Masinistit keskustelupalsta

Kaikkialle kun ei ehdi varsinkaan samana viikonloppuna olen sitten miltei arpoen käyttänyt kesän viikonloppuja eri tapahtumissa käynteihin.Koska tuota ikääkin on jo kertynyt on elämän varrella tullut tehtyä eri töitä mistä nykypolvi on jäänyt paitsi.Yksi työ jota toteutetaan miltei tapahtumassa kuin tapahtumassa on kattopäreiden höyläys.Kuvittelisin että työnäytöksen tekijällä on homma ns hanskassa mutta kun ei eräässäkin tapahtumassa oli höyläri joka tuskin koskaan oli nähnyt miten oikeaoppisia kattopäreitä höylätään,kyseisillä päreillä ei olisi kuivuttuaan muuta virkaa kuin valakianviriksi.Miksi kuulutan tällaista oikeaoppista tekemistä tapahtumissa kun käy asiasta kiinnostuneita jotka kenties hakevat oppia aloittaakseen itse kokeilut päreenteossa on tallainen surkea malli todella syvältä. Joudun nyt keskeyttämään palaan saitille joskus.

Totta turiset. Vanhempi katsojakunta naureskelee partaansa kun flanellipaita, pussihousumiehet näyttävät pärekaton tekoa eli puintia hiukan omin opein..

rattori kirjoitti: ↑Su Joulu 29, 2019 8:32 pm Totta turiset. Vanhempi katsojakunta naureskelee partaansa kun flanellipaita, pussihousumiehet näyttävät pärekaton tekoa eli puintia hiukan omin opein..

No, valistakaa nuorempaa katsojakuntaa, meitä alle kasikymppisiä , mikä meni vikaan tai miten homma pitää tehdä!

Noista https://www.youtube.com/results?search_ ... B6yl%C3%A4 ehkä löytyy sopivaa viitemateriaalia.

Olisi kyllä hyvä jos tieto ja sen mukana taito siirtyisi myös asiasta kiinnostuneille. Voin siirtää ketjun sekalaisten puolelle niin saadaan enemmän keskustelua

Mielestäni näissä vanhojen traktoreiden näyttelyissä voisi olla enempi työkoneita traktoreiden perässä, koska onhan nekin historiaa samalla tapaa kuin se traktori.

(No, valistakaa nuorempaa katsojakuntaa, meitä alle kasikymppisiä , mikä meni vikaan tai miten homma pitää tehdä!)

Näin..ja vähän nuorempiakin pitäisi valistaa..eikä naureskella selän takana jos näkee selviä virheitä.
Tosin kaikki "esitykset" ei ole tarkoituskaan olla ihan täydellisiä .

Tapoja saattaa olla yhtä monta kuin on tekijääkin.
Minusta on hienoa että katsojille on edes jotain mielenkiintoista seurattavaa, he saavat kuitenkin
nähdä miten ennen asiat on hoitunu vaikkakin siinä tavassa olis virheitä.
Jokainen voi sitten tykönänsä miettiä että olisko hän se täydellisen tekijä?

porhaltaja kirjoitti: ↑Ke Tammi 01, 2020 5:17 pm Mielestäni näissä vanhojen traktoreiden näyttelyissä voisi olla enempi työkoneita traktoreiden perässä, koska onhan nekin historiaa samalla tapaa kuin se traktori.

Samaa mieltä, Suomessakin kun on monella kylällä ollut jotain pikkupajaa mistä on mielenkiintoisia tuotteita tullut, meinaa unohtua niiden alkuperäinen käyttötarkoitus ja valmistajat. Olen yrittänyt fakebookissa ja täällä selvitellä esim.takakauhan valmistajaa, mutta ei ole löytynyt asiantuntijaa, aika jättänyt kaikista?

porhaltaja kirjoitti: ↑Ke Tammi 01, 2020 5:17 pm Mielestäni näissä vanhojen traktoreiden näyttelyissä voisi olla enempi työkoneita traktoreiden perässä, koska onhan nekin historiaa samalla tapaa kuin se traktori.

Tervetuloa Syökerin Sauhut ja Nummituvan Romppeet tapahtumaan 25.4.2020 klo 10-15 Syökerin tuvalle. Karkkilantie 8 03790 Vihtijärvi
Teemana juuri kaivatut TYÖKONNEET. Meilta tulee ihmeellinen potunnonstolaite, natikan perässä

niin kyllä jos jotkut viittii tapahtumiin mennä näytöksiä tekemään niin niille hatunnosto.vaikkei oliskaan aivan vanhan ajan kaikkien sääntöjen mukaan .
suuret päreammattilaiset vois itemennä tekemään jos häiritsee.
ja voihan joku olla entistäny pärehöylän ja ei tosiaankaan osaa kaikkia niksejä.
mut opahan kummiskin rohkeena lähteny markkinoille.

Varsinkaan kun useimmissa tapahtumissa ei saa etes kuljetuskustannuksia takas. Ei Syökerin sauhuissakaan, kun meillä ei oo sisäänpääsymaksua. Huvikseen vaan tehään sitä

sohvi kirjoitti: ↑Ke Tammi 01, 2020 9:03 pm

porhaltaja kirjoitti: ↑Ke Tammi 01, 2020 5:17 pm Mielestäni näissä vanhojen traktoreiden näyttelyissä voisi olla enempi työkoneita traktoreiden perässä, koska onhan nekin historiaa samalla tapaa kuin se traktori.

Tervetuloa Syökerin Sauhut ja Nummituvan Romppeet tapahtumaan 25.4.2020 klo 10-15 Syökerin tuvalle. Karkkilantie 8 03790 Vihtijärvi
Teemana juuri kaivatut TYÖKONNEET. Meilta tulee ihmeellinen potunnonstolaite, natikan perässä

Kiitos kutsusta! Valitettavasti välimatkaa tästä Oulun likeltä tulee aika paljon, joten voi jäädä väliin. Varmasti mielenkiintoinen tapahtuma olisi.

porhaltaja kirjoitti: ↑Ke Tammi 01, 2020 5:17 pm Mielestäni näissä vanhojen traktoreiden näyttelyissä voisi olla enempi työkoneita traktoreiden perässä, koska onhan nekin historiaa samalla tapaa kuin se traktori.

On viety yleensä jotain pientä konetta, mutta kun liki sata kilometriä tulee traktorilla ajoa, niin ei ihan kaikki käy perään. Kuljetuksissakin nehän vievät tieten tilaa.

Olis kyllä hyvä kuulla mestareilta kuinka nuo tehdään, kohta kai sekin taito on häviämässä.
Joskus pienenä olin isoisän mukana joka oli päreitä tehnyt. Muistan enää muutaman kohdan mitä neuvo. Tehtiin siis haapapäreitä. Haapojen piti olla suoria, ei kiertyneitä ja vähäoksasia. Kaadettiin nousevan kuun aikaan maaliskuun tietämillä. Päreiden toinen pää, siis se yläpää piti kastaa johonkin vanhaan maaliin tms. että sitten katolla pysty helposti laittaan päreet oikein päin. Sillai myötäsukaisesti että vesi valuu niin kuin hanhen selästä. Sit muistan ettei sitä keskiosaa käytetty siitä haavasta vaan sitä käänneltiin ympäri ja sisus jäi polttopuuks. Muuta en sitten muistakaan.
Toinen juttu minkä muistan oli raamisaha mitä hänen kanssaan katseltiin jossain perinnepäivillä. Mestarit laitto siihen terän ja mekanismin voiteluun vissiin jotain öljyn tapasta niin isoisä tokas että noihin laitettiin ennen vanhaa pihkaa voiteluaineeks. Pussihousut mulkoili meitä siihen malliin että näinkö meinaat.

Kyllä kai noiden "työnäytösten" tarkoitus on vain esitellä laitteita toiminnassa, eikä tehdä niitä tuotteita käyttöön? Niiden päreiden tekemiseen ei edes aina ole sellaisia puitakaan mistä ne kuuluisi tehdä, mutta periaate selviää. Varmasti sanomista oikeilta tekijöiltä löytyy ihan aiheestakin ja sekin puute näillä esiintyjillä usein on etteivät paljoa puhele. Tai sitten osaavat sen koneen tarinan kertoa kysyttäessä, mutta muusta ei juurikaan mikä liittyy siihen tekemiseen. Itsekin kun on "ulalla" näistä perinne jutuista, eikä tietoa ole, niin ei pysty sanomaan mikä olisi pielessä. Mutta kyllä sitten niitä käsillään aikaan saavia on kiva katsella ja ihmetellä kuinka helpon näköisesti ne tuotteet valmistuu. Itse tykkään näissä perinne tapahtumissa käydä, kun eivät ole siihen "markkina" touhuun lähteneet mukaan. Suolahden höyrykone festarit oli kyllä ääri esimerkki sellaisesta touhusta, ei ihme että ne loppui lyhyeen.

Rohdinpaidat, mustat huopahatut, pussihousut, parhaimmillaan yli satavuotisia körttipukuja, sitten esitellään 1950-luvun Fordson Dextaa tai Valmet 20 traktoria. Silloin 50-luvulla ehkä kuitenkin käytettiin aika paljon vaan ruutupaitaa, pusakkaa, useimmiten ihan suoria työhousuja ja lippalakkia. Isosten juhlaan koulussa ei isällä ollut semmoista 1900-luvun alun huopahattua, isän sota-ajan alla hankittu pyhäpuku oli, gangsterielokuvien tyyliin tumma kaksirivinen liituraidalla, huopahatussa oli silkkinauha, ja oli gangsterihatun näköinen sekin. Olikohan pieni sulkakin. Mustat nauhakengät. Talvella paksu huopaulsteri. Arkena käytti suoria sarkahousuja, kumisaappaita tai kumiteräsaappaita, joko kuosilla varustettua paksua puuvillaista paitaa tai ruutupaitaa, sarkajakkua tai nahkajakkua, ja lippalakkia, kuten Lätsä-piirtelysarjassa. Jo 1960-luvulla rupesi saamaan ns. Enstex-kankaisia työvaatteita matalouskaupoista. Niitä sitten päivän töissä pidettiin, ja parempikuntoisilla käytiin kaupungissakin


https://www.gentlemansgazette.com/flat-cap-newsboy-hat/

Nämä mustat kuperat huopalierihatut lienevät enemmän 1900-1920 välisenä aikana talollisten kellonperäisäntien ulkoasusteita. On hienoa, että on kaiveltu isoisien ja perikuntien vaatehtimoaineistoja, mutta kyllä 1900-luvun alkuvuosikymmenelläkin syntyneet aika paljon sotien kahden puolen käyttivät lippalakkia, sarkajakkua ja kumisaappaita tai tavallisia nahkasaappaita, ei mitään mustia kiiltonahkasaappaita tai lapikkaita. Siis maatalouden koneellistumisen kiivaimpana aikana.

Ja toiseksi, yleisilme maatalouden töissä silloin sata vuotta sitten oli melko nuorisovoittoinen, eivät 80 - 90 - vuotiaat niitten koneiden kanssa turanneet. Siksi nämä pikkutarkasti kootut näytösiltamat tuntuvat silti jotenkin oudoilta: on vanhaa patinaa ja vanhaa tuulahdusta, mutta jokin ei aikakausissa ja tuntumassa täsmää. Naftaliinin haju vaatteissa kyllä tuo muistoja.

Mitenkähän 50 vuoden päästä pidetään näitä näytöksiä ? Farkut, reibanit ja tynnyrikoppinen johndeere ? Kuvana 1980-luvun tehomaataloudesta ?

Tai jotain.

-SS-

-SS- kirjoitti: ↑To Tammi 02, 2020 10:16 am

Nämä mustat kuperat huopalierihatut lienevät enemmän 1900-1920 välisenä aikana talollisten kellonperäisäntien ulkoasusteita. On hienoa, että on kaiveltu isoisien ja perikuntien vaatehtimoaineistoja, mutta kyllä 1900-luvun alkuvuosikymmenelläkin syntyneet aika paljon sotien kahden puolen käyttivät lippalakkia, sarkajakkua ja kumisaappaita tai tavallisia nahkasaappaita, ei mitään mustia kiiltonahkasaappaita tai lapikkaita. Siis maatalouden koneellistumisen kiivaimpana aikana.

Eikä pidä unohtaa kumiteräsaappaita, olivat hyvin yleisessä käytössä maataloudessa ja rakennuksilla. Kierrätys oli kohdillaan, yksiin varsiin ommeltiin helposti viidet, kuudet kumiterät saappaiden koko käyttöikänä.

Jäänyt mieleen (en tarkoita kodinkonemerkkiä) 1950-luvulta paikallisten pienviljelijöiden tyypillinen kesätyöasu.
Kesäpusero (tarkoittanee SA-nimikettä) ylävartalon verhona. Se oli sellainen epämääräisen harmaanpilkullinen, poletitkin jäljellä?
Oliko niin että sodista palatessa saivat mukaan ottaa tietyt varusteet ja niitä sitten siviilissä käytettiin yllättävän pitkään?
Päähineenä kulmista taitettu nenäliina.

Onko näitä nähty tapahtumissa, vai ovatko nämä nykyiset esiintyjät sitten vain varakkaampien perillisiä, kun oikein koneitakin on tallella?

Kun esitellään vaikkapa pärehöylää niin mielestäni ei ole mitään tarvetta pukeutua johonkin esivanhempien asuihin vaan sitä esittelyä voi tehdä ihan moderneissa tamineissa, koska kyllä päreitäkin vielä nykyäänkin käytetään ja sellainen asusteilla brassailu on mielestäni ihan turhaa.

korjailija kirjoitti: ↑To Tammi 02, 2020 6:56 pm Kun esitellään vaikkapa pärehöylää niin mielestäni ei ole mitään tarvetta pukeutua johonkin esivanhempien asuihin vaan sitä esittelyä voi tehdä ihan moderneissa tamineissa, koska kyllä päreitäkin vielä nykyäänkin käytetään ja sellainen asusteilla brassailu on mielestäni ihan turhaa.

ja sammalla tieten voitais kieltää saamelaisten asut,häämekot ,kansallis puvut.ynnä muut perinne asut.
mentäis kaikki samanlaiset tuulipuvut päällä.oltais samiksia ja seurusteltais