Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
tommi kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 7:38 pm
..minä olen luullut että pohjavesi liikkuessaan siirtää reikään lämpöä.
Se nyt riippuu ihan siitä, onko paikalla pohjavettä, joka voisi liikkua karkearakeisessa maaperässä tai rikkonaisessa kalliossa.
Kaivoin tietoa lämpökaivojen mitoituksesta. Dokumentissa on myös kerrottu, miten voidaan määrittää lämpökaivon energiantuottokyky esimerkiksi TRT-mittauksella. Samalla tavalla voisi varmaan määrittää myös lämpövaraston ympäristön lämmönjohtavuuden.
Jos kaivetaan lämpövarasto 20-30 metriin, taitaa monessa paikkaa tulla kallio vastaan. Ja kun pohjavesi liikkuu siinä kallion päällä, niin luulis sen jäähdyttävän tuota. Eli pitäis louhia kolo peruskallioon ja varasto sinne.
Tuossa pihan poikki menee lämpökanaali joka siis uretaanieristeistä salkoa joka laitettu -81. jostain syystä pihan poikki sula raita koko talven tuossa kohtaa. Siellä virtaa joku 75 ast vesi. Olisko se vajaan metrin syvällä, kuitenkin salaojat alapuolella. Täytyy olla täynnä vettä se putki kun noin valskaa. Kyllä se vain lämpö karkaa tuolta maan alta.
Ferkku kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 8:41 pm
Tuossa pihan poikki menee lämpökanaali joka siis uretaanieristeistä salkoa joka laitettu -81. jostain syystä pihan poikki sula raita koko talven tuossa kohtaa. Siellä virtaa joku 75 ast vesi. Olisko se vajaan metrin syvällä, kuitenkin salaojat alapuolella. Täytyy olla täynnä vettä se putki kun noin valskaa. Kyllä se vain lämpö karkaa tuolta maan alta.
Kaikki tuonaikaiset kaukolämmön syöttöputketkin sulattavat lumen päältään, tuttu ilmiö. Putkien kaivuhetkellä energia on ollut sen verran halpaa, ettei tuota paksumpaa eristystä ollut silloin järkevää laittaa. Lisäksi eristyksellä on ollut riittävästi aikaa rapistua alkuperäistä huonommaksi.
Ennenkin olen tätä kirjoittanut, mutta mutta, ennen kun tekee 1000 kuution kuumavesisäiliön maan alle kannattaa ehkä kokeilla ensin 1 litran vesikannulla, jossa 30cm finfoamia eristeenä joka kantilla. Hautaa sen maahan tulikuumalla vedellä täytettynä heinäkuussa ja siten mittaa tammikuussa onko miten kuumaa tuo vesi
juha kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 10:43 pm Ennenkin olen tätä kirjoittanut, mutta mutta, ennen kun tekee 1000 kuution kuumavesisäiliön maan alle kannattaa ehkä kokeilla ensin 1 litran vesikannulla, jossa 30cm finfoamia eristeenä joka kantilla. Hautaa sen maahan tulikuumalla vedellä täytettynä heinäkuussa ja siten mittaa tammikuussa onko miten kuumaa tuo vesi
Tämä menee nyt kyllä pieleen siinä, että tilavuus (~varastoitu energia) kasvaa suhteessa dimensioitten kolmanteen potenssiin, mutta pinta-ala (~häviöt) toiseen potenssiin. Jos "mallin" ja todellisen varaajan dimensioitten suhde on 1:100, kuten esimerkissäsi on, tästä syntyvä virhe on SUURI.
Tuossa pihan poikki menee lämpökanaali joka siis uretaanieristeistä salkoa joka laitettu -81. jostain syystä pihan poikki sula raita koko talven tuossa kohtaa. Siellä virtaa joku 75 ast vesi. Olisko se vajaan metrin syvällä, kuitenkin salaojat alapuolella. Täytyy olla täynnä vettä se putki kun noin valskaa. Kyllä se vain lämpö karkaa tuolta maan alta.
Minulla lämpökanaali käyttäytyy päinvastaisesti. Silloin kun maan pinnan lämpötila on sulan ja huurteisen rajalla niin lämpökanalin kohdalla on huurteessa ja ympäristö sulana, ei koskaan toistepäin.
Fordson Super Major Roadless Manuel 590E
ARA, Temmes, Ducati, Olympia, Hatz
Ford Trader 590E teräsveneessä
Ford Trader 590E varavoimala, y.m.
Ihmeitä tehdään hetkessä, mahdottomuus vie hieman pidemmän ajan.
Refy kirjoitti: ↑Pe Syys 25, 2020 10:43 pm
Voi sen laskeakin ettei jää arvailuksi. 300-500 wattia jos on lisäksi pinnan lähellä 100-200 mm kerros finnfoamia. Lämmityskaudella
Tämä nyt haisee vähän siltä, ettei asiaa ole ihan ymmärretty! Jos on joku yli 100 °C varaaja maan sisässä, sehän vuotaa kaikkiin suuntiin; ei se äärellisen kokoinen FF kerros pinnan lähellä paljon auta. Laske nyt huviksesi, paljonko se vuotaa, kun joka suuntaan on maata äärettömiin ja siellä äärettömyydessä lämpötila vaikka +10 °C.
Muihin suuntiin lämpöä vuotaa vain ensimmäiset pari-kolme vuotta, kunnes maaperän lämpötila on saavuttanut uuden tasapainotilan.
Pallomainen säiliö tasapainotilassa onkin helppo laskea, joten lasketaan se jonkinlaisen arvion saamiseksi:
Q = 4πk(T1-T2)/(1/R1-1/R2)
Josta saadaan, kun R2 on suuri:
Q = 4πk(T1-T2)R1
Jos tuohon sijoitetaan R1=3,1 m (pallon tilavuus noin 125 m³), lämpötilaero 100 °C ja ("Jäärän" viestistä) k=1 W/m/°C, saadaan lämpöhäviöksi n. 3900 W. Vähän enemmän, kuin 300..500 wattia!
Minun ajatteluani haittaa nyt pahasti se etten pysty piirustelemaan paperille. Ilmeisesti tässä tulee eteen se, että pallomaisesta pisteestä lähtien lämpötila ei putoa lineaarisesti vaan jyrkästi pinnan lähellä ja kauempana ei juuri lainkaan. Tästä syystä kerrospaksuuden lisääminen ei epäintuitiivisesti auta enää tietyn kerrospaksuuden jälkeen kuten se tekee yksidimensioisessa tapauksessa. Eli säiliön ympärille täytyy lisätä jotain lämpöä kestävää eristysmateriaalia, että saadaan tilanne pidettyä yksidimensioisena.
Suurempi lämmönhukka ei silti välttämättä tarkoita että säiliötä pitäisi suurentaa, koska vastaavasti säiliön lähikerros toimii myös lämpövarastona ja sitä paremmin mitä vähemmän säiliön ympärillä on rytoksia. Tästä tulee loppujen lopuksi optimointitehtävä säiliön eristämisen ja paneelikapasiteetin välillä. Vaatisi kunnon simuloinnin että pääsisi kiinni numeroihin.
Eikös se mene niin, että jos säilöttävä lämpömäärä on pieni niin tankki kannattaa eristää ettei lämpö karkaa maaperään.
Jos taasen säilöttävä lämpömäärä on tolkuttoman suuri niin silloin ei kannata eristää, mutta silloin säiliö menettää merkityksensä ja itse maaperä toimii lämpövarastona.
Näin halukkaat voivat laskeskella, miten isoa kalliosäiliötä louhimaan tai miten hyvin lämpövarasto kannattaa eristää. Ainakin noin äkkilaskelmilla näyttäisi, että yksittäisen pientalon lämmitysenergiamäärillä eristämättömässä kalliosäiliössä ei olisi mieltä, koska häviöt ovat liian suuret säilöttyyn energiamäärään nähden. Isommissa säiliöissä suhteelliset häviöt ovat tietysti pienemmät. Tämä siksi, että varaston energiamäärä on suhteessa säiliön tilavuuteen, eli mittojen kuutioon, häviöt taas säiliön pinta-alaan, eli mittojen neliöön.
juha kirjoitti: ↑La Syys 26, 2020 10:43 pm Ennenkin olen tätä kirjoittanut, mutta mutta, ennen kun tekee 1000 kuution kuumavesisäiliön maan alle kannattaa ehkä kokeilla ensin 1 litran vesikannulla, jossa 30cm finfoamia eristeenä joka kantilla. Hautaa sen maahan tulikuumalla vedellä täytettynä heinäkuussa ja siten mittaa tammikuussa onko miten kuumaa tuo vesi
Tämä menee nyt kyllä pieleen siinä, että tilavuus (~varastoitu energia) kasvaa suhteessa dimensioitten kolmanteen potenssiin, mutta pinta-ala (~häviöt) toiseen potenssiin. Jos "mallin" ja todellisen varaajan dimensioitten suhde on 1:100, kuten esimerkissäsi on, tästä syntyvä virhe on SUURI.
Mites isossa mittakaavassa kaksikuorinen teräspallo ja tyhjiö väliin? Kalliiksi toki tulee, onko hyötyä sen vertaa, että olisi järkeä..
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.
I see something wrong and fix it with
my hands (Anthrax)
Fordson major diesel -56
Case IH 685 XL -87
Joitakin 2 pyöräisiä, veneitä ja pienkoneita.
Mites nykyään nuo sähkösopimukset? Meneekö hyöty sähkön siirtomaksuihin, jos lataa paneeleilla verkkoon sähköt ja käyttää talvella sen edestä lämmitykseen? Kovasti nuo ainakin mainosti yhteen väliin, että näin olisi mahdollista tehdä.
Kauanko sähkö pysyy sähköauton akussa, jos muutamista purkuautojen akuista tekisi ison seinä- tai taloakun, voisiko säilöä sähköä kuinka pitkään? Ainaskin lataaminen onnistuisi noihin aurinkopaneeleilla talvellakin aina välillä auringon paistellessa.
Eikö ole jokseenkin turhaa askaroida jokaisen yksilön erikseen lämpövarastoja kun sellainen on jo taivaalla? Asiahan voidaan ratkaista keskitetysti eli varustetaan maapallo ajomoottoreilla ja ohjaus joystickillä valvomosta jossa kansainvälinen henkilökunta ja edustus joka maasta. Tässä tilannekuvaa :
- Tuli viestiä Suomesta että tahtoisivatten löylytellä. Käännetääs Tellusta. Nohniin, nyt saa suomalaiset kärvistellä nahkaansa.
- Turkin rallin järjestäjät toivoi että rallin aikana voisi sataakin. Minäpä tuuppoan tuohon pilven alle, nyt näyttää hyvälle, ei pölise.
- Katohan kun on nätti koivikko tulossa Saharaan, ihan silimijä häikäsöö.
- Niin ja tuo Etelä-Amerikka. Suotta ne sitä eucalyptus-peltoa tekivät kun pannaanit kasvaa solokenaa ja ohan se nyt pannaani paljon parempata.
- Kiännähä niitä peililöitä toas kun näkkyy pimmeä tulevan Vennään arolle että hyö näkköö käyvä yöpuulle.
- Pohjosee Amerikkaa laitetaa nyt moonshinet päälle, tuntuu että siello muutenki aika pimmeetä menoa...
Eikö ole jokseenkin turhaa askaroida jokaisen yksilön erikseen lämpövarastoja
Täytyy kyllä myöntää, että kaukolämpöverkon varrella olijoiden kannattaisi tukeutua verkon varrelle järjestettyjen isompien maansisäisten lämpövarastojen varaan mutta yksittäiset talot kauempana verkosta voisivat ihan hyvin toimia omallakin lämpövarastolla. Ehkä hieman tuhlailevaa touhua yhden asujan takia alkaa tuollaista järjestämään mutta useamman hengen taloudelle oma lämpövarasto olisi jo järkevän rajoissa. Saas nähdä mihin maailma kehittyy.
0len välillä katsellut lämpövarastojuttuja. Tässä saksalaisia ratkaisuja vuosituhannen alusta. Kuvassa 9 on annettu esimerkkejä myös silloin toteutuneista kustannuksista. Mutta kuten taulukosta 1 näkyy, kyse on melko mittavista lämpövarastoista.
Saksa on kyllä edelläkävijä näissä asioissa. https://www.baublatt.at/kategorien/proj ... /solar-nrw Uivia aurinkokennostoja on laitettu suuressa mittakaavassa myös viime aikoina. Noissa sähkö käytetään yleensä jonkun laitos-/tehdastuotannon pyöritykseen ja viikonloppuisin ja työajan jälkeen ohjaavat paneelien sähkön julkiseen verkkoon. Vesi alapuolella edesauttaa ylikuumenemisen estäjänä. Toisaalta lämpöenergian voisi noissakin ohjata tallentumaan veteen ja siitä voisi paneelisähköllä ja lämpöpumpuilla tiivistää korkeamman lämpötilan kuumuutta säilöttäväksi porausreikien kautta maaperään tai vesisäiliöön.
Eilen jututin yhtä polyuretaaniruiskutusyrittäjää. Parin tuhannen litran vesivaraajapöntön eristäminen olisi noin viidensadan euron luokkaa. Vaahtoeristeen paksuus olisi noin 10-15 cm. Sen päälle voisi vielä villoittaa ja pellittää, jos säiliö tulisi ulkosijoitukseen.
Sitten vaan niitä uretaaniruiskutettuja ja villotettuja 2 kuution pyttyjä riittävä määrä pihaan riviin, ensimmäinen pytty viilenee mökin lämmitykseneen ensimmäisenä hallayönä lokakuussa, jos on heinäkuulta lämpö säilyny tiinussa. Vielä sata näitä lisää riviin niin pärjääkin jo vuodenvaihteeseen asti
Eikös sitä sanota että puuhun on auriongon energia sitoutunu ja tuntuu säilyvän liiterissä talven yli väljähtämättä. Kevätauringossa kerää talteen ja siirtää tarpeen mukaan talven aikana enerkiat puusta veteen.
