John Deere on yksi maailman vanhimpia, edelleen toiminnassa olevia maatalouskonevalmistajia. John Deeren tarina alkaa Yhdysvaltojen keskilännestä, jossa seppä nimeltä John Deere harjoitti tointaan. John Deere teki läpimurron, joka tuli olemaan pohja nykyiselle Deere imperiumille ja samalla se mullisti myös viljelijöiden arjen. Perinteisiin auransiipiin ikävästi tarttuva preeriamaa oli kiusannut alueen viljelijöitä niin kauan kuin auroja oli vedetty. John Deeren onnistui tehdä aura, johon sitkas maalaji ei tarttunutkaan. Pian olikin jo ihmeauran tarvitsijoita jonoksi asti ja vuonna 1837 oli aika perustaa aktiviteetin ympärille paja, joka valmisti tuota mainiota maankääntäjää. John Deeren yrityksen katsotaankin yleisesti alkavan vuodesta 1837, eli 177 vuotta viljelijät ympäri maailmaa kulkeneet Deeren perässä.
John Deere on tänä päivänä maailman suurin maatalouskonevalmistaja, jolla on yli sata tehdasta ympäri maailmaa ja Suomessa (Joensuussa) sijaitseva metsäkonetehdas on tästä elävä esimerkki.
Miten tähän on tultu, aurojen ympärille on vaikea kuvitella liki 30 miljardin taalan bisnestä?
Aurojen valmistus oli pitkään John Deeren pääasiallinen toimi. Erinäisten yhteistyö kuvioiden sekä taipalleelle mahtuneiden ylä ja alamäkien saattelemana John Deere luovutti liiketoiminnan vetovastuun pojalleen, ainoalle hengissä olevalle, Charles Deerelle. Tämä tapahtui vuonna 1858. John jäi yhtiöön vielä ”presidentiksi”, mutta 21 vuotias Charlie, joka oli tullut jo kuusitoistavuotiaana yhtiön palvelukseen kirjanpitohommiin, siirtyi vallankahvaan, ja pysyi siinä seuraavat 49 vuotta.
Pienenä sivuraiteena Johnin uralta löytyy esimerkiksi pormestarin toimi, johon hänet valittiin vuonna 1873. Pormestarina hän toimi kaksi vuotta.
1800 luvun loppupuolella, valmitukseen tuli muitakin maanmuokkaus ja kylvökoneita farmareiden arkea helpottamaan.
Deeren ensimmäinen ajoneuvo ei suinkaan ollut traktori, vaan 1800 luvun lopulla polkupyöräboomin hyökyessä yli mantereen Deerekin otti osansa tästä markkinasta.
Vanha seppä John Deere kuoli vuonna 1886 Molinessa, 82 vuoden iässä.
Miten sitten Deeren toiminta ajautui traktoreiden pariin?
1900 luvun alkupuolella alkoi ilmaantua erinäisiä ja erinäköisiä traktoreita muistuttavia laitteita. Lähtökohtaisesti lähdettiin hakemaan hevoselle korvaajaa esimerkiksi raskaaeen kyntöhommaan ja ensimmäiset traktoriksi luettavat koneet olivatkin ns. moottoriauroja jotka olivat kykeneväisiä kyntöön, muttei juuri muuhun työhön.
Deerekin tutki tätä uutta markkinaa pitkään ja hartaasti ja lopulta päätti lähteä mukaan tälle uudelle alalle. Deere ei kuitenkaan aloittanut traktorinvalmistusta tyhjästä, vaan teki sen yritysoston kautta, Deere nimittäin osti vuonna 1918 Waterloo Boy nimisiä traktoreita valmistavan yrityksen. Tuohon aikaan ajat olivat kuitenkin kovat ja Waterloo Boyn markkina kutistui lähes olemattomiin. Oli aika kehittää jotain uutta ja uudenaikaisempaa ja vuonna 1923 nähtiin ensimmäinen John Deere nimeä kantava traktori, D-malli. Tämä traktori oli menestys heti alusta alkaen ja se loi perustan John Deeren traktorivalmistukselle, se oli Deeren omaa suunnittelua ja siinä oli kaksisylinterinen moottori, josta oli tuleva John Deeren tavaramerkki vuosikymmeniksi, D-mallinkin ollessa tuotannossa seuraavat kolmekymmentä vuotta.
John Deere laajensi tuotantoaan hyväksi katsomassa määrin ja suuntiin joissa nähtiin kasvua markkinoissa. 1927 oli aika laajentaa tuotantoa sadonkorjuukoneisiin ja ensimmäinen John Deere puimuri esiteltiin preerioita parturoimaan. Puimuri oli malliltaan ”Numero 2”. Vuotta myöhemmin esiteltiin seuraava, hieman pienempi malli, ”Numero 1”. Vuonna 1929 molemmista malleista julkaistiiin jo uudet, parannetut versiot.
Vaikeat vuodet
1920-luvun lopulla Yhdysvaltoihin iski kaikkien aikojen taantuma, kolmekymmentäluvun lamanakin tunnettu ”Great Depression”, joka syöksi monien Wall Streetin meklareiden lisäksi useita teollisuuden toimijoita tuhoon, luonnollisesti myös maatalouskonevalmistajia.
1930-luvun alun järjestelyissä jäljelle jäi vain seitsemän ns. täyden linjan maatalouskonevalmistajaa, John Deere, IH, Case, Oliver, Allis-Chalmers, Minneapolis-Moline ja Massey-Harris. Näistä veijareista John Deere ja IH hallitsivat markkinoita useimmissa tuoteryhmissä.
Noihin vaikeisiin aikoihin ajoittuu myös yksi sattumus joka kuvastaa Deeren arvoja, jotka ovat olleet ja ovat edelleen ylevät. 1931 People’s Savings Bankia, eli Molinessa Illinoisissa toiminutta Kansan Säästöpankkia, uhkasi sulkeminen, siellä ilmenneen 1,2 miljoonan taalan kavalluksen johdosta. Tämä olisi merkinnyt myös John Deeren työntekijöiden säästöjen menetystä. Deeren tarkoitusperiin tyytymätön, ahdingossa oleva työntekijä sattui kovin huonosti, joten yhtiö kirjoitti pankille shekin puuttuvalle summalle. Kassan vaje saatiin paikattua ja pankki pystyi jatkamaan toimintaansa.
1932 lama vain syveni ja ajat olivat ankarat, eikä irtisanomisia, työajan lyhennyksiä ja muita sopeutustoimia voitu kokonaan välttää. John Deere kuitenkin osoitti lojaalisuuttaan työntekijöille vaikeista ajoista huolimatta. Yhtiö ylläpiti työttömyysvakuutusta irtisanotuille, se alensi työntekijöiden asuntojen vuokria ja aloitti työllisyyttä ylläpitäviä projekteja.
Näinäkin päivinä asioita, jotka ovat ajankohtaisia, valitettavasti vaan harvasta yrityksestä löytyy tänäpäivänä samanlaista ajatusmallia!
Milloin ja miten John Deere alkoi näkymään Suomessa?
John Deeren ensimmäisiä Suomeen tuotuja koneita ovat olleet paikallismoottorit, eli maamoottorit. John Deeren Waterloo Boyn perua olevat moottorit olivat yleisesti käytetyistä kuulapäämoottoreista poiketen bensiinikäyttöisiä. Kooltaan ne olivat muutaman hevosvoiman tehoisia, siis verrattain pieniä. Moottoreiden erikoisuus on niiden toimintaperiaate, sillä niissä ei ole lainkaan kaasuläppää. Moottoritekniikka kantaa nimeä ”Hit&Miss”, eli iske ja huilaa, noin vapaasti suomennettuna. Periaatteena siis on, että kierroslukua säädetään työiskuja säännöstelemällä, moottori ampuu täyden paukun ja jos moottori sillä kiihtyy, heittää keskipakosäädin pakoventtiilin auki jolloin kierrokset laskevat. Kun kierrokset ovat taas alle halutun, moottori ampuu uudestaan. Huilaus perustuu siis keskipakosäätimen ohjaamaan pakoventtiiliin, imuventtiilin ollessa läppäventtiilityyppinen. Toimintaperiaatteesta johtuen kuormittamattoman ”hit&miss” moottorin käynti on hupaisaa kuunneltavaa, kun moottori aina silloin tällöin ampuu ja muun ajan pyörii vapaasti. Tästä linkistä voit itse kuunnella tuon moottorityypin sulosointua. Tällaisia voimanlähteitä siis tuli joitain kappaleita kaksikymmnetäluvulla, mutta mikään yleinen kapistus se ei ole Suomessa ollut.
John Deeren traktoreiden rantautuminen Suomen kamaralle tapahtui 1936
1936 vuonna Suomeen saatiin John Deere AR ja BR traktoreita helpottamaan kivisten maidemme kyntöä. Koneet tulivat usein yhdessä John Deeren 2-siipisen hinattavan kyntöauran kanssa. Pääosa traktoreista oli pienempää BR mallia. On arvioitu, että näitä kaksisylinterisiä vaakamoottorisia paukuttimia olisi armaaseen maahamme tuotu noin 300-400 kappaletta, AR:n osuuden jäädessä muutamiin kymmeniin kappaleisiin.
Tuolloin maahantuojana toimi ruotsinkielinen Labor, mistä johtuen suuri osa näistä koneista päätyi ruotsinkieliselle rannikolle, Itä-Uudeltamaalta aina Keski-Pohjanmaalle saakka. Savonmaalla moiset vempeleet ovat olleet varmasti todella harvinaisia. BR-malli on teknisesti varsin yksinkertainen laite, kaksi sylinteriä makaa vierekkäin, poikittain sijoitetun kampiakselin vasemmassa päässä on vauhtipyörä, josta kone pyöräytetään käsipelillä käyntiin. Mutkaraudan toisessa päässä on käsikäyttöinen ajokytkin, yhdistettynä siivapyörään ja vaihteiston pysäyttävään jarruun. ”Vasemman jalan vapaapäivä”, slogan, jolla mainostettiin ensimmäisiä hydraulisia suunnanvaihtimia ja nappikytkimiä yhdeksänkymmnentäluvulla, oli John Deere kuskin arkea jo 30-luvulla!
Hyvin alkaneen John Deere traktoreiden maihinnousun keskeytti, niin kuin valitettavasti monen muunkin hyvän asian, 1939 alkanut Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota ja yleinen puute valuutasta, joka olisi mahdollistanut koneiden hankintaa. Sotien myötä John Deere maahantuontiin tuli pitkä tauko ja seuraavat Deeret saatiin maahan virallisia teitä vasta Deeren Eurooppaan tulon ja Lanz hankinnan jälkeen, 50-60-luvun taitteessa.
John Deeren sepän paja joka löytyy Illinoisista, 8334 S. Clinton St., Grand Detour | Dixon, IL 61021 John Deere A-malli vuodelta 1934 riviviljelytraktori BR rautapyörillä ja levikepyörin varustettuna D-malli vuodelta 1926 John Deere AR vuosimalli 1936 John Deere b-malli 1937 John Deere B-malli 1949 John Deere D-malli 1944 John Deere M-malli 1949 John Deere GP vuodelta 1929 monikäyttötraktori Malli AN vuodelta 1936 Waterloo Boy
