Valkohäntäpeurat

[Refy]

Olis tossa yksi tähtikaukoputken wifitripodi jouten vaikka jalkajouselle modattavaksi...

[-SS-]

Lähteehän ne tihentymät kun niille töin rupeaa. Konstikaan ole. Kohalla vaan muistaa laukaista niin siitä se vaiva kappaleittain vähenee.
Nykyään vaan on niin vaikeaa tämä tappaminen. Kaikenlaista muotoseikkaa ja huomioonottamista pitää tappotyön ohessa muistaa. Vähätellä ei sovi sitä että suuri joukko ihmisiä on silläviisiin ajattelevia että tuommoisenkin määrän lahtaaminen on kertakaikkisen väärin. Ne kun on nämä ajat... tämmöisiä.., niin joutuu sitte miten kuten kahden tulen välissä ihmispoloiset eloaan elämään.

Ainoa työ millä oikeasti on vaikuttavaa merkitystä maanomistajan kannalta, on itse tehty omaisuuden ja viljelykasvustojen suojaaminen aidoilla, karkotteilla ja viljelykasvivalinnoilla. Poronhoitoalueiden rajoilla on samanlaisia ongelmia ja tarpeita, ovatko poroisännät aktiivisia tokkiensa tekemien vahinkojen torjumisessa ? Ei välttämättä, pakkopullaahan se sielläkin.

Kuka maksaa, kun porot aiheuttavat vahinkoa? Suurin syyllinen on vuotava poronhoitolaki

Poronhoitolaissa sentään on poroelinkeinon harjoittajalle mainittu velvoite auttaa maanomistajaa rajaamaan vahinkoja, pihojen ja peltojen osalta. Jos sekään velvoite ei käytännössä aina toimi, miten riistan osalta riistaelinkeino edes voisi asiaan puuttua?

Se, että alun perin harrastustoiminnan resurssiksi ajatellun tuotantoeläimen aiheuttama yllättävä haitta olisi ratkaistavissa samojen harrastajien toimesta, on vaikea yhtälö. Maanomistajan tavoitteet kun eivät ole tarkemmin katsottuna ja loppuun asti vietynä yhtenevät harrastajien kanssa.

Porojen sallituksi määräksi on valtio määritellyt poronhoitoalueella 200000 eläintä. Pinta-alaa poronhoitoalueella on 122936 km². keskimääräinen porotiheys on alle 2 poroa / km². Tällä hetkellä näyttää siltä, että tiheään asutun lounaisen Suomen keskimääräinen valkohäntäpeuratiheys nousee yli 3 eläimen km² . Paikallisesti siis on isojakin peuratokkia liikkeellä, ilman korvamerkkejä.

-SS-

[Velman]

Aamulla meni kaikki pinnalle ehtineet tulppaanit.

Tuon kuvan perusteella eläin on valkohäntäpeura.

[ihmehitsari]

Lähteehän ne tihentymät kun niille töin rupeaa. Konstikaan ole. Kohalla vaan muistaa laukaista niin siitä se vaiva kappaleittain vähenee.
Nykyään vaan on niin vaikeaa tämä tappaminen. Kaikenlaista muotoseikkaa ja huomioonottamista pitää tappotyön ohessa muistaa. Vähätellä ei sovi sitä että suuri joukko ihmisiä on silläviisiin ajattelevia että tuommoisenkin määrän lahtaaminen on kertakaikkisen väärin. Ne kun on nämä ajat... tämmöisiä.., niin joutuu sitte miten kuten kahden tulen välissä ihmispoloiset eloaan elämään.

Ainoa työ millä oikeasti on vaikuttavaa merkitystä maanomistajan kannalta, on itse tehty omaisuuden ja viljelykasvustojen suojaaminen aidoilla, karkotteilla ja viljelykasvivalinnoilla. Poronhoitoalueiden rajoilla on samanlaisia ongelmia ja tarpeita, ovatko poroisännät aktiivisia tokkiensa tekemien vahinkojen torjumisessa ? Ei välttämättä, pakkopullaahan se sielläkin.

Kuka maksaa, kun porot aiheuttavat vahinkoa? Suurin syyllinen on vuotava poronhoitolaki

Poronhoitolaissa sentään on poroelinkeinon harjoittajalle mainittu velvoite auttaa maanomistajaa rajaamaan vahinkoja, pihojen ja peltojen osalta. Jos sekään velvoite ei käytännössä aina toimi, miten riistan osalta riistaelinkeino edes voisi asiaan puuttua?


-SS-

Saman se pätee poroihinkin kun kerran peuroista poroihin hypättiin. Samasta kohdasta lähtee huoku jos niikseen tulee. Laki on toki laki, mutta lain tulisi edustaa kohtuutta, jotta se olisi "yleisellä hyminällä hyväksytty" , edustaisi aikakautensa alaisten tarpeita niinkuin hyväksi on.

Kerrattain muuan maanviljelijä tuskastui pelloillaan säännöllisesti laiduntaviin elikoihin. Ei löytynyt poroilke omistajia eikä häätäjiä vaikka yhteyttä otti.
Rupesi sitte tämä viljelijä tekemän poroaitaa. Niistä poroista. No sanomistahan semmoisesta tulee mutta työ työnä ja se pois mikä pahentaa. Asiat on otettava reilusti käsittelyyn jottei ihan lain tulkinnan taakse piiloutumalla vääryyttä tehdä ja kohtuuttomasti muita kiusattaisi.
Niitä kun on semmoisiakin jotka tuota mainittua poronhoitolakia miten kuten tulkitsee. Muinoin eräille kyläjuhlille tuli poroelon omistaja "ohjeistamaan" minkalaiset lait oikeastaan ovat. "Laki on semmonen, jotta porot saavat syödä tietyn prosentin viljelijöiden/ kotipuutarhureiden perustamasta kasvustoista". Tämä oli kantava teema tässä laintulkinnassa. No tietäähän tuon, jotta painimatta ei tuommoisten väitteiden jälkeen juhlilta lähdetty. Legenda kertoo, jotta tuppivyö oli ainut ehjä vaatekappale karkeloihin osaa ottaneen päällä. Itse en tätä viimemainittua muista siellä nähneeni, vaikka muuten asia osimoilleen mieleen piirtynyt.


Poroista on kosolti omaakin kokemusta maanviljelyn, liikenteen, piha/ puutarhatuhojen, kuin myös muunlaisen elämisen kautta. On mainittava että poromerkin omistajissa on myös lukuisa joukko järjellisesti ajattelevia henkilöitä. Pyrkivät juurikin edellä mainittuu kohtuuteen, osaavat nähdä asiat oman mukavuusalueen ulkopuoleltakin. Ja toimivat kun tarve vaatii. Mm jos/ kun porot pakkautuvat toistuvasti pihoihin niin eikun reikä kylkeen ja nahka orrelle. Pois se mikä pahentaa. Näin se vaan menee.

Mikäli yleistä tahtoa on, ei peurojen tihentymien kuriinsaattaminen ole homma eikä mikään. Mutta näyttää siltä ettei tosiasiallista tahtoa ole. Aitaaminen ei ole ratkaisu.

[-SS-]

Mikäli yleistä tahtoa on, ei peurojen tihentymien kuriinsaattaminen ole homma eikä mikään. Mutta näyttää siltä ettei tosiasiallista tahtoa ole. Aitaaminen ei ole ratkaisu.

Tässä on se tahtotila kyseessä, kaupunkilaiset eläintensuojelijat ja muut luonnon monimuotoisuutta ajavat haluavat estää metsästyksen jopa kokonaan. Metsästysala taasen haluaa luonnollisesti käyttää eläinkantaa riistanhoitotavoitteella siten, että kannan uusiutuminen ja vahvuus on turvattu. Metsästyslain määritelmä riistanhoidosta on selvä, sillä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa. Molempien näiden ryhmien tavoitteet näyttävät tietenkin vastakohdilta, mitä ne metsästyksen tapauksesa saattavat ollakin, mutta johtavat täysin yhtenevään tulokseen, elinvoimaiseen ja jopa runsastuvaan hirvieläimien yksilömäärään.

Maa- ja metsätalouden harjoittaja on tässä asiassa haitaksi kumpaankin suuntaan, jos ei ole riittävän yhteistyöhaluinen.

-SS-

[ihmehitsari]

Eikös tämä kyseinen otus ole tuontilaji ja sitämyötä jokseenkin täältä sukupuuttoon ammuttava eläin?
Minä olen enempi käytännön kautta ajattelija ja vaikka ns metsästäjäkin, niin en surisi, vaikka valkohäntäpeurakanta nirtsittäisiin sinne muutamaan tuhanteen yksilöön, jos jotain pitäisi malliksi jättää.
Kohtuus se olla pitää eikä ylisuuri peurakanta ole kenenkään etu. Metsästyksen takia ei tarvi peuratihentymiä ja - vahinkoja olla.

[jiipee]

Maa- ja metsätalouden harjoittaja on tässä asiassa haitaksi kumpaankin suuntaan, jos ei ole riittävän yhteistyöhaluinen.

-SS-

Tuottajajärjestöjen edustus on mukana riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa ja sieltä onkin tullut painetta peurakannan pienentämiseen. Omat maat on vuokrattuna metsästysseuralle. Alkutalvesta kaadettiin useampi peura porukkajahdissa ja sitten alkoi peurojen kyttäysmetsästys. Hyvin lähelle 100-prosenttisesti käyttön saadut peuraluvat myös käytettiin.

Enemmän jos pitää saada peuroja nurin, niin pitänee harkita sallia ampua peuroja myös hirvijahdin yhteydessä. Siinä vaan tulee heti ongelmaksi koiran kouluttamisesta hirvelle, jos se saa palkkion kaadetusta peurasta - ei jatkoon.

[Superdextaaja]

Talvet leutoontuvat ja lyhenevät myös lumipeiton paksuus ohenee vuosi vuodelta. Risukoituvia ja heinittyviä aukkohakkuita tehdään yhä enemmän. Sitä mukaa nuo kauriitkin lisääntyvät ja leviävät. Kuopionkin seudulla alkavat olla jo tosi yleisiä, vaikka vielä harvakseltaan näyttäytyvät. Jäitä pitkin pystyvät vaihtamaan seutua kuin myös teitä ja jopa konetampattuja hiihtolatujakin pitkin. Helppoa noiden on pärjätä näköjään pakkastalvistakin. Kyttäysmetsästys torneista pitää kantoja kurissa keskieuroopassa. Kiintiö- ja metsästysaikavapaus voisi olla yhdenlainen ratkaisu kantojen kurittamiseen.

[Talumees]

Kyttäysmetsästys torneista pitää kantoja kurissa keskieuroopassa. Kiintiö- ja metsästysaikavapaus voisi olla yhdenlainen ratkaisu kantojen kurittamiseen.

Sitten on myös ihan tyhjennysjahteja eli ammutaan oikeesti kantaa pienemmäksi. Vois olla toimiva keino peuraankin...

[Superdextaaja]

Onko jäniksillekään missään mitään kiintiöitä?

[Talumees]

Onko jäniksillekään missään mitään kiintiöitä?

On paikallisia metsäjänikselle, yleensä maanomistajan asettama...

[jiipee]

Jäitä pitkin pystyvät vaihtamaan seutua kuin myös teitä ja jopa konetampattuja hiihtolatujakin pitkin.

Kyllä peura pitkäjalkaisena kulkee paksussakin lumessa ja ui kesällä varsin sujuvasti vesistöjen yli. Meillä oli muutama vuosi sitten toukokuussa peuralehmä muutaman päivän ikäisen vasan kanssa 7 ha saaressa. Oli varmaan vasonut siellä. Nykyisin joka kesä nähdään peuroja ja kauriita uimasilla.

Paikoin peurat menevät talvella lyhyen matkaa pitkin auratun tien reunaakin, kun siinä on helpompi kävellä. Suunta on kuitenkin sinne luontaisille kulkupoluille metsään, näkösuojaan. Lumeen tallattuja tuttuja polkuja pitkin on helpompi kulkea kuin hangessa ja niitä peurat suosivat. Viimeksi kaadoin peuran polun varresta kk mäyräkoiran ajosta, Sako 102D pysäytti peuran.

[Velman]

Kyllä peura pitkäjalkaisena kulkee paksussakin lumessa ja ui kesällä varsin sujuvasti vesistöjen yli. Meillä oli muutama vuosi sitten toukokuussa peuralehmä muutaman päivän ikäisen vasan kanssa 7 ha saaressa. Oli varmaan vasonut siellä. Nykyisin joka kesä nähdään peuroja ja kauriita uimasilla.

Paikoin peurat menevät talvella lyhyen matkaa pitkin auratun tien reunaakin, kun siinä on helpompi kävellä. Suunta on kuitenkin sinne luontaisille kulkupoluille metsään, näkösuojaan. Lumeen tallattuja tuttuja polkuja pitkin on helpompi kulkea kuin hangessa ja niitä peurat suosivat. Viimeksi kaadoin peuran polun varresta kk mäyräkoiran ajosta, Sako 102D pysäytti peuran.

Nallipyssy

[jiipee]

Viimeksi kaadoin peuran polun varresta kk mäyräkoiran ajosta, Sako 102D pysäytti peuran.

Nallipyssy

Juu, onhan peuran surmassa nalli, CCI200

En löytänyt parempaa lainakuvaa 102D:stä, niin vanha 53R pääsi vähän vahingossa mukaan. Peuran kaatanut lähti 9.3x62:sta. Hyvä luoti pienemmälle riistalle siinä mielessä, että aukeaa nopeasti. Kevyenä on myös mukavampi ampua radalla. Pitää vaan ladata ne tarpeeksi mietoina, ettei lähde liian kovalla kiireellä piipusta, n. 660 m/s kertoi mittari.

[Sähkömasinisti]

Miten teillä on vaikuttanut luodin valintaan varsinkin viimme syksynä ollut höly lyijyn vaarallisuudesta varsinkin ampumakohdan ympäristössä ja kulkeutuminen tätä kautta ihmisiin ja varsinkin koiriin.
Meillä pienessä porukassa on vielä muutama lyijytäytteistä luotia käyttävä, mutta sovittiin, että tulevana syksynä kaikki käyttää koko kuparista luotia.
Itse olen käyttänyt BarnesinX:ää ja varsin yleinen on myös Lapuan Naturalis. Aluksihan tuossa Naturaliksessa oli avautumis ja murtumisongelmaa, mutta lienee ne ongelmat nyt selätetty.
Radalla ammutaan halvoilla luodeilla, että määrät ei jää kustannusten vuoksi pieniksi.
Nyt kun liikkuvan maalin ampuminen näyttää taas virkoavan ja myös karhuratojen määrä yleistyy niin laukausten määräkin kasvaa kaudessa huomattavasti.

[mauri]

Viimeksi kaadoin peuran polun varresta kk mäyräkoiran ajosta, Sako 102D pysäytti peuran.

Miten se on tuo peuran ajosta kaataminen, kertokaa kun paremmin tiedätte.
Keskustelin aikoinaan erään paikallisen tilallisen/metsästyksen harrastajan kanssa peurojen metsästyksestä. Oli sitä mieltä ettei niitä pidä ajosta kaataa, vaan kyttäämällä mikä on hankalampaa.
Ajettuun kun kuulemma tulee huonoa "stressilihaa". Samaa kuulemma on mm teurassioissa jos ne heti pitkän kuljetuksen jälkeen lahdataan.
Pitäsi varmaan vaan syödä onnellisena kuollutta eläintä.
Onko hirvi sitten erilainen kuin peura, sitähän pyydetään enimmäkseen ajamalla, vai?

[Yrjö]

Pitäsi varmaan vaan syödä onnellisena kuollutta eläintä.
Onko hirvi sitten erilainen kuin peura, sitähän pyydetään enimmäkseen ajamalla, vai?

Hamppua riistapeltoon niin rupee olemaan onnellisia peuroja. Samalla myös helppoja saaliita.

[-SS-]

Maa- ja metsätalouden harjoittaja on tässä asiassa haitaksi kumpaankin suuntaan, jos ei ole riittävän yhteistyöhaluinen.

-SS-

Tuottajajärjestöjen edustus on mukana riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa ja sieltä onkin tullut painetta peurakannan pienentämiseen. Omat maat on vuokrattuna metsästysseuralle. Alkutalvesta kaadettiin useampi peura porukkajahdissa ja sitten alkoi peurojen kyttäysmetsästys. Hyvin lähelle 100-prosenttisesti käyttön saadut peuraluvat myös käytettiin.

Enemmän jos pitää saada peuroja nurin, niin pitänee harkita sallia ampua peuroja myös hirvijahdin yhteydessä. Siinä vaan tulee heti ongelmaksi koiran kouluttamisesta hirvelle, jos se saa palkkion kaadetusta peurasta - ei jatkoon.

Sitten kun harrastusseuroissa ymmärretään, että maanviljelijä tai metsänomistaja ei ole metsästysseuran torppari tai käskynalainen, niin asiat alkavat asettua oikeisiin uomiinsa. Useissa tapauksissa näin alkaakin olla.

-SS-

[jiipee]

Miten teillä on vaikuttanut luodin valintaan varsinkin viimme syksynä ollut höly lyijyn vaarallisuudesta varsinkin ampumakohdan ympäristössä ja kulkeutuminen tätä kautta ihmisiin ja varsinkin koiriin.

Mitään yhteistä päätöstä asiasta ei ole, mutta pikkuhiljaa porukka on vaihtanut kuparisiin; taitaa olla jo enemmistöllä. Lyijyllä ammutuista otetaan enemmän reiän ympärystä pois.

Miten se on tuo peuran ajosta kaataminen, kertokaa kun paremmin tiedätte.
Keskustelin aikoinaan erään paikallisen tilallisen/metsästyksen harrastajan kanssa peurojen metsästyksestä. Oli sitä mieltä ettei niitä pidä ajosta kaataa, vaan kyttäämällä mikä on hankalampaa.

Kun mäyräkoira tuo talvella peuroja passiin, tulevat peurat yleensä hitaasti. Noiden lajien välillä on tiettyjä anatomisia eroja, mitä tulee juoksuvauhtiin Ei peurat oikeasti siinä pakene, vaan lähinnä siirtyvät kevyttä hölkkää ja pysähtyvätkin välillä kuuntelemaan, että vieläkö se äänekäs riesa seuraa. Jos peura tulisi juoksuvauhtia, ei sitä pidä ampua, kun huono osuma on erittäin todennäköinen; pieni eläin ja pieni osuma-alue. En ole koskaan kävelyvauhtia nopeammin liikkuvaa peuraa ampunut ja lähes kaikki on olleet pysähdyksissä sillä hetkellä.

[Hollo]

Miten teillä on vaikuttanut luodin valintaan varsinkin viimme syksynä ollut höly lyijyn vaarallisuudesta varsinkin ampumakohdan ympäristössä ja kulkeutuminen tätä kautta ihmisiin ja varsinkin koiriin.
Meillä pienessä porukassa on vielä muutama lyijytäytteistä luotia käyttävä, mutta sovittiin, että tulevana syksynä kaikki käyttää koko kuparista luotia.
Itse olen käyttänyt BarnesinX:ää ja varsin yleinen on myös Lapuan Naturalis. Aluksihan tuossa Naturaliksessa oli avautumis ja murtumisongelmaa, mutta lienee ne ongelmat nyt selätetty.
Radalla ammutaan halvoilla luodeilla, että määrät ei jää kustannusten vuoksi pieniksi.
Nyt kun liikkuvan maalin ampuminen näyttää taas virkoavan ja myös karhuratojen määrä yleistyy niin laukausten määräkin kasvaa kaudessa huomattavasti.

Itse ainakin syönyt jo yli 45 vuotta pääosin lyijytäytteisillä luodeilla ammuttuja hirviä, enkä ole tämän hullummaksi tullut?
Itse pyrin käyttämään mahdollisimman hidasta ja raskasta luotia, joten nuo kupariluodit ei tule kysymykseen, nykyisin käytössä Woodleightin 16.2 g:n RNSN kaliiberissa 8×57 JS. Tällä luodilla lähtönopeus noin 650 m/s, pitää vain itse ladata patruunat, kun niitä ei kukaan lataa valmispatruunana!
Tiedä sitten koska porukassa kielletään nuo perinteiset lyijytäyteluodit, pitää sitten lopettaa tuo metsästys?