Tänään oli kivien "luomulouhintapäivä".
Kahdesta 30 cm pitkästä aaltopeltisuikaleista tein tötterön, jonka asetin kaivurilla hieman esiin kaivetun kiven korkeimpaan kohtaan. Tarkoituksen oli kohdistaa kuumuus yhteen kohtaan kiveä, jotta lämpöeroa tulisi kiven eri kohtiin.
Tötteröön klapeja ja tuleen. Päälle talikolla pari pellinsiukaletta, joiden alla tuli paloi rauhallisesti.
Ensimmäisen "pesällisen" puolessavälin kuului aina matala jysähdys...poltin pari annosta loppuun asti. Sitten suojamaski päässä sangolla kaivokylmää vettä tötteröön...neljä sangollista riitti, kivestä lähti 10-20 senttinen kuorikappale, kuin sipulista (kivi graniittia).
Pilkoin kahta kiveä lomittain, siirtäen tötteröä kiveltä toiselle, toisessa kun oli tuli, toista palastelin kangella.
Ukkomestarin kauhankulmalla lähtivät irronneet palat näppärästi, mutta ihan rautakankikin olisi riittänyt. Kangella hieman halkeamia availin jäähdytysvaiheessa, vesi pääsi syvemmälle kiven sisään ja rikkoutumista tapahtui lisää.
Kolmen polttokerran jälkeen molemmista kivistä oli lähtenyt niin paljon tavaraa (35cm), että nyt ne saa taas vuosiksi peiteltyä maan alle, poissa lingon kierukan iskuilta
Sinänsä tällä keinolla vältyi koko kiven poisjupuamiselta ja montun täyttämiseltä. Nyt hieman hiekkamursketta päälle ja kohta routii kuten ennenkin.
Lohkotut palat saa rauhassa jäähtyä pari päivää, sitten vien täyttömaapaikalle. Todella teräviä liuskoja, ei parane jättää mihinkään, missä voi traktorilla kulkea...