Elikkä

[Pyöränpyörittäjä]

Fältti on fältti....vältti on joku vetelä savolainen....ei jatkohon.
Fälttääminen on kyntämistä.

Ketä fälttää, ketä ei.
Meillä ajettiin kyntämisen jälkeen rullakarhittu pelto vältillä, eli ihan sillä nimellä kuin valmistajan painomuste koneessa oli maalipinnassa.
Oletteko sitten kuulleet kyntämisestä välteillä? Ainahan siitä puhutaan yksikössä. Auroilla kyntäminen on ihan tuttu nimitys jokaiselle. Yhdellä vältillä ajetaan eikä kynnetä.

Enovainaa Vihdistä puhui kyntöauroista ketovältteinä

[rattori]

Fältti on fältti....vältti on joku vetelä savolainen....ei jatkohon.
Fälttääminen on kyntämistä.

Ei me olla kuin laiskoja,eikä välttejä

[Yrjö]

Fältti on fältti....vältti on joku vetelä savolainen....ei jatkohon.
Fälttääminen on kyntämistä.

Ketä fälttää, ketä ei.
Meillä ajettiin kyntämisen jälkeen rullakarhittu pelto vältillä, eli ihan sillä nimellä kuin valmistajan painomuste koneessa oli maalipinnassa.
Oletteko sitten kuulleet kyntämisestä välteillä? Ainahan siitä puhutaan yksikössä. Auroilla kyntäminen on ihan tuttu nimitys jokaiselle. Yhdellä vältillä ajetaan eikä kynnetä.

Mitäs sitten tuossa myydään?
https://kiertonet.fi/huutokaupat/fiskar ... ltti-84924
https://huutokaupat.com/2264022/fiskars ... vai-veltta
Museokamaa.
https://www.sarka.fi/kuukauden-esine/8- ... li-valtti/

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Noh.....kun,istutaan portailla,niin istutaanko silloin rapulla vai,trapulla? Ja porraskivi,onko se rappukivi vai,trappukivi?

[sja]

En nyt kovin pahasti edellä mainituista asioista mieltäni pahoita. Joskus tosin ärsyttää tietyt sananvalinnat. Varsinkin, jos en ymmärrä mitä se tarkoittaa. Hox oli ja on edelleen sellainen, josta en tykkää.

Vanhojen murteiden kanssa nyt pärjää ja ovat monesti kiva lisämauste muuten tylsähkössä kontekstissa mutta tämä nykyinen (some?)kieli aiheuttaa kyllä meikäläisessä inhoreaktioita. Esimerkiksi
hox... ; ei jatkoon
niinku <sitä> niinku <tätä> .... : ei jatkoon
koska <substantiivi> ... ei todellakaan jatkoon
tunnettuus ... ei todellakaan jatkoon

[Jumunen]

Noh.....kun,istutaan portailla,niin istutaanko silloin rapulla vai,trapulla? Ja porraskivi,onko se rappukivi vai,trappukivi?

Rappu se on eikä mikään trappu. Puoli vuosisataa sitten kaupoissa myytiin Trampaksia, olivat suosittuja silloin. Nuoremmalla porukalla ei liene hajuakaan mistä oli kysymys.

[sja]

Noh.....kun,istutaan portailla,niin istutaanko silloin rapulla vai,trapulla? Ja porraskivi,onko se rappukivi vai,trappukivi?

Ja jos ei ole oikein mitään tekemistä niin seistäänkö silloin käet taskussa vai käret taskussa Terveisiä vaan Tampereen seudun inttikavereille

[Jäärä]

Noh.....kun,istutaan portailla,niin istutaanko silloin rapulla vai,trapulla? Ja porraskivi,onko se rappukivi vai,trappukivi?

Minä istun rapuills tai portailla. Tai oikeastaan istuisin, jos portaat olisivat riittävän korkeat.

[Juho M-P]

Tiäxä, kuule, kato, elikkäs maar nääs, mitäs sanoo välttiasiaan itte Ruattalaiset, eli silleen niinku ne, joilta sana vält on niinku meille kopioitu:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lt
Tuolla on listaa erilaista välttityypeistäkin:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ltning

Ruotsissa se voi olla näin. Mutta suomenkieleen se on varmasti tullut sanasta pelto eli fält Tehdä pelloksi eli aloittaa kääntämällä maa, fältätä. Näin on moni rannikon murteen sana saanut alkunsa.

Suomalaiselle sanat fält ja vält taipuu herkästi samaksi. Ja täällä meillä fältätään, ei vältätä

[390]

Olisko porstuas viileempi olla.

[Juho M-P]

Noh.....kun,istutaan portailla,niin istutaanko silloin rapulla vai,trapulla? Ja porraskivi,onko se rappukivi vai,trappukivi?

Portahilla istutahan.

[aarne]

Noh.....kun,istutaan portailla,niin istutaanko silloin rapulla vai,trapulla? Ja porraskivi,onko se rappukivi vai,trappukivi?

Rappusilla istutaan, porras- tai rappukiven päällä.

[korjailija]

Vältellään rappusilla istumista

[Jäärä]

Luin vasta nyt koko ketjun. Olivat sen verran villejä nuo aamuyön jutut, että piti itsekin muistella kevätlaulun sanoja kyntämisestä: "Maamies vakoon kosteaan kyntää, kylvää siementään". Mikäli nyt satuin muistamaan sanat oikein.

[Ajomies]

Mistä on peräisin "rotvalli"?

[Yrjö]

Olisko porstuas viileempi olla.

Tai mene kartanolle, siellä käy leppeä ilmanvire.

[Superdextaaja]

Tiäxä, kuule, kato, elikkäs maar nääs, mitäs sanoo välttiasiaan itte Ruattalaiset, eli silleen niinku ne, joilta sana vält on niinku meille kopioitu:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lt
Tuolla on listaa erilaista välttityypeistäkin:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ltning

Ruotsissa se voi olla näin. Mutta suomenkieleen se on varmasti tullut sanasta pelto eli fält Tehdä pelloksi eli aloittaa kääntämällä maa, fältätä. Näin on moni rannikon murteen sana saanut alkunsa.

Suomalaiselle sanat fält ja vält taipuu herkästi samaksi. Ja täällä meillä fältätään, ei vältätä

Kyllä se vaan vieläkin varmemmin on tullut siitä, että valmistajan maaleissaan olevissa jyrissä luki tikkukirjaimin sana VÄLT eli suomennettuna jyrä tai rulla. Fältti on myöhemmin Suomessa muotoutunut sanomistapa kyseiselle v-alkuiselle sanalle.
Kai ne jyrät jäi siksi käyttämättömiksi ja unohduksiin nimityksiltäänkin monilla tiloilla, kun viljojen kasvatuksesta on maitotiloilla luovuttu niiden tultua halvemmiksi ostaa vieraalta. Heinäpellon uusintaan ei jyrää tarvitse. Viljalle ollut tarpeellinen jopa.

[TunturiPappa]

Murteet on rikkaus. Ei minua vaivaa erikoiset sanat. Itsekin käytän esim. elikkä-muotoa ja montaa muuta ei niin normaalia sanaa.
En ole aiemmin perehtynyt tuohon "vältti"-sanaan. Todellakin ruotsin kielestä varmaan tullut mutta tarkoittaa siellä jyrää.
Aura kun on ruotsiksi plog. Ei kukaan kai käytä kyntämisestä nimeä "pluukaaminen" ?

Ei kyntämisestä, mutta lumen auraamisesta, puhuvat alkukantaiset Perniöläiset, pluukaamisena.

[Yrjö]

Tiäxä, kuule, kato, elikkäs maar nääs, mitäs sanoo välttiasiaan itte Ruattalaiset, eli silleen niinku ne, joilta sana vält on niinku meille kopioitu:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lt
Tuolla on listaa erilaista välttityypeistäkin:
https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ltning

Ruotsissa se voi olla näin. Mutta suomenkieleen se on varmasti tullut sanasta pelto eli fält Tehdä pelloksi eli aloittaa kääntämällä maa, fältätä. Näin on moni rannikon murteen sana saanut alkunsa.

Suomalaiselle sanat fält ja vält taipuu herkästi samaksi. Ja täällä meillä fältätään, ei vältätä

Kyllä se vaan vieläkin varmemmin on tullut siitä, että valmistajan maaleissaan olevissa jyrissä luki tikkukirjaimin sana VÄLT eli suomennettuna jyrä tai rulla. Fältti on myöhemmin Suomessa muotoutunut sanomistapa kyseiselle v-alkuiselle sanalle.
Kai ne jyrät jäi siksi käyttämättömiksi ja unohduksiin nimityksiltäänkin monilla tiloilla, kun viljojen kasvatuksesta on maitotiloilla luovuttu niiden tultua halvemmiksi ostaa vieraalta. Heinäpellon uusintaan ei jyrää tarvitse. Viljalle ollut tarpeellinen jopa.

Ei se jyrä ole jäänyt pois käytösta missään vaiheessa. Meilläkin yhdistettiin traktorin nostolaitteisiin 2 hevos jyrää jossa oli valurautakiekot.
Nimenomaan pelto johon kylvettiin heinänsiemen tarvii jyrätä. Sen jälkeen vielä tarvittaessa viimeisten pinnalla olevien kivien poisto.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

No niin ja sitten, vilja kasvaessaan tulee tähkälle mutta,mites kaura,tuleeko se tähkälle vai,helpeelle?