www.masinistit.com

[Petrilei]

Hitsailin sisätilassa ( +5 astetta) ohkaista 2 mm seinämältään olevaa putkea, ilman ongelmia. Jatkojohtoa tosin on aika penteleesti, noin 70 metriä, osin 2,5 mm2, osin 4 mm2.

Sitten siirsin hitsauskoneen (Wallius 272, sellainen sininen) ulkovajaan (-10 astetta) ja väänsi nuppeja vähän kaakon suuntaan, kun piti lingon kylkeen saada 4 mm seinämällä olevaa putkea kiinni. Ja ei tullut mitään, jatkuvasti joku vaihe tai pari hyppää pois päältä. Onneksi on nykyaikaiset pikavehkeet, olis kotoa loppunut vanhat posliiniset alta aikayksikön. Lopuksi luovutin, ei tullut mitään.

Mitä mieltä raati on, onko vika "virta x jatkon pituus x lämpötila" -yhtälössä (ja missä siinä tarkemmin), vai pitääkö varautua viemään myös itse kone tohtorin katsottavaksi? Lämpimämpään (+5) tilaan lyhyempien kaapeleiden luo vienti on vasta muutaman päivän päästä, sitä ennen ei pysty testailemaan.

[JP]

Lämpötilan vaihtelusta kone otti ja hajosi

[kuussatanen]

..

[kuussatanen]

..

[Petrilei]

[quote="kuussatanen"]olihan siis kuitenkin niin, että sulakkeet (johdonsuojakatkaisijat) ovat samanarvoisia, kuin aiemmin käyttämäsi proput (tulppasulakkeet) ? [/quote]

Kaikki sähköt on tehty uusiksi 2004 eli pihalla on kotelossa vain sellaiset näpsäytettävät katkaisijat (sulakkeet), 3x16A. Joita olen useasti siunannut vanhanaikaisiin verrattuna... Niiden tyypistä en osaa kertoa enempää.

Petri

[kuussatanen]

niissä lukee se. Esim. Merlin Gerin xxx (joku valmistajan tyyppimerkintä) ja arvot, esim: 16A ja sitten curve C.

[asfalttiviljelijä]

[mauri]

Johdonsuojakatkaisijoiden laukaisukäyrien arvoja. Arvo on nimellisvirran kerroin.

Termisen laukaisun minimiarvot B ja C 1,13...1,45 lämpötilasta 30 astetta ja K 1,05...1,2 lämpötilasta 20 astetta, mitattu kuormittamattomasta tilasta. Kyseisillä virtaikkunan arvoilla on laukaisuaika 60 minuuttia.

Pikalaukaisu
B 3...5 vaihtovirta, 3...7,5 tasavirta
C 5...10 ja 5...15
K 8...12 ja 8...18
Vastaavuudet vanhoihin B -> L, C -> U, K -> K

Lähde ABB Sähkömiehen taskukirja 2005

[asfalttiviljelijä]

Joo olen liian nopea hitaudessani vastaamaan, ennenkuin varmistan asian. Näyttää sille, että olen vanhan U-käyrän muistanut G-käyränä. Muutoinhan näyttäisi sille, että olen samalla "hehtaarilla" maurin kanssa.

Nämä asiat ei taida olla kovin selvillä alan ammattilaisillakaan, olen tehnyt havainnon esim. että monet sähköpöydät, joissa on suojaerotusmuuntaja, on kytketty L-sulakkeen taa ja se luonnollisesti pompsahtaa lähes aina kun pöydän kytkee päälle.

Sähköalan perusopetuksessa ei taida nykyään, päästä näihin nippeliasioihin. Mietitäämpäs missä itse kukin on tietonsa hankkinut. Itselle on ollut merkittäviä valmistajien ja liikkeiden katalogit, mutta nykyisin taitaa olla nekin häviävää luonnonvaraa.

Olen tallettanut esimerkkinä Valmetin kansiota, jossa on esim. lämpötilalähettimen piirikaaviot, lay-out kuvat komponenttiarvoineen ja alueen skaalausohjeineen.

[Änkyrä]

..

[mauri]

Tuo muuntajan kytkentävirtasysäyksen aiheuttama ylivirtasuojan laukeaminen on sattuneesta syystä minullekin tuttu asia.

Homma oli pahimmillaan silloin, kun pylväsmuuntajista ( E I sydän ) alettiin siirtyä rengassydänmuuntajiin. Nehän oli helppo suunnitella pieni-impedanssisiksi ja magneettipiirikin oli edullinen. Tästä oli seurauksena, että kun tällaiselta muuntajalta katkaistaan sähkö, niin rengassydämeen jää jonkun kokoinen jäännösmagnetismi (remanenssi), riippuen missä vaihtovirran jakson vaiheessa virta katkaistaan.

Kun muuntaja taas kytketään päälle (siniaallon ollessa nollassa tai plus- tai miinushuipussa tai jotain siltä väliltä) niin magnetointivirta (in rush current) voi olla jopa kymmeniä kertoja suurempi, kuin kuormitetun muuntajan nimellisvirta. Esimerkiksi muutaman sadan watin tehoinen laite pystyi hyvin laukaisemaan 20 tai 40 kW generaattorin päävirtakatkaisijan.
Vastaava ilmiö esiintyy myös laitteissa, joissa on sisäänmenon jälkeen tasasuuntaus ja suuret suodatuskondensaattorit ilman virranrajoituspiiriä. Kyseessähän ei ole varsinaisesti laitevika, vaan se johtuu laitesuunnittelijan aivokapasiteetin riittämättömyydestä.

Kun ongelma selvitettiin (asiakkaan) laboratoriossa ja väännettiin laitevalmistajalle rautalangasta, saatin sysäysvirtakin pienennettyä kohtuulliseen arvoon muuntajan rakennetta muuttamalla. Ja tämä tarina on tosi.

[Tyyppi]

En tiedä sulakkeitten virtakäyristä mutta minulla ryhtyi proput kestämään, kun opettelin olemaan käyttämättä vanhanaikaisia ns. liimapuikkoja.
_________________
"Mitä teetkin, tervaa se lopuks...."

[er3004]

[jiipee]

[tommi]

Siis voiko sillä hitsata ollenkaan? Muuallakaan?

Mulla on pikku Wallius 130+ ja siinä palaa helposti ne tyristorit, sekä ompa mennyt kaikki kolme tasasuuntaajakin sököksi kerran, jolloin kone ei hitsaa, vaan polttaa sulaketta koko ajan.
_________________
Fordson Major Diesel -56
Nuffield 10/60 -66
BM Volvo T600 -71 +UM3T
Ford 5000 +Vammas kersantti -75
Sampo Rosenlew 500 -79
Case IH mx4230 -96

[mauri]

jiipee kirjoitti
"En olekaan kuullut ennen siitä muuntajan rakenteen muuttamisesta käynnistysvirran pienentämiseksi."

Näin mulle kerrottiin, en ole varma, mutta luulisin ettei käämitykseen puututtu, ellei sitten lisätty kierroksia. Ilmeisesti alettiin käyttää "löysempää" dynamolevyä jonka jäännösmagnetismi ei ollut niin suurta ja myöskin magnetoitumiskäyrä (se suunnilleen pykälän merkkiä muistuttava) olisi ollut tavallaan "huonompi" eikä niin herkkä kyllästymään vaikka remanenssia olisi ollutkin jonkun verran.

Itse seurasin tuota selvittelyhommaa hiukan vierestä. Se tehtiin silleen, että meidän kaveri suunnitteli kontaktorille elektronisen ohjauksen jolla voitiin valita muuntajalle kytkeytyvän siniaallon kulma välillä 0...360 astetta ja vastaavasti myös aukeamiskulma. Kun potikoita sitten käänneltiin muutaman asteen välein löytyi sitten se pahin vaihtoehtokin avautumisvaiheen (vaikuttaa remanenssiin) ja kytkeytymisvaiheen suhteen. Muistini mukaan suurimmillaan oli kytkentäsysäysvirta luokkaa 30 x muuntajan nimellisvirta.

Selvitysten jälkeen spesifikaatioihin lisättiin vaatimus suurimmasta sallitusta kytkentäsysäysvirran arvosta. Eikä tuottanut muuntajavalmistajille mitään vaikeutta toeuttaa asiaa. Se piti vaan niille pystyä todistamaan ja sitten vaatimaan.

[NH]

Kuinka suurella virralla, Petrilei, hitsasit sitä 4 mm rautaa ja kuinka paksulla puikolla?
70 metrin jatkojohto hukkaa sitä sähkötavaraa lämmöksi harakkakunnan iloksi.
Noinkin ohuen materiaalin hitsaamiseen on varmasti 2 - 2.5 millinen puikko passeli ja silloin ei yleensäkään tarvitse vääntää nuppia kaakkoon, vaan puikosta riippuen jonnekin 60 - 80 vaiheille.
Ongelmia tulee kyllä helposti noin pitkällä jatkojohdolla ja jollain 4 - 5 millin puikolla.

[Petrilei]

[quote="NH"]Kuinka suurella virralla, Petrilei, hitsasit sitä 4 mm rautaa ja kuinka paksulla puikolla?
70 metrin jatkojohto hukkaa sitä sähkötavaraa lämmöksi harakkakunnan iloksi.
Noinkin ohuen materiaalin hitsaamiseen on varmasti 2 - 2.5 millinen puikko passeli ja silloin ei yleensäkään tarvitse vääntää nuppia kaakkoon, vaan puikosta riippuen jonnekin 60 - 80 vaiheille.
Ongelmia tulee kyllä helposti noin pitkällä jatkojohdolla ja jollain 4 - 5 millin puikolla. [/quote]
Joo, koneeni onkin Mig, laiton vivun asentoon 6, seitsenportaisella asteikolla.

Petri

[NH]

Sorry, ei ole nuo Walliuksen numerot oikein hallussa meikäläisellä, enkä olettanut ensimmäiseksi, että "maastohitsausta" tehdään migillä. No, ovathan ulkovajatkin usein tuulettomia. Toivottavasti sait systeemit kuitenkin pelittämmän tarpeeksi.

[Petrilei]

[quote="NH"]Sorry, ei ole nuo Walliuksen numerot oikein hallussa meikäläisellä, enkä olettanut ensimmäiseksi, että "maastohitsausta" tehdään migillä. No, ovathan ulkovajatkin usein tuulettomia. Toivottavasti sait systeemit kuitenkin pelittämm4än tarpeeksi.[/quote]

No, päivä oli tyyni, niin ajattelin kokeilla. Kun naapuri on reissussa, niin ei voi mennä sinne puikkokoneella kokeilemaan vielä. Muut työt ovat lykänneet tuon migin jatkotestauksia.

Petri