Enduropyöräjuttua

[PuuhaPate]

Moottoripyörät ja moottoripyöräily ovat tunteita herättäviä juttuja.
Minä oon kiertänyt Päijänteen kerran.
Tosin fillari ja teitä pitkin!

[poweri]

Mä lähen ilmaamaan AP Racing kaksilevyisen sintterikykän nestekäyttöä.
Tarvii lämmittää sauna myöhemmin, otas Pate muutama olut tuossa illalla mulla on rommia kaapissa laitetaan tää topicci kuntoon tai sais ees kenkää....

[PuuhaPate]

Tarvii lämmittää sauna myöhemmin, otas Pate muutama olut tuossa illalla mulla on rommia kaapissa laitetaan tää topicci kuntoon tai sais ees kenkää....

Muuten hyvä idea, mutta Eukko kielsi multa väkevät.
Oluen jos toisenkin kyllä otan.

[Naturstein]

Kävin tuossa navetan ylisillä käpistelemässä kottaraista. Siinä on vielä tellinkeissä sidoksissa edellisen reissun jäljiltä teltta ja makuualusta. Se reissu oli toissasyksynä ja reitti oli Kärkölä-Luumäki-Savonlinna-Koli-Mikkeli-Kärkölä. Kolme yötä matkalla. Hiekkareitä ja kinttupolkuja. Kivaa oli.

Kaveri oli BMW GS80:llä, jonka toin hänelle Eisenachista Saksasta muutama vuosi sitten.

Ostin Bemun työreissulla erään majatalonpitäjän mieheltä sattumalta. En ollut silloin edes kovin humalassa. Pakkasin matkalaukkuni sisällön Bemun sivulaukkuihin (ml kaksi läppäriä) ja ajaa hurautin ekana iltana yli Thuringenin metsäisen vuoriston Berliiniin, jossa majoituin hotelliin. Samassa hotellissa sattumalta majoittui bussilastillinen espanjalaisia parikymppisiä lentopalloilijatyttöjä joiden edesottamuksia pääsin seurailemaan sen illan. Siinä meiningissä tunsi itsensä jo aika setämieheksi.

Aamulla virkeänä jatkoin matkaa kohti kotia. Yöllä joskus yhdentoista aikaan sitten koillis-Puolassa loppui bensa. Pyörän myyjä nimenomaan neuvoi, että Bemarissa bensahana toimii eripäin kuin kaikissa muissa pyörissä. Eli varatankillahan sitä oli ajeltu. Olin hevon kuusessa keskellä yötä bensa loppuneena. No kohta jossain alkoi koirat haukkua ja paikalle tuli nainen autollaan. Selitin, että benziina finis, propella stoppo. Nainen katosi. Kohta tuli paikalle mies. Samat sanat hänelle. Hänkin katosi sanaakaan sanomatta palatakseen kohta takaisin bensakanisterin kanssa ja prätkätakki päällä. Sanoi että one time a biker, allways a biker. Sain tyrkytettyä hänelle parikymppisen väkisin. Sitten hän vielä lähti opastamaan seuraavaan kylään bensa-asemalle. Kyselin bensiksellä josko jossain olisi majoitusta. Myyjä soitti johonkin ja sanoi että siellä ja siellä on hotelli. Kiitin ja ajoin hotellille, jossa olikin koko henkilökunta vastassa n. Keskiyöllä ihmettelemässä. Pyörä saatiin häkkikaappiin ja minä torin toisella laidalla olevaan baariin parille.

Siellä olikin sellanen meininki, että annoin baarimikolle kympin ja sillä hinnalla hän tarjoili viiniä ja kaljaa kokolailla riittävästi. Siinä kohta baarin asiakkaat kaivoivat kitarat ja rummut j muut soittimet esiin ja sitten laulettiin ja soitettiin hamaan aamuun asti.

Hieman unta hotellissa ja virkeänä tien päälle. Yritin ajella pikkuteitä, mutta matka ei oikein edennyt koska kaikki tiet ja polut tuntuivat johtavan Kaliningradin rajalle. Luovutin ja läksin ajelemaan sujuvinta reittiä kohti kotia. Liettuasta ostin varuiksi laatikkoöljyä koska sitä vuoti hieman. Unohdinpa samalla pankkikortin sinne liikkeeseen, joka ei ollut edes auki. Joskus iltayhdeltätoista alkoi näyttää siltä, että saattaisin ehtiä Tallinnaan ja viimeiseen lauttaan. Soitin kaverille Suomeen vauhdissa että hommaisi mulle lipun laivaan. Ehdin kuin ehdinkin eikä satamassa paljon kyselty. Ajoin suoraan ruumaan. Kaveri oli kuvaillut, että kohta saapuu satunnainen matkailija mustalla pyörällä.

Olin aika jäässä, olihan maaliskuun alku ja lämpötila nollan huitteilla. Laivassa sain lämmitellä pari tuntia, mutta Helsingissä olikin jo 5 astetta pakkasta. Siitä sitten reippaana vielä ajo lahteen. Jätin pyörän kadun varteen ja viestitin kaverille että hae se siitä. En aja enää meetriäkään.

Sen verran uskallan lausua, että BMW GS80 on oiva vekotin retkeilyyn. Mikään lumispoorien ja mettärymyreissujen pyörä se se ole. Aika painava se on. Kotari taas on eripeli. Aika sähäkkä menijä, bemarilla ei pysy perässä pikkuteillä. Bemarista loppuu bensa ennen Kotaria. Kotarissa huomattavan paljon parempi alusta. Täriseehän se kyllä enemmän. Mutta pikkupoluilla joilla itse tykkään ajella valitsisin ilman muuta Kotarin. Pidemmille siirtymille Bemarin. Kannonkiertoon sitten joku kisahenkisempi kevyempi. Kyllä Kotarissa paikat puutuu maantiellä.

Sitten on näitä välimallin vehkeitä kuten Suzuki DR600, joka on toisaalta aika kevyt verrattuna Bemuun, mutta raskas verrattuna Kotariin, eikä paukkua ole läheskään yhtä paljon kuin Kotarissa. Ja huonompi alusta.

Tälläsiä aatteita ja tarinoita tänäaamuna. Kaikilla pyörillä on kiva ajaa.

[S-13]

Tälläsiä aatteita ja tarinoita tänäaamuna. Kaikilla pyörillä on kiva ajaa.

Mainio tarina kerrassaan, juuri tälläista sen seikkailupyöräilyn pitää olla. Tuo R 80 GS tai 100 GS olisi kyllä eräs unelmapyöristä, täytyisi hankkia ennen vanhuutta.

[Eepee]

Natursteiniltä hieno tarina!

Ihtellä on ollut yksi bemu, 1150GS, ja meistä ei oikein koskaan tullut kavereita. Matkapyöränä ihan ok, jos se yksilö ei olisi ollut niin usein rikki. Muutoin joteskin raskassoutuinen, en oikein tottunut keulaankaan, makuasioita. Sen korvasi Trumppa Tiger 955i, joka on ollut paljon mieluisampi yleiskäytössä, eihän se mikään enduro ole. Todennäköisesti viihtyisin ihan hyvin R80GS:n kanssa.

[McCormic B-250-57]

Täältä löytyy kaikenlaisia tietäjiä, niin kyselisin nyt mopoista
Miten nuo enduropyörien liikennekäytöt menee?
Otetaan nyt esimerkkinä vaikka nettimotosta löytyvä KTM EXC 450.
Vilkkuja ei näyttäs olevan. Eikös ne oo pakolliset liikenteessä? Valot on.

Onko jengi ajanut enempää nappularenkailla maantiellä?
Ite joskus 15v motocrossilla muutamankyt kilsaa, josta en paljoa muista.
Meinaan jos nappuloilla ajais vaikka 200km matkan mökille, siellä rallia metsässä ja taas takas.

Onks noi ihan kauheita matka-ajossa? Itsellä kokemusta kyykkypyöristä vain. No joo ja 125cc Viragosta, jolla kortin ajoin 1999. Kulki 90km/h

Kertoilkaa kokemuksia ja vinkkejä. Miksi en syssymmällä sijoittaisi...

Mulla noita Kotarin 450exc ollu muutama ja yhdessä supermotorenkaat. Niilläkän ei kyllä 50km pidempää siirtymää halunnut ajaa ja siitäkin piti seisaaltaan ajaa puolet ja leikkiä kaikenmaailman stuntkuskia ymsyms, tai muuten on illalla rektumi punasena. Aloittelijalle 450 menee siinä kuin 250 mutta on helpompi ajettava metsässä, siinä missä 250 pitää viedä kierroksilla ja stumppaa helpolla jyrkissä puun kierroissa 450 voit mennä isolla vaihteella ja matalilla kierroksilla, toki kun kovaa pitää mennä pitää aina nelaria pitää korkeilla kierroksilla varsinkin lumispoorissa. Vakiovälityksillä tollanen 450 tais kulkea 110? max muistikuvien mukaan, supermotoon laitoin välitykset ja se kulki sen 140 justjust. Peräkärryllä kuskattaviahan noi on, en suosittele ainakaan rupulikumeilla mitään yli 10km siirtymiä ja on muutenkin aika muljut mutkissa asfaltilla 80kmh nopeuden jälkeen. Plussana tollasessa on että harrastajalla jää aikaa ajamiseen kun peli on todella huoltovapaa. Vilkkuja ei ollut minulla mutta peilin laitoin, lapavilkut.

[poweri]

Jumalauta Corminci kaivautunut esiin, olitko suljetulla vai missä kun ei ole näkyny?
Tarinasta tunnistaa että ajettu on metässä.... mulla oli makein pyörä jota testasin lumispoorissa, uusi six day enska kotari nelari 350, upea nöyrä moottori ja alusta sopi mulle. Harvoin vieras pyörä on heti tuttu ja voi syöttää kunnolla.
Omat pyörät jammu ja honda oli crosseja joten alusta piti muuttaa jouset ja iskarit sekä takarengas 18".
Tuosta pyörän käytöksestä metässä, enska pyörä etenee nätisti papattaen mutta crossi 250 stumppaa herkästi. Kytkimen käyttö tärkeetä metässä, kokeilin Reclusen portaatonta kykää mutta en tykänny. Kaveri jonka kanssa ajoin paljon on B kärkikuskeja opetti kytkimen käyttöä ja ajamista isolla vaihteella jolloin kello rupee tykkää.

[soon ny niin]

Tulevalla viikolla olis Husgvarna TE 450 i.e tulossa mulle, vm-11 reilu 5000km ajettu.
Kone remontoitu vajaa 4000 kohalla, saas nähä tuleeko meistä kaverit?

[Mika 82]

Nuo kireät nelarit voi olla kyllä melkoisia rahareikiä sitten kun se täystuho iskee.

Omaan pärräilyyn/kropalle mukavin ajoasento on löytynyt 70/80 luvun piikkisestä ts:stä. Kun ei kilpaa ajeta, eikä metsässäkään juurikaan.

Kaukaisena haavena olisikin joku +200cc ts/pe. Toki vastaavalla ajoasennolla (vaakasuora penkki jne) varustettua nelarikin passaisi.

[PuuhaPate]

Nuo kireät nelarit voi olla kyllä melkoisia rahareikiä sitten kun se täystuho iskee.

Omaan pärräilyyn/kropalle mukavin ajoasento on löytynyt 70/80 luvun piikkisestä ts:stä. Kun ei kilpaa ajeta, eikä metsässäkään juurikaan.

Kaukaisena haavena olisikin joku +200cc ts/pe. Toki vastaavalla ajoasennolla (vaakasuora penkki jne) varustettua nelarikin passaisi.

Honda XL500 leipoi kiinni (kuten isotpojat sanoo) , uuden männän sai vain mäntä-kiertokanki-kampiakseli yhdistelmänä. No Hondasta tuli sitten Honzuki.
Siviilimallin 250cc oli ainakin silloin joskus turhan tehoton, 350cc alkoi jo riittämään muuhunkin kuin mopoajeluun.

[McCormic B-250-57]

Jumalauta Corminci kaivautunut esiin, olitko suljetulla vai missä kun ei ole näkyny?
Tarinasta tunnistaa että ajettu on metässä.... mulla oli makein pyörä jota testasin lumispoorissa, uusi six day enska kotari nelari 350, upea nöyrä moottori ja alusta sopi mulle. Harvoin vieras pyörä on heti tuttu ja voi syöttää kunnolla.
Omat pyörät jammu ja honda oli crosseja joten alusta piti muuttaa jouset ja iskarit sekä takarengas 18".
Tuosta pyörän käytöksestä metässä, enska pyörä etenee nätisti papattaen mutta crossi 250 stumppaa herkästi. Kytkimen käyttö tärkeetä metässä, kokeilin Reclusen portaatonta kykää mutta en tykänny. Kaveri jonka kanssa ajoin paljon on B kärkikuskeja opetti kytkimen käyttöä ja ajamista isolla vaihteella jolloin kello rupee tykkää.

Mulla kokemukset ihan alkupään nelareista, tämänpäivän exaktia tietoa ei ole 250 vs 450 enskoista. Kun noita alkoi tulemaan, tai sanotaan niin että KaikkiToivoMenetetty alkoi tehdä kunnollisia enskoja niiden 250 2t romujen tilalle joista jumitteli milloin mikäkin, yleensä liikaa lämmennyt takajarru tai kampuran laakerit. Niin ittelle 450exc sopi paremmin koska harrastaja, teho oli väkevää mutta pehmeää ulostuloltaan, varsinkin kun vertasin edelliseen enskakokemukseen vanhalla 490YZ, siinä oli sellanen mörkö metsään että oksatkin antoi tietä. Crossiradalla 490 oli lähtöjen kunkku, 3 pesään/vaijeri tiukalle/ kytkin ylös, röhösyn saatteleman oli aina ekana ekassa mutkassa ja vikana seuraavassa kun eihän se kääntynyt neliveto traktoria paremmin. Mutta mun hienoin pyörä ikinä, luonnetta riitti. Eräs maailmanmestari perunaviljelijä tais ajella samanlaisella.
450exc jousitus oli liian hento 100kg istuvalle kuskille, sen muutin pikkuisen jäykemmäksi ja opettelin seisomaan. Nelarissa piti opetella kokonaan uusi ajoasento, niissä kun seistään keskellä pyörää jalat puupökkelöinä ja 490yz piti roikkua taka-aksilan takapuolella.

Alottajalle kyllä suosittelisin jotain Yamahan XT mallia, 550 on turhan työpenkki mutta 660 vois olla hyvä ? Noitakin mulla oli molempia yksi, lätkyttäjäksi sanoin tota 550xt kun se lätisee vaan kaasusta mitään muuta ei oikein tapahdu. Mitään kilpailua noilla ei kannata alkaa ajamaan mutta mukavaa maisemien katsastelua jopa metsässä pystyy tekemään, menee yllättävän hyvin painostaan huolimatta.

[ruttu]

Täältä löytyy kaikenlaisia tietäjiä, niin kyselisin nyt mopoista
Miten nuo enduropyörien liikennekäytöt menee?
Otetaan nyt esimerkkinä vaikka nettimotosta löytyvä KTM EXC 450.
Vilkkuja ei näyttäs olevan. Eikös ne oo pakolliset liikenteessä? Valot on.

Onko jengi ajanut enempää nappularenkailla maantiellä?
Ite joskus 15v motocrossilla muutamankyt kilsaa, josta en paljoa muista.
Meinaan jos nappuloilla ajais vaikka 200km matkan mökille, siellä rallia metsässä ja taas takas.

Onks noi ihan kauheita matka-ajossa? Itsellä kokemusta kyykkypyöristä vain. No joo ja 125cc Viragosta, jolla kortin ajoin 1999. Kulki 90km/h

Kertoilkaa kokemuksia ja vinkkejä. Miksi en syssymmällä sijoittaisi...

Itsellä ei kyllä juurikaan kokemusta muista kuin 640 matkaenska hondasta. Nappulat (ei karkeimmasta päästä) pääsääntöisesti alla aina, mutta tiet tuli valittua nelinumeroisia, ja siitä pienempiä.
Kovasti tykkään tuon kokoluokan pyörästä, maisema vaihtuu isolla tiellä (oma aika riisuttu, ilman katetta kovemmat vauhdit vähän roikkumista) ja hyvin pääsee mettäautotiet ja polutkin, kun nostaa takamusta penkistä.
Rypemiseen vähän raskas mutta ite oon tykänny aina enemmän ajaa sillä pyörällä, kuin vetää/työntää/kiskoa suosta.

Eli kun saat siihen 200km:iin kulumaan 8-12h mopolla, niin sitten on tiet kohdillaan.

[MOP]

Kumpikos sulla on Trans Alp vai Dominator eli tornaattori?

[ruttu]

Töpinäättöri.
Uutta starttia vailla on hän.

[PuuhaPate]

Nytpä olisi Hondalta uuttaa enskaa tarjolla.

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/mai ... ports-dct/

[Naturstein]

Alkaa mennä pyörät nykyisin vähän liian hienoiksi omaan makuun. Ainakin itse tykkään mahdollisimman simppeleistä vekottimista eli kaasu vaijerilla ilman mitään sähköhimmeleitä välissä. Samoin jarrut.

Kokeilin kaverin uutta GS bemaria pari vuotta sitten missä oli kaikki maailman hilavitkuttimet, mutta en tykännyt yhtään. Hajuton ja mauton kruisailuvehje mielestäni. Ja ihan helevetin kallis. Vähän ku soffalla istuis ja kattelis kun joku muu ajaa. Sama on toisen kaveruksen Kawa Z750 joku aika uusi. Tämä toki katupyörä. Kaasussa ihme viive ja ajaminen tuntuu siltä että äiti on mukana himmailemassa.

Elvyttelen parhaillani tässä -83 Kawa Z1000:sta takaisin elävien kirjoihin. Kaikki sähköt mm uusiksi. Tämäkin, vaikka katupyörä onkin, niin toimii sorateillä aika kivasti kuten muutkin katupyörät. Patikkoon ja mettään ei tietysti sovi ollenkaan mutta soratiet menee helposti ja kovaa.

Vintillä on myös -82 Honda XL500R. Siinä oli sellainen outo vika että kun vaikka aamulla polki käyntiin ja ajoi töihin muutamankytä kilometriä kaikki toimi hienosti. Kun piti lähteä uudestaan liikkeelle saattoivat puristukset olla kadonneet tyystin. Turhauttaa sellaista polkea käyntiin. Loppujenlopuksi aina sen jotenkin sain käyntiin kun puristukset taas yllättäen palasivat.

Syyksi paljastui useamman purkamisen ja yhden sylinterin porauksen ja venttiilitöiden jälkeen huonosti korjattu pakoventtiilin istukka, joka moottorin olessa sopivan lämpöinen irtosi paikaltaan ja jäi ikäänkuin kanittamaan vinoon estäen toisen pakoventtiilin sulkeutumisen.

Oli hankala löytää vika kun aina kannen irrotuksessa kaikki näytti hyvältä ja istukka tiukasti paikallaan. Lahden Kansityö sen sitten korjasi ja on ollut hyvä siitä asti. Ainakin silloin muutama (7-8) vuotta sitten Hondaan löytyi mäntä ja tiivisteet ihan Stormin tiskiltä.

Tossa Hondassa on mun mielestä jonkinnäköinen pommi kannessa kun nokka-akseli on ilman vaihdettavia laskereita ja laakeripinnat on koneistettu suoraan kanteen ja venttiilikoppaan. Jos tulee joku voiteluhäiriö tms. niin on aika kelju korjata. En tiedä miten asia muissa tollasissa on hoidettu. Kotarin LC4:sta ei ole vielä tarvinu availla vaikka on ajettu jo aikalailla paljon. Öljyjä ja suodattimia olen joskus sillointällöin vaihdellut.

[Mika 82]

Tossa Hondassa on mun mielestä jonkinnäköinen pommi kannessa kun nokka-akseli on ilman vaihdettavia laskereita ja laakeripinnat on koneistettu suoraan kanteen ja venttiilikoppaan. Jos tulee joku voiteluhäiriö tms. niin on aika kelju korjata. En tiedä miten asia muissa tollasissa on hoidettu. Kotarin LC4:sta ei ole vielä tarvinu availla vaikka on ajettu jo aikalailla paljon. Öljyjä ja suodattimia olen joskus sillointällöin vaihdellut.

Taitaa ne suurinosa olla tuohon tapaan tehty. Nokkapukeista siivu pois ja porataan uusi linja, noin niitä pystyy korjaamaan.

[Naturstein]

Ei ole nokkapukkeja vaan nokkapukkien virkaa hoitaa venttiilikoppa/päälikansi.

[Mika 82]

Ei ole nokkapukkeja vaan nokkapukkien virkaa hoitaa venttiilikoppa/päälikansi.

No sitten saattaa olla hieman haasteellisempi, kun samalla pienenee tiivisteen välys sun muuta. Varmaan silti vielä tehtävissä, mutta työtä lisää.

Mutta mitä sitä etukäteen piruja seinille maalamaan, luotetaan siihen, että hondan öljypumppu ei petä