Laituripilarien upotus ja veneen kiinnitys

[paku74]

Isommasta veneestä johtuen pitäisi laituria vähän pidentää ja vahvistaa.

Jäänyt muutamia sähkötolppia nurkkiin. Jos noista tekisi pilarit laiturin päähän. Jos pilarin päähän tekisi kierteet moottorisahalla ja yläpäähän kakkosnelosen menevä kolo ja sitten talvisaikaan kävisi "kiertämässä" nuo paikalleen samalla kun toinen kaveri antaa lekalla päähän iskuja. Onko kokemusta vastaavasta, voisiko toimia? Pohja on savi-mutapohjainen.

Paikka on aika tuulinen joten n. 650 kg veneen olen ajatellut kiinnittää 70kg poijupainolla varustettuun poijuun perästä ja keulan taas laituriin ja mahdollisesti varmistuksena läheiseen kiveen. Toivottavasti kestää, kovasti ovat kehuneet noita poijupainoja. Miltäs kuulostaa?

[Woodsman]

On kokemusta.
Laitoin yhdelle mökkinaapurille purjevenettä varten kaksi tolppaa kiertämällä.
Paikka oli sellainen ettei koneilla voinut mennä.
Tein moottorisahalla kierteet ja toisen pään sahasin nelikanttiseksi johon tuli neliöputkesta hollari josta varret sivulle.
Ongelma oli liukas jää, ei meinannut jalat pitää kiertäessä. Alkuun piti myös toisen olla painona että kierre lähti vetämään.
Nyt varmaan poraisin tolppaan reikiä mistä voisi sopivalla putkella tai tangolla vääntää.
Varret saa olla kyllä aika pitkät että voimaa on.
Reiät tietenkin heikentää rakennetta, jokin kiristyvä pantasysteemi voisi olla paras.
Kuinka paljon kiertääkin, pää on kuitenkin aina korkealla.

[Kardaani]

Omia laituritolppia upottaneena pohdin joskus samoja juttuja. Talvisaikaan se tolppa on jäätynyt jäähän kiinni, eli pitäisi sulattaa irti jäästä ensin. Sitten se täytyy olla aika pitkä, että sitä jää junttauksen jälkeen vielä näkyviin veden pinnalle. Tämä tarkoittaa että kun kaveri lyö ja toinen kiertää, täytyisi seisoa jollain telineeellä että ylettää. En tiedä paljonko se lekalla lyöminen auttaa kun on pehmeä pohja ja tolppa, jota vesi vielä kannattelee. Häviääkö lyönnin voima ja tolppa ei uppoa ollenkaan? Kaikki riippuu tietysti paljonko siinä pohjassa on pehmeää ennen kovaa pohjaa.

Ite laitoin tolpat 2" teräsputkesta, jonka seinämä 3mm. Putken pituus on 6metriä, josta nyt noin 2,5m on uponnut saveen, sitten on 2m vettä ja pinnalla putkea on näkyvissä n. 1,5m. Putki heiluu herkästi kun pohjasavi/muta antaa periksi, putki itsessään ei taivu. Tämä ei siis kestä mitään venettä kiinnittää, mutta voi päätellä jotain sen sähkötolpan pituudesta ja upotussyvyydestä omaan rantaan.

Näitä en lyönyt millään sinne pohjaan, painoin vaan laiturilta niin paljon kun jaksoi ja jäät on juntannut niitä syvempään vuosi vuodelta. Veden pinta kun laskee jään alla ja tolppa on jäätynyt jääkanteen kiinni, niin jää vie tolppaa mukanaan alaspäin. Tai näin luulen sen tapahtuneen, ainakin se tolppa on yli metrin sinne uponnut "itsekseen".

[Mika 82]

Ei mitään konetta paikalle saa? Itse painoin normaalilla traktorin tukkikouralla saveen niin paljon kuin meni ja loput junttasin samaisella traktorilla ja muutaman sadan kilon tukin pätkällä. Jään päältä. Tukki oli puoliksi lahonnut, joten ei rikkonut juurikaan paalujen päitä. Ja iso halkaisija, 60-70cm.

[olliki]

Kuinkahan onnistuisi, kun jatkaisi ruuvipaaluja sopivaan pituuteen? Nuo eivät välttämättä jatkaisi ikuista uppoamista mutapohjassa, kuten sileä paalu tekee.

[kokastelija]

Mun kokemuksen mukaan jää nostaa paalua ylöspäin. Vesistön vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa. Jos paalu on esim laiturin kulmapaaluna ja laiturilla on tarpeeksi painoa jää ei saa pitävää otetta paalusta vaan irtoaa siitä veden noustessa tai laskiessa.

[Viljo]

Helpompi luultavasti kiertää paalua kuitenkin kun ei kaveri lekalla päähän lyö.

[Jäärä]

Helpompi luultavasti kiertää paalua kuitenkin kun ei kaveri lekalla päähän lyö.

Lyöminen kyllä antaa vääntämiselle enemmän motivaatiota. Kuka sitä kauan aikaa lyötävänä viihtyy?

[Superdextaaja]

Poijupainon paikallaan pysyminen riippuu pohjan kovuudesta ja tasaisuudesta ja painon muodosta. Jos pieni painava paino uppoaa pohjaan sisään, riittää varmaan tuo 70 kg mutta itse laittaisin painoa ainakin tuplasti ja enemmänkin, jos tasainen ja kova pohja tai savinen ja sen päällä pystyy paino liukumaan. Muuten tuuli siirtää veneen avulla painoa ja vene kohta kylki vasten rantakivikkoa ja rynkyttää siinä sen kaksi kuukautta ennen kuin kerkeät taas käväsemään veneellä.

[Mika 82]

Jostain luin, kun paalun ympärille viskaa autonrenkaita, ei jää pure niin kovin kiinni tolppaan. Kyllä ne itsellä pääsääntöisesti silti nousivat. Tosin kansirakennetta ei enää ollut, pelkkä tolppa.

[Jäärä]

Tuli tuossa mieleen teknologinen ratkaisu paalujen kiinnijäätymiseen: metalliputkipaalu ja sisälle lämmityskaapeli. Kun putkea lämmitettäisiin jääkannen kohdalta, niin se ei koskaan jäätyisi kiinni.

Jos haettaisiin oikein hi-tec-ratkaisua, niin putken pitkittäisjännityksiä mitattaisiin venymäliuskoilla ja ulkolämpötilaa jollakin termoanturilla. Silloin voitaisiin havaita hetki, jolloin jääkannen aiheuttamia voimia esiintyisi ja ne olisivat pienimmällä energiankäytöllä laukaistavissa.

[Woodsman]

Mun kokemuksen mukaan jää nostaa paalua ylöspäin. Vesistön vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa. Jos paalu on esim laiturin kulmapaaluna ja laiturilla on tarpeeksi painoa jää ei saa pitävää otetta paalusta vaan irtoaa siitä veden noustessa tai laskiessa.

Ei jää mitään nosta mutta painaa kyllä alaspäin jos jäätyy rakenteisiin.
On nimittäin kokemusta omasta isosta laiturista.

[V361]

Tolpan pää hieman kartioksi että uppoo hyvin. Päähän kiinnitetään kierrepaalun pätkä, että saa hyvän vedon sille paalulle ja pitää sitten paremmin paikoillaankin. Paaluun tartte porailla mitään reikiä eikä tehdä erillisiä vääntiöitä, vaan vääntöpaakaan laitetaan leveätä nosto- tai kiinnysliinaa, käytettyä että pinta ei ole liukas, kaksinkerroin siten että vääntöpaaka jää sinne mutkaan. Nyt sitten tarvitaan yleensä kaveri, eli liinan vapaita päitä pidetään väännettävää tolppaa vasten ja aletaan kiertämään sitä liinaa siihen päälle siten että liinan vapaat päät jää hiukan näkyville, mutta tiukkaan kierretään siten että edellisen kierroksen liina jää aina uuden kierroksen alle, voi vaikka hiukan siksakkailla sen kanssa. SItten kun kaksinkertaisen liinan mutkaan mahtuu justiin se vääntöpaaka, laitetaan se siihen siten että vääntöpaaka menee lenkistä läpi ja nojaa siihen tolppaa ja aletaan vääntämään edelleen suuntaan jossa liina kietoutuisi tolpan ympäri, alkaa tolppa pyöriä...
Jos sopivan nahkea ja tarpeeksi pitkä eli riittävän monta kireätä kierrosta pystytolpan ympäri, sitä ei useankaan miehen voimalla saa luistamaan siinä pystytolpassa.

[Mika 82]

Mun kokemuksen mukaan jää nostaa paalua ylöspäin. Vesistön vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa. Jos paalu on esim laiturin kulmapaaluna ja laiturilla on tarpeeksi painoa jää ei saa pitävää otetta paalusta vaan irtoaa siitä veden noustessa tai laskiessa.

Ei jää mitään nosta mutta painaa kyllä alaspäin jos jäätyy rakenteisiin.
On nimittäin kokemusta omasta isosta laiturista.

Suomi on iso maa ja vesistöt erilaisia. Kai se riippuu siitä, mitä se vesi tekee, kun on jäässä, nouseeko, vai laskeeko. Ja missä veden pinta on jään irrottaessa otteensa tolpasta keväällä.

Ja tarkemmin ajatellen, veden syvyyskin ehkä vaikuttaa. Sillä itsellä oli 8 tolppaa ja syvemmällä nousivat, pari metriä suurin nousu ja matalammassa menivät alemmas. Kansirakenteita ei tuossa vaiheessa siis enää ollut.

Kuva viime vuoden keväältä, kun tolpat poistettiin. Tuohon toiseen ei olla vielä koskettu, sen pari metriä noussut alkuperäisestä korosta. https://photos.app.goo.gl/XknirKo22SQf7uPo7

[paku74]

Poijupainon paikallaan pysyminen riippuu pohjan kovuudesta ja tasaisuudesta ja painon muodosta. Jos pieni painava paino uppoaa pohjaan sisään, riittää varmaan tuo 70 kg mutta itse laittaisin painoa ainakin tuplasti ja enemmänkin, jos tasainen ja kova pohja tai savinen ja sen päällä pystyy paino liukumaan. Muuten tuuli siirtää veneen avulla painoa ja vene kohta kylki vasten rantakivikkoa ja rynkyttää siinä sen kaksi kuukautta ennen kuin kerkeät taas käväsemään veneellä.

Tarkennetaan, että poijupainolla tarkoitin tämmöistä https://www.bauhaus.fi/poijupaino-72-kg.html. Vedenkorkeus on sellainen että laiturinpäässä vettä juhannuksena 1,5 m, syksyllä vesi laskee reilusti ja talvella jäät yltävät käytännössä pohjaan asti laiturin päässä. Jäät eivät ahtaudu rantaan.

[olliki]

Mun kokemuksen mukaan jää nostaa paalua ylöspäin. Vesistön vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa. Jos paalu on esim laiturin kulmapaaluna ja laiturilla on tarpeeksi painoa jää ei saa pitävää otetta paalusta vaan irtoaa siitä veden noustessa tai laskiessa.

Tuossa yhdellä naapurilla on vanhaa sähköpylvästä laiturin paaluina. Tekovaiheessa talvella junttasi jään päältä niin syvälle, kuin sai menemään, mutta vuosien saatossa on joutunut kahdesti jatkamaan joitakin paaluja, kun on uponnut ainakin pari metriä alkuperäisestä. Varmaan pohjan laatu vaikuttaa.
Ainoa toimiva laituriversio meidän järvessä on kylläkin kelluva, kun veden korkeus vaihtelee niin paljon.

[Woodsman]

Mun kokemuksen mukaan jää nostaa paalua ylöspäin. Vesistön vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa. Jos paalu on esim laiturin kulmapaaluna ja laiturilla on tarpeeksi painoa jää ei saa pitävää otetta paalusta vaan irtoaa siitä veden noustessa tai laskiessa.

Ei jää mitään nosta mutta painaa kyllä alaspäin jos jäätyy rakenteisiin.
On nimittäin kokemusta omasta isosta laiturista.

Suomi on iso maa ja vesistöt erilaisia. Kai se riippuu siitä, mitä se vesi tekee, kun on jäässä, nouseeko, vai laskeeko. Ja missä veden pinta on jään irrottaessa otteensa tolpasta keväällä.

Ja tarkemmin ajatellen, veden syvyyskin ehkä vaikuttaa. Sillä itsellä oli 8 tolppaa ja syvemmällä nousivat, pari metriä suurin nousu ja matalammassa menivät alemmas. Kansirakenteita ei tuossa vaiheessa siis enää ollut.

Kuva viime vuoden keväältä, kun tolpat poistettiin. Tuohon toiseen ei olla vielä koskettu, sen pari metriä noussut alkuperäisestä korosta. https://photos.app.goo.gl/XknirKo22SQf7uPo7

Tarkoitin isoa laituria jonka pylväät on 8—12 metriä, vettä laiturin kärjessä reilu 3 metriä, siis oikeille laivoille tarkoitettua.
Pylväät on siis reilusti yli puolen mittaa savessa, suurin osa kalliossa asti.
Jos ei yltänyt kallioon, painuu aikaa myöten kun syksyllä vesi korkealla. Jos jäätyy alhaisella vedellä, ei jää nosta vaikka vesi kevääksi nousee.

[Jäärä]

Tarkoitin isoa laituria jonka pylväät on 8—12 metriä, vettä laiturin kärjessä reilu 3 metriä, siis oikeille laivoille tarkoitettua.
Pylväät on siis reilusti yli puolen mittaa savessa, suurin osa kalliossa asti.
Jos ei yltänyt kallioon, painuu aikaa myöten kun syksyllä vesi korkealla. Jos jäätyy alhaisella vedellä, ei jää nosta vaikka vesi kevääksi nousee.

Keväällä nouseva vesi ei nosta pylväitä, sillä jo aikaisin keväällä pylväät ovat sulaneet irti jääkannesta. Talvella pakkasten aikaan nouseva jääkansi saattaisi pylväitä toki nostaakin, mutta veden nousun ja pakkasen yhdistelmä lienee hyvin harvinainen.

[paku74]

Toinen varteenotettava vaihtoehto taitaisi olla että ottaa matalanveden aikaan kaivinkoneen siirtämään pari isompaa kiveä ja rakentaa laiturin niiden varaan.

[Smirkelimies]

Jostain luin, kun paalun ympärille viskaa autonrenkaita, ei jää pure niin kovin kiinni tolppaan. Kyllä ne itsellä pääsääntöisesti silti nousivat. Tosin kansirakennetta ei enää ollut, pelkkä tolppa.

Kuulemma väylämerkkeihin saattavat sujauttaa putken ympärille niin ei jää pure kiinni.