Lämpövarasto

[Refy]

Jos olisi sopiva tontti ja kunnon vehkeet, pihaan voisi kaivaa 20-30 metriä syvän kuopan, valaa sinne (pohjaveden alle) 5x5x5 metrin betoniholvin ja liittolaatan päälle. Monttu umpeen, 125 kuutiota vettä sisälle ja lämmönvaihdinluuppi pintaan. Sinne voisi koko kesän puskea aurinkoenergiaa, kunnes allasvesi olisi 110-120-asteista. Siitä saisi lämmityskaudella n. 6000-8000 kWh lämpöä pirttiin.

[valaut]

Tekniikka & Talous lehdessä oli tänään artikkeli:

"Vantaan Energia haluaa rakentaa maailman suurimman lämmön kausivaraston Kehä 3:n alle - kehityspäällikkö sai idean koulumuistojen pohjalta"

Tilaajille, mutta ihan kuten mietit. Myös aurinkoenergia oli mainittu. Kaukolämpövettä varastoon louhittuihin kallioluoliin. Paineessa kait myös.

[zukka]

Tuosta aloituksesta tuli mieleen,että onko omalla tontilla kaivamisessa jokin raja jota ei saa ylittää?

Eikös noin syvällä jo maanlämpötilakin ole reilusti plussalla aina,paljonkohan?

Tyhmä kun olen niin pakko kysyä,että miten veden saisi 110-120 asteiseksi aurinkolämmöllä ja olisiko astia/varaaja paineellinen ettei höyrysty pois?

[Refy]

Pohjaveden paine estää kiehumisen niin voi nostaa yli sadan asteen.

Tuo Kuninkaalan jemma tulee 50 metriin, 140 asteeseen ja 90 000 000 kilowattitunnin kokoiseksi. Omakotitalo pärjäisi vähemmällä.

[Refy]

Tuosta aloituksesta tuli mieleen,että onko omalla tontilla kaivamisessa jokin raja jota ei saa ylittää?

Eikös noin syvällä jo maanlämpötilakin ole reilusti plussalla aina,paljonkohan?

Tyhmä kun olen niin pakko kysyä,että miten veden saisi 110-120 asteiseksi aurinkolämmöllä ja olisiko astia/varaaja paineellinen ettei höyrysty pois?

Ei aurinkolämmöllä vaan aurinkosähköllä.

[jiipee]

Taannoin täällä oli juttua maassa olevasta energiavarastosta, jonka toimintaan liittyi faasimuutos:

viewtopic.php?f=2&t=102985

[zukka]

Tuosta aloituksesta tuli mieleen,että onko omalla tontilla kaivamisessa jokin raja jota ei saa ylittää?

Eikös noin syvällä jo maanlämpötilakin ole reilusti plussalla aina,paljonkohan?

Tyhmä kun olen niin pakko kysyä,että miten veden saisi 110-120 asteiseksi aurinkolämmöllä ja olisiko astia/varaaja paineellinen ettei höyrysty pois?

Ei aurinkolämmöllä vaan aurinkosähköllä.

Lukihärö kävi tosiaan.

Mites tuon oman tontin kaivuu syvyys?

[Refy]

Ei kai siihen mitään rajaa ole, kun täyttää takaisin ennalleen. Mutta kai tuo jemma jonkun rakennusluvan vaatii jos pykälien mukaan mennään.

[zukka]

Mietin lähinnä jos olisi muutama hehtaari maata ja koko alalta ottaisi maat pois syvälle niin tulisiko tekojärvi ja sen pohjaan maalämpö kiertämään ja kesällä saisi kalastella. Talvella ajella kelkalla ja autoilla rallia.
Tai vaikka ei tulisi järveä niin saako omaa maata madaltaa vaikka 50 metriä hehtaarin alueelta jos siltä tuntuu.

[valaut]

Ei kai siihen mitään rajaa ole, kun täyttää takaisin ennalleen. Mutta kai tuo jemma jonkun rakennusluvan vaatii jos pykälien mukaan mennään.

Olet varmaan selvittänyt, mikä on säiliön paine, kun lämpötila on vaikka 120°C? Mietin tuota, että miksi tuo pitää kaivaa pohjaveden alapuolelle. Ajatus ei kulje ja en jaksa kaivaa taulukoita netistä.

[Refy]

Maan otto varmaan vaatii jonkun sortin ympäristöluvat.

[Refy]

Ei kai siihen mitään rajaa ole, kun täyttää takaisin ennalleen. Mutta kai tuo jemma jonkun rakennusluvan vaatii jos pykälien mukaan mennään.

Olet varmaan selvittänyt, mikä on säiliön paine, kun lämpötila on vaikka 120°C? Mietin tuota, että miksi tuo pitää kaivaa pohjaveden alapuolelle. Ajatus ei kulje ja en jaksa kaivaa taulukoita netistä.

Se on 2 bar abs, eli kun on kymmenen metriä pohjaveden alla niin ei ole ylipaineessa.

[valaut]

Ei kai siihen mitään rajaa ole, kun täyttää takaisin ennalleen. Mutta kai tuo jemma jonkun rakennusluvan vaatii jos pykälien mukaan mennään.

Olet varmaan selvittänyt, mikä on säiliön paine, kun lämpötila on vaikka 120°C? Mietin tuota, että miksi tuo pitää kaivaa pohjaveden alapuolelle. Ajatus ei kulje ja en jaksa kaivaa taulukoita netistä.

Se on 2 bar abs, eli kun on kymmenen metriä pohjaveden alla niin ei ole ylipaineessa.

Nyt ehkä tajusin. Eli 3 bar gauge, jos tuo olisi umpinainen säiliö? Vai tajusinko ideasi väärin?

[Refy]

Ei kun 1 bar gauge = 2 bar abs.

[valaut]

Ei kun 1 bar gauge = 2 bar abs.

Tyhjiössä 0 bar abs, maan päällä 1 bar abs, kymmenen metriä maan alla pohjaveden ulotuttavissa, 10 m vesipatsasta tykö, eli 1000 mBar = 2 bar abs.

Nyt haltsasin. Voi olla perusfysiikka joskus hukassa.

[masankp]

Yleensä pohjaveden tason alapuolelle ei saa kaivaa, ainakaan ilman ympäristö- tms. lupaa.

[valaut]

Vastoin alkuperäistä suunnitelmaa katsoin taulukkoa:

Kylläisen vesihöyryn paine ja tiheys

120 °C 1985 mBar ABSOLUUTTISTA painetta

...

Ajatuksesi ei yhtakkiä ole lainkaan huono. Miten tuo betonin lämmönjohtavuus ympäröivään maahan tms., että miten paljon tulisi hävikkiä?

Finnfoam:a tosin muihinkin valuihin laitetaan, että kyllä tuo säiliö eristettyä saadaan.

[valaut]

Yleensä pohjaveden tason alapuolelle ei saa kaivaa, ainakaan ilman ympäristö- tms. lupaa.

Toisaalta tuo on pelkkää vettä. Mietin viestisi jälkeen, että vaatiiko tuo 125 m2 jotain veden käsittelyä. Boilexia hapenpoistoon tms.

Löytyi:

Kaukolämmön kiertoveden käsittely / © Energiateollisuus ry 2007

3.1 Vedenkäsittely pienissä verkoissa < 10 MW tai verkon tilavuus 100–300 m3

Alle 10 MW verkoissa ei yleensä ole vedenkäsittelyä, jos verkon tilavuus on pieni, lisäveden
tarve vähäinen ja käytettävissä on hyvälaatuinen raakavesi. Mikäli lisäveden kovuus on suuri,
yli 0,5 mmol (Ca2+ + Mg2+)/kg (vastaa noin 3 °dH), tulisi lisä- ja täyttövesi pehmentää.

Ei vaatimuksena välttämättä ole edes ionivaihdettu lisävedelle.

[tane II]

Energian varastointi
Kirja
Kara, Reijo ; Metsikkö, Arja ; Suomen sähköurakoitsijaliitto
Sähköurakoitsijaliiton koulutus ja kustannus 1987.
Ulkoasu
[2], 134 sivua : kuvitettu ; 25 cm
Kieli
suomi
Alkuteoksen kieli
suomi
Julkaisija Espoo : Sähköurakoitsijaliiton koulutus ja kustannus 1987.
Sarja Suomen sähköurakoitsijaliitto ry:n julkaisu
Luokitus
Energia (ykl 60.8 )
Lämmitys (ykl 66.341)
Aiheet
energia → varastointi
lämpö → talteenotto
energiatalous
Lisätiedot
Reijo Kara ; [toim.: Arja Metsikkö] ; [julk.: Suomen sähköurakoitsijaliitto ry.]
ISBN
951-9284-31-1 nidottu

Vanha, ohut, eikä kovin syvällinen esitys, mutta jotain ideoita ja tiedon jyviä tuostakin ehkä voi saada.

Muuten olen sitä mieltä, että 125 m³ on aika pieni, häviöt huomioiden, 300 m³:n hyvin eristetty varaaja ehkä realistisempi kausivarastointiin. Itse tekisin kyllä paineettoman lähelle maan pintaa, vähän kuin rakennuksen maanalainen pohjakerros.

[Refy]

Vastoin alkuperäistä suunnitelmaa katsoin taulukkoa:

Kylläisen vesihöyryn paine ja tiheys

120 °C 1985 mBar ABSOLUUTTISTA painetta

...

Ajatuksesi ei yhtakkiä ole lainkaan huono. Miten tuo betonin lämmönjohtavuus ympäröivään maahan tms., että miten paljon tulisi hävikkiä?

Finnfoam:a tosin muihinkin valuihin laitetaan, että kyllä tuo säiliö eristettyä saadaan.

Kymmenen metriä maata on itsessään pirun hyvä eriste.

Ja joo, höyrynpainetaulukot on mulla selkäytimessä. Pyöristin vaan kahteen bariin abs.