Kasvukausikeskustelu 2020

[pice]

Tällä kylällä on yhdellä tilalla enää rypsiä, silläkin viimeistä vuotta. Vihreänä ovat, osa jopa kukkii ja jossain harmaata. Jättävät puimatta. En oo kyllä öljykasvipeltoja muistaakseni muuten nähnyt missään lähialueilla.

Omalla kohdalla rypsin viljely on jäänyt pois laskuista. Viimeksi kolme vuotta sitten oli rypsiä, kasvusto oli pitkää ja tuuheaa että Sampolla oli vaikeuksia saada sitä pöydästä sisään, mutta siemensato jäi jonnekin 1200 - 1300 kg/ha paikkeille. Eli kyllä taimettuu ja kasvaa hyvin mutta siementä tulee heikonlaisesti. Rapsista on parempia kokemuksia, sitä ehkä tulevaisuudessa tulee laitettua viljelykiertoon.

[Ferkku]

Tällä kylällä on yhdellä tilalla enää rypsiä, silläkin viimeistä vuotta. Vihreänä ovat, osa jopa kukkii ja jossain harmaata. Jättävät puimatta. En oo kyllä öljykasvipeltoja muistaakseni muuten nähnyt missään lähialueilla.

Omalla kohdalla rypsin viljely on jäänyt pois laskuista. Viimeksi kolme vuotta sitten oli rypsiä, kasvusto oli pitkää ja tuuheaa että Sampolla oli vaikeuksia saada sitä pöydästä sisään, mutta siemensato jäi jonnekin 1200 - 1300 kg/ha paikkeille. Eli kyllä taimettuu ja kasvaa hyvin mutta siementä tulee heikonlaisesti. Rapsista on parempia kokemuksia, sitä ehkä tulevaisuudessa tulee laitettua viljelykiertoon.

Tuo nyt on vielä kohtuullinen sato, mutta kun edellisvuonna tuli 700 kg/ha, niin mulle oli viimeinen pisara. Kevyillä mailla juurikin monesti kasvaa pitkäksi, mutta siementä ei paljoa tule. Savilla päinvastoin. Jos onnistuu muuten.

[Ferkku]

Jaa, meinasin huomenna mennä puimaan toukokuussa kylvettyä kauraa, kun ei ole joutunut Raahessa. Turve maa, ei itänyt kesäkuun kuivuudessa, iti vasta heinäkuun sateissa.

Pintaanko ne heittelit? Ei kai turvemaa voi olla niin kuivaa, ettei toukokussa kylvetty kaura idä jos vähänkään multaa siemenen päällä.

Mulla yks turvemaa ja ainut lohko jossa ei yhtään jälkivesonutta. Kylvin joskus toukokuun lopulla.

[tommi]

En, rivikoneella kylvin. Puitu on nuokin, ja kuivattu, vihreää oli vieläkin niin että ainakin kolmasosan painunut.

Outo on tosiaan, kun vasta heinäkuussa innostui kasvamaan, eikä rikkojakaan ollut oikeastaa yhtään. Puinnissa Sampo sentää sukelsi kolmesti, joten sekin homma meni oikein mallikkaasti. Satanut nyt niin paljon että saaneeko kynnettyäkään syksyn aikana. Ojatkin muuten auki! 5Ha lohko...

[SamiT]

Kovin on erilaiset kosteusolot, täällä tuli sunnuntaina sadonkorjuu päätökseen, ja kaikki puitu niin kuivassa kelissä että ei kurakokkarettakaan jäänyt puimurin renkaisiin. Kauraa tuli kohtalaisen hyvin ennakko-odotuksiin nähden, keskisato 4,8tn, kevyttä tosin oli ja kuivatukseen ei montaa litraa öljyä kauratonnia kohti kulunut. Ohraa tuli yhdestä lohkosta yli 6tn/ha ja heikoimmista siinä tonnin paikkeilla hehtaarilta, keskisato jäi 3,4 tonniin ohralla johon saa kyllä tänä vuonna olla tyytyväinen, tosin 12 tunnin kuivatusajat hiukan turhan pitkät. Jälkiversonta oli runsasta ja se laski hehtopainoa ja laatua muutenkin. Timotein siemensato oli jossakin 400-500 kilon haarukassa hehtaarilta siitä päätellen että kuivattuna tavaraa jäi kuutiometri hehtaarilta.

[OIU]

Kyntökeli on huippuluokkainen, vältti luistaa hyvin mutta rengas vielä pitää

[Osmo_]

Ei noi kaurat ollukkaan niin pahoja. HLP oli rehutehtaalla 57,9kg ja valkuainen 12,4. Tosin 9ha alalta 23tn kuivana ei lämmitä mieltä Ens viikonloppuna vois suunnitella vakohommien alottelua. Pitää napoo vielä yks kivi ylös naapurin mailta ja säilöö muut koneet ennenkun aurat saa suulista

[-SS-]

Kovin on erilaiset kosteusolot, täällä tuli sunnuntaina sadonkorjuu päätökseen, ja kaikki puitu niin kuivassa kelissä että ei kurakokkarettakaan jäänyt puimurin renkaisiin. Kauraa tuli kohtalaisen hyvin ennakko-odotuksiin nähden, keskisato 4,8tn, kevyttä tosin oli ja kuivatukseen ei montaa litraa öljyä kauratonnia kohti kulunut. Ohraa tuli yhdestä lohkosta yli 6tn/ha ja heikoimmista siinä tonnin paikkeilla hehtaarilta, keskisato jäi 3,4 tonniin ohralla johon saa kyllä tänä vuonna olla tyytyväinen, tosin 12 tunnin kuivatusajat hiukan turhan pitkät. Jälkiversonta oli runsasta ja se laski hehtopainoa ja laatua muutenkin. Timotein siemensato oli jossakin 400-500 kilon haarukassa hehtaarilta siitä päätellen että kuivattuna tavaraa jäi kuutiometri hehtaarilta.

Katsoin jo viljelyohjelmasta vähän kannattavuutta eri kasvilajeilla: paras oli syysvehnä, toki sato oli lähes paras meillä kirjattu koskaan, mutta tuli melko vähällä yliorganisoinnilla. Ylimääräistä kustannusta tuli Puma Extrasta, luoho-ongelman takia. Mutta myöhäinen kylvö selvästi helpottaa sitä. Kuivata ei käytännössä tarvinnut, puintikosteus oli 12,7% Vaikuttaa vehnän hintatasokin vähän, vehnästä noteerataan lähivarastolle 160 euroa, ohrasta 122-138, tietty Pohjanmaalla ohran hinnat ehkä paremmat. Kauran hinta on kovasssa laskussa, alle 130 euroa jo. Onhan spekulantit aina nähtävästi voittaneet, mutta kortillakin voittaa joku.

Sitten seuraavana oli TOS-siemenellä yhdellä tautiruiskutuksella viljelty Meeri kaura. Lako ja itäminen haittasi, osan peltoa ajoin vaan terä ylhäällä yli, koska niin paljon orasta. Kuitenkin kuivauskustannus jäi pieneksi, sato ei erinomainen ollut, varsinkaan Niklaksella, joka varisi kovin ja meni juuresta poikki sademyrskyssä. Ehkä vähän raakana olisi voinut saada paremman sadon, mutta öljyä ja kuivurikapasiteettia ei oikein ollut budjetoitu kaiken viljan 30% puintikosteuteen.

Kolmantena kannattavuudessa oli riista- ja maisemapelto ja yllättäen omassa pellossa pidetty kesanto, jolle ei ole tehty yhtään mitään. Ehdottoman toimivia vaihtoehtoja puoli-ilmaisen viljan viljelylle.

Neljänneksi, kepillä jäätä koeteltu rypsirapsi. Vaikka satotaso jää tonniin, parempi tuotto kuitenkin kuin ohralla, onhan siinä 60 euroa tuotantopalkkiotakin hehtaarilta. Toisaalta, Galerat jäivät laittamatta, helteen takia, eikä kännämyrkky nyt kovin kallis ole. Eli hieman rikkaa oli kyllä. Toisaalta, Targa teki selvää juolasta ja heinistä. Vastaa heikosti onnistunutta glyfosaattiruiskutusta.

Viidenneksi, yhdellä lohkolla jopa tappiolle, pääsi myöhäinen kaksitahoinen ohra, jossa käytettiin säästämättä kemiaa ja lannoitteita, hiveniä, kalkkia sekä viimeisen päälle raivokasta kuivausta. Satotaso oli OK, mutta kustannustaso ei. Tautiaineet ja hivenet sekä moniravinteiset lannoitteet ovat kalliita halpaan ohranhintaan verrattuna.

-SS-

[AV]

Yllättävän tuttoisa on tuo viherkesanto, joka jätetty edellisen vuoden kerääjä timppa kasvamaan ohransänkeen, ei
-kyntökuluja,-äestystä,-kylvöä,-lannoitus,-rikka/tautiaineet ym. hivenet,-ei puinti,-ei kuivausta,-ei varastointi,-ei rahtia ja
silti melkein samat tuet jää lompsaan ja mikä parasta, niin helpottaa sesonkeja, kun yksin touhuaa ja saattaa se maakin tykätä.

[tommi]

Kannattaa laittaa noihin apilaa niin säästää sitten vielä joskus viljajaksollakin.

[Lynyrd Skynyrd]

Kovin on erilaiset kosteusolot, täällä tuli sunnuntaina sadonkorjuu päätökseen, ja kaikki puitu niin kuivassa kelissä että ei kurakokkarettakaan jäänyt puimurin renkaisiin. Kauraa tuli kohtalaisen hyvin ennakko-odotuksiin nähden, keskisato 4,8tn, kevyttä tosin oli ja kuivatukseen ei montaa litraa öljyä kauratonnia kohti kulunut. Ohraa tuli yhdestä lohkosta yli 6tn/ha ja heikoimmista siinä tonnin paikkeilla hehtaarilta, keskisato jäi 3,4 tonniin ohralla johon saa kyllä tänä vuonna olla tyytyväinen, tosin 12 tunnin kuivatusajat hiukan turhan pitkät. Jälkiversonta oli runsasta ja se laski hehtopainoa ja laatua muutenkin. Timotein siemensato oli jossakin 400-500 kilon haarukassa hehtaarilta siitä päätellen että kuivattuna tavaraa jäi kuutiometri hehtaarilta.

sato ei erinomainen ollut, varsinkaan Niklaksella, joka varisi kovin ja meni juuresta poikki sademyrskyssä.

-SS-

Mulla oli myös Niklas-kauraa. Sato olisi ollut mielettömän kova, mutta puinti meni liian myöhäiseksi, sen jälkeen tuli kova myrsky ja se kaurahan VARISI!!! En ole koskaan nähnyt moista... varmasti neljäsosa jyvistä oli varissut maahan ennen puintia.

Mulla oli eka vuosi tuota Niklasta viljelyssä. Onko tuo kovinkin herkkä puintiajankohdasta, onko arka normaaleinakin vuosina varisemaan, jos puinti vähänkin myöhästyy?

Joskus 70-80 - luvuilla märkiä syksyinä puitiin isän kanssa pikkupakkasilla lokakuussa, kun pelto kerrankin kesti. Eikä ollut tietoakaan mistään varisemisista.

[SamiT]

Kovin on erilaiset kosteusolot, täällä tuli sunnuntaina sadonkorjuu päätökseen, ja kaikki puitu niin kuivassa kelissä että ei kurakokkarettakaan jäänyt puimurin renkaisiin. Kauraa tuli kohtalaisen hyvin ennakko-odotuksiin nähden, keskisato 4,8tn, kevyttä tosin oli ja kuivatukseen ei montaa litraa öljyä kauratonnia kohti kulunut. Ohraa tuli yhdestä lohkosta yli 6tn/ha ja heikoimmista siinä tonnin paikkeilla hehtaarilta, keskisato jäi 3,4 tonniin ohralla johon saa kyllä tänä vuonna olla tyytyväinen, tosin 12 tunnin kuivatusajat hiukan turhan pitkät. Jälkiversonta oli runsasta ja se laski hehtopainoa ja laatua muutenkin. Timotein siemensato oli jossakin 400-500 kilon haarukassa hehtaarilta siitä päätellen että kuivattuna tavaraa jäi kuutiometri hehtaarilta.

sato ei erinomainen ollut, varsinkaan Niklaksella, joka varisi kovin ja meni juuresta poikki sademyrskyssä.

-SS-

Mulla oli myös Niklas-kauraa. Sato olisi ollut mielettömän kova, mutta puinti meni liian myöhäiseksi, sen jälkeen tuli kova myrsky ja se kaurahan VARISI!!! En ole koskaan nähnyt moista... varmasti neljäsosa jyvistä oli varissut maahan ennen puintia.

Mulla oli eka vuosi tuota Niklasta viljelyssä. Onko tuo kovinkin herkkä puintiajankohdasta, onko arka normaaleinakin vuosina varisemaan, jos puinti vähänkin myöhästyy?

Joskus 70-80 - luvuilla märkiä syksyinä puitiin isän kanssa pikkupakkasilla lokakuussa, kun pelto kerrankin kesti. Eikä ollut tietoakaan mistään varisemisista.

Oliko kasvunsäädettä laitettu Niklas-kasvustoon? Steinar-kaura sai meillä myös kokea myrskun voiman ja se ei ollut varissut juuri ollenkaan lukuunottamatta selkeästi varissutta puolen hehtaarin kuviota 4,5hehtaarin lohkon keskellä johon ei ollut riittänyt kasvunsäädettä ruiskun välitäytön jälkeen.

[porhaltaja]

Yhdellä lohkolla Niklas varisi vähän. Säkkipuimuri aikaan joskus 60-luvun alussa pappa oli puinut kauraa ja säkkejä oli tullut muistaakseni 10 saralta. Sitten puimuriin oli tullut vikaa ja pappa oli hakenut kaupungista osan ja laittanut sen paikoilleen. Aikaa kului puolitoistatuntia ja sinä aikana tuuli. Säkkien määrä sarkaa kohden putosi alle puoleen.

[Talumees]

Yhdellä lohkolla Niklas varisi vähän. Säkkipuimuri aikaan joskus 60-luvun alussa pappa oli puinut kauraa ja säkkejä oli tullut muistaakseni 10 saralta. Sitten puimuriin oli tullut vikaa ja pappa oli hakenut kaupungista osan ja laittanut sen paikoilleen. Aikaa kului puolitoistatuntia ja sinä aikana tuuli. Säkkien määrä sarkaa kohden putosi alle puoleen.

Lainaukset meni viituiks....

[Lynyrd Skynyrd]

Kovin on erilaiset kosteusolot, täällä tuli sunnuntaina sadonkorjuu päätökseen, ja kaikki puitu niin kuivassa kelissä että ei kurakokkarettakaan jäänyt puimurin renkaisiin. Kauraa tuli kohtalaisen hyvin ennakko-odotuksiin nähden, keskisato 4,8tn, kevyttä tosin oli ja kuivatukseen ei montaa litraa öljyä kauratonnia kohti kulunut. Ohraa tuli yhdestä lohkosta yli 6tn/ha ja heikoimmista siinä tonnin paikkeilla hehtaarilta, keskisato jäi 3,4 tonniin ohralla johon saa kyllä tänä vuonna olla tyytyväinen, tosin 12 tunnin kuivatusajat hiukan turhan pitkät. Jälkiversonta oli runsasta ja se laski hehtopainoa ja laatua muutenkin. Timotein siemensato oli jossakin 400-500 kilon haarukassa hehtaarilta siitä päätellen että kuivattuna tavaraa jäi kuutiometri hehtaarilta.

sato ei erinomainen ollut, varsinkaan Niklaksella, joka varisi kovin ja meni juuresta poikki sademyrskyssä.

-SS-

Mulla oli myös Niklas-kauraa. Sato olisi ollut mielettömän kova, mutta puinti meni liian myöhäiseksi, sen jälkeen tuli kova myrsky ja se kaurahan VARISI!!! En ole koskaan nähnyt moista... varmasti neljäsosa jyvistä oli varissut maahan ennen puintia.

Mulla oli eka vuosi tuota Niklasta viljelyssä. Onko tuo kovinkin herkkä puintiajankohdasta, onko arka normaaleinakin vuosina varisemaan, jos puinti vähänkin myöhästyy?

Joskus 70-80 - luvuilla märkiä syksyinä puitiin isän kanssa pikkupakkasilla lokakuussa, kun pelto kerrankin kesti. Eikä ollut tietoakaan mistään varisemisista.

Oliko kasvunsäädettä laitettu Niklas-kasvustoon? Steinar-kaura sai meillä myös kokea myrskun voiman ja se ei ollut varissut juuri ollenkaan lukuunottamatta selkeästi varissutta puolen hehtaarin kuviota 4,5hehtaarin lohkon keskellä johon ei ollut riittänyt kasvunsäädettä ruiskun välitäytön jälkeen.

En laittanut kasvunsäädettä.

Eli siis korrenvahvistaja vähentää varisemisvaaraa?

[OIU]

Ei kai tänä vuonna mitään kasvunsääteitä laitettu, kun vilja oli vain 30cm pitkää muutenkin.

Havaintojeni mukaan Avenue varisi enemmän kuin Niklas, mutta ei kovin huoletuttavasti sekään.

[Matsikka]

Ei kai tänä vuonna mitään kasvunsääteitä laitettu, kun vilja oli vain 30cm pitkää muutenkin.

Havaintojeni mukaan Avenue varisi enemmän kuin Niklas, mutta ei kovin huoletuttavasti sekään.

Niklas-kauralle yhrelle lohkolle olis pitänyt sääteet ajaa. Oli napahan asti kun hukkiksilla kiertelin ja puintiaikaan maas.

[Ferkku]

Ei kai tänä vuonna mitään kasvunsääteitä laitettu, kun vilja oli vain 30cm pitkää muutenkin.

Havaintojeni mukaan Avenue varisi enemmän kuin Niklas, mutta ei kovin huoletuttavasti sekään.

Kaurat oli täällä ihan normaalin mittaisia, toisin kuin ohrat. Mullakin Niklasta turvemaalla ja laitoin Moddusta pienehkön annoksen. Joskaan ei olis tarvittu. Puin ennen myrskyä.

[SamiT]

Kovin on erilaiset kosteusolot, täällä tuli sunnuntaina sadonkorjuu päätökseen, ja kaikki puitu niin kuivassa kelissä että ei kurakokkarettakaan jäänyt puimurin renkaisiin. Kauraa tuli kohtalaisen hyvin ennakko-odotuksiin nähden, keskisato 4,8tn, kevyttä tosin oli ja kuivatukseen ei montaa litraa öljyä kauratonnia kohti kulunut. Ohraa tuli yhdestä lohkosta yli 6tn/ha ja heikoimmista siinä tonnin paikkeilla hehtaarilta, keskisato jäi 3,4 tonniin ohralla johon saa kyllä tänä vuonna olla tyytyväinen, tosin 12 tunnin kuivatusajat hiukan turhan pitkät. Jälkiversonta oli runsasta ja se laski hehtopainoa ja laatua muutenkin. Timotein siemensato oli jossakin 400-500 kilon haarukassa hehtaarilta siitä päätellen että kuivattuna tavaraa jäi kuutiometri hehtaarilta.

sato ei erinomainen ollut, varsinkaan Niklaksella, joka varisi kovin ja meni juuresta poikki sademyrskyssä.

-SS-

Mulla oli myös Niklas-kauraa. Sato olisi ollut mielettömän kova, mutta puinti meni liian myöhäiseksi, sen jälkeen tuli kova myrsky ja se kaurahan VARISI!!! En ole koskaan nähnyt moista... varmasti neljäsosa jyvistä oli varissut maahan ennen puintia.

Mulla oli eka vuosi tuota Niklasta viljelyssä. Onko tuo kovinkin herkkä puintiajankohdasta, onko arka normaaleinakin vuosina varisemaan, jos puinti vähänkin myöhästyy?

Joskus 70-80 - luvuilla märkiä syksyinä puitiin isän kanssa pikkupakkasilla lokakuussa, kun pelto kerrankin kesti. Eikä ollut tietoakaan mistään varisemisista.

Oliko kasvunsäädettä laitettu Niklas-kasvustoon? Steinar-kaura sai meillä myös kokea myrskun voiman ja se ei ollut varissut juuri ollenkaan lukuunottamatta selkeästi varissutta puolen hehtaarin kuviota 4,5hehtaarin lohkon keskellä johon ei ollut riittänyt kasvunsäädettä ruiskun välitäytön jälkeen.

En laittanut kasvunsäädettä.

Eli siis korrenvahvistaja vähentää varisemisvaaraa?

Tämä kokemus havaittu vain tänä kesänä, mutta ero oli todella iso varisemisen suhteen. Kokonaisuudessaan säädettä saamaton kasvusto ränsistyi myrskyssä muutenkin paljno enemmän ja vaikutti että kasvunsääde jättää peliaikaa puinneille.

[Lemmy]

Itsellä oli Harmony-kauraa, mutta Niklasta olin puimassa. En huomannut että olisi varissut sen enempää, mutta oli tasainen kasvusto ja puitiin heti valmistumisen tahtiin pois, kun pyrki itämäänkin lakopaikoissa. Myrsky oli aika kesy tässä kohtaa. Omat Harmonyt jäi ensin harvaksi, mutta versoi sitten heinäkuussa. Kylvön päälle tuli heti parin viikon aikana 55 vesimillin edestä räntärakeita, jotka tappoi ituja eniten karkeamman muokkauksen kohdalla, jotka lähinnä notkopaikkoja. Sato normaali, jos ei nyt homemyrkkyjä ole liikaa.

Rapsi kukkii kauniisti nytkin. Tämä kyllä kylvetty jo 2018, jolloin pääsi varisemaan. Hernelohkoon tuli keväällä paljon rapsintaimia, jotka sitten kirpat enimmäkseen söi ja herne pääsi kasvamaan. No heinäkuussa iti tai versoi lisää rapsia ja kasvoi paikoittain herneen päälle. Sain puitua herneet pois elokuun puolella, vaikka niitä ei vihreän rapsin alta aina nähnyt edes puimurin ratin takaa. Satokin ihan ok. Nyt sänkeen tullut uusia rapseja kukkimaan, joten hieno maisema- ja pörriäiskasvi on ainakin, mutta huono esikasvi herneelle.