänään. Maa on eriste. Paino sanalla ERISTE.

Maa voi olla +6 °C. Entä sitten, kun maa eristää.

[Refy]

Se maa säiliön ulkopuolella on samassa 120asteessa. Siitä pinnalle 4-6 astetta metri gradientilla jäähtyy viileämmäksi kunnes pinnalla on nollassa.

[valaut]

Se maa säiliön ulkopuolella on samassa 120asteessa. Siitä pinnalle 4-6 astetta metri gradientilla jäähtyy viileämmäksi kunnes pinnalla on nollassa.

Ex-työpaikan putkissa oli 525 °C höyryn lämpötila ja kuitenkin eristettyjä putkia pystyi koskemaan käsin. Juu, sitä tarkoittaa eriste.

[zukka]

Olen joskus miettinyt että jos asentaisi maalämpöputket maahan talon alle,niin olisko ne siellä tehokkaammat kun vaikka parkkipaikan alla? Tuskin sinne saa asentaa,mutta jos silleen vähän salaa tekee

[tane II]

Se maa säiliön ulkopuolella on samassa 120asteessa. Siitä pinnalle 4-6 astetta metri gradientilla jäähtyy viileämmäksi kunnes pinnalla on nollassa.

Pitää varmaan paikkansa, mutta ei kerro sitä, mikä on lämpöhäviö; kyllä se ominaislämmönjohtavuus pitää ottaa mukaan.

[tane II]

Olen joskus miettinyt että jos asentaisi maalämpöputket maahan talon alle,niin olisko ne siellä tehokkaammat kun vaikka parkkipaikan alla? Tuskin sinne saa asentaa,mutta jos silleen vähän salaa tekee

Ongelma tietenkin siinä, että maa talon alla jäähtyy ja lämpöhäviöt kasvaa. Kaveri laittoi talon alle maakylmäputket, siis talon viilennystä varten, vähän silleen salaa kai, mutta ei niitä putkia tietääkseni koskaan ole käytetty.

[Refy]

20 vuotta sitten tätä taloa suunnitellessani oli yhtenä ideana ajatus lämmön varastoimisesta talon alla olevaan maahan, lähtökohtana ettei kattilaa tarvisi lämmittää kuin kerran viikossa. Homma kaatui siihen kun rupesin laskemaan lämmönsiirtoputkien tiheyttä. Olisi tarvinnut kupariputken 200 mm välein että lämpö olisi siirtynyt kattilasta hiekkaan kymmenen tunnin polton aikana. Silloin hiffasin miten hyvä eriste varsinkin hiekkamaa on.

[Jäärä]

Olen joskus miettinyt että jos asentaisi maalämpöputket maahan talon alle,niin olisko ne siellä tehokkaammat kun vaikka parkkipaikan alla? Tuskin sinne saa asentaa,mutta jos silleen vähän salaa tekee

Aioitko keksiä termisen ikiliikkujan: lämmität ensin talolla maaperää ja keräät sitten lämmön talteen?

[masankp]

Täällä on käytössä jo. https://finnspring.fi/ajankohtaista/202 ... 6st%C3%A4/

[zukka]

Olen joskus miettinyt että jos asentaisi maalämpöputket maahan talon alle,niin olisko ne siellä tehokkaammat kun vaikka parkkipaikan alla? Tuskin sinne saa asentaa,mutta jos silleen vähän salaa tekee

Aioitko keksiä termisen ikiliikkujan: lämmität ensin talolla maaperää ja keräät sitten lämmön talteen?

Saisinko jonkinlaisen palkinnon jos sen keksisin?
Mietin asiaa sitä kautta,että putket eivät veisi tilaa muualta pihasta ja jos talo on jo lämmin kuten betonilaattakin niin eikö putket silloin saisi kerättyä maasta paremmin lämpöä kun laatta hohkaa myös sinnepäin?

[Refy]

Se maa säiliön ulkopuolella on samassa 120asteessa. Siitä pinnalle 4-6 astetta metri gradientilla jäähtyy viileämmäksi kunnes pinnalla on nollassa.

Pitää varmaan paikkansa, mutta ei kerro sitä, mikä on lämpöhäviö; kyllä se ominaislämmönjohtavuus pitää ottaa mukaan.

Lämpöhäviö on lämmönjohtavuus kertaa lämpötilagradientti. Lämmönjohtavuus riippuu maaperästä, mutta joka tapauksessa tuo viisi astetta metrille on tosi pieni arvo.

[Mika 82]

Luulen, että tuollaisen kuution tekeminen noin syvään ei ainakaan taloudellisessa mielessä kannata. Kaivannon tukemisesta tulee jo isot kustannukset. Isommassa mittakaavassa varmaan parempi hyötysuhde.

[Ferkku]

Vois tuo vuodenvaihteeseen asti pitää torpan lämpimänä. Kannattaisko sitten taloudellisesti?

[korjailija]

Jos tuollaisen lämmittäisi aurinkosähköllä niin minkähän kokoisen aurinkovoimalan se vaatisi?

[Refy]

Vois tuo vuodenvaihteeseen asti pitää torpan lämpimänä. Kannattaisko sitten taloudellisesti?

Lähdin oman talon vuosikulutuksesta. Jos kulutus on isompi niin luonnollisesti se vaikuttaa mitoitukseen. Ei sitä ihan pakko ole pieleen mitoittaa.

[Refy]

Jos tuollaisen lämmittäisi aurinkosähköllä niin minkähän kokoisen aurinkovoimalan se vaatisi?

20-30 kWp.

[tane II]

Se maa säiliön ulkopuolella on samassa 120asteessa. Siitä pinnalle 4-6 astetta metri gradientilla jäähtyy viileämmäksi kunnes pinnalla on nollassa.

Pitää varmaan paikkansa, mutta ei kerro sitä, mikä on lämpöhäviö; kyllä se ominaislämmönjohtavuus pitää ottaa mukaan.

Lämpöhäviö on lämmönjohtavuus kertaa lämpötilagradientti. Lämmönjohtavuus riippuu maaperästä, mutta joka tapauksessa tuo viisi astetta metrille on tosi pieni arvo.

Sitten vielä poikkipinta-ala, se taas tulee aika suureksi uloimmilla "eristekerroksilla"

[mika604]

Joskus mietin, että miksi jotain tuollaista systeemiä ei ole tehty viljankuivauksen yhteyteen. Koko kesä aikaa lämmittää ja lämpö otetaan pihalle noin kuukauden aikana.

Mitään kannattavuus/teknisiä laskelmia ei ole tullut tehtyä, mutta mietin aurinkolämpöä tuohon ilman mitään ylipaineita.

Ja ajatuksena että vaikka osa tarvittavasta lämmöstä lämmöstä tehtäisiin näin