Masinistit keskustelupalsta

poweri kirjoitti:

Osmo_ kirjoitti:Koska 2000r/min, siniset suuttimet, 3bar painetta ja hidas nelonen niin menee 200l/ha. Ja kulmia tehdessä ei tarvii pakitella pienimmällä vaihteella. Kun ei oo vauhtimittaria niin nopeustaulukosta on helpoin katsoa. Sillon mennään 8km/h. Ja kun ruiskutukset ovat niin vähäisiä (n. 25ha/v) sen lisäksi, että joillain lohkoilla on lyhyet sarat, niin sama se ajaako 9,5km/h punaisilla suuttimilla.

Miten on mahdollista ettei voi ajaa pykälää isommalla samaa vauhtia ja säätää nupista paine??
Meillä ainakin onnistuu sodanaikaisella fordsonnilla ja vanhalla hardilla.

Tottunut menemään noilla säädoillä. Isolla puolella pitäis flatkuttaa liki joutokäynnillä ja rinteessä kierrokset laskee. Ja vitunko väliä jos ruiskutan isoilla kierroksilla

Osmo_ kirjoitti:

poweri kirjoitti:

Osmo_ kirjoitti:Koska 2000r/min, siniset suuttimet, 3bar painetta ja hidas nelonen niin menee 200l/ha. Ja kulmia tehdessä ei tarvii pakitella pienimmällä vaihteella. Kun ei oo vauhtimittaria niin nopeustaulukosta on helpoin katsoa. Sillon mennään 8km/h. Ja kun ruiskutukset ovat niin vähäisiä (n. 25ha/v) sen lisäksi, että joillain lohkoilla on lyhyet sarat, niin sama se ajaako 9,5km/h punaisilla suuttimilla.

Miten on mahdollista ettei voi ajaa pykälää isommalla samaa vauhtia ja säätää nupista paine??
Meillä ainakin onnistuu sodanaikaisella fordsonnilla ja vanhalla hardilla.

Tottunut menemään noilla säädoillä. Isolla puolella pitäis flatkuttaa liki joutokäynnillä ja rinteessä kierrokset laskee. Ja vitunko väliä jos ruiskutan isoilla kierroksilla

Mulla on ollu Hardis muutaman vuoden isoommat suuttimet ja 9,5 km menny 200 litraa/ha.
Tänä vuonna vaihroin pienemmät suuttimet takaasin ja ajan samaa vauhtia, 150 litraa hehtaarille. Hyvä juttu.

Mulla hardissa jotkut oranssit suuttimet, vettä menee 170 luokkaa eli pääsen 880 5ha.
Fordi hörisee 1300-1400rpm. Jotenkin vaan kuulostaa hullulta jos ruiskuttaa kauniissa kesäillassa kaasu pohjassa, joku luulee että jankkuroi peltoa metrin syvyyteen.
Ei wittu siitä väljene en mä sillä, jokainen saa tehdä mitä haluaa ja millä kierroksilla. Ei vaan tajuu miksi.

poweri kirjoitti:Mulla hardissa jotkut oranssit suuttimet, vettä menee 170 luokkaa eli pääsen 880 5ha.
Fordi hörisee 1300-1400rpm. Jotenkin vaan kuulostaa hullulta jos ruiskuttaa kauniissa kesäillassa kaasu pohjassa, joku luulee että jankkuroi peltoa metrin syvyyteen.
Ei wittu siitä väljene en mä sillä, jokainen saa tehdä mitä haluaa ja millä kierroksilla. Ei vaan tajuu miksi.

Mulla on kierroksia 1600 paikkeilla, jos pienemmällä ajais niin pitäis laittaa 1000 -aksilalla menemään.
Yhtenä vuonna 399llä ruiskutin tonniaksilalla, meni ulosottoaksila päreiksi...vaikka kierrokset oli normaali 540 luokkaa. Pumppu on alamittainen 2-kalvopumppu.

Jaahas. Muuttui ruiskutuskeskusteluksi. No, laitanpa omat lukemani: 1200 rpm/3 bar ja vettä menee vajaat 200 ltr/ha. Nopeus n. 8 km/h.

Ferkku kirjoitti:Jaahas. Muuttui ruiskutuskeskusteluksi. No, laitanpa omat lukemani: 1200 rpm/3 bar ja vettä menee vajaat 200 ltr/ha. Nopeus n. 8 km/h.

Omat n. 1500r/min lilat lechlerit 6-7 km/h 180 l/ha .

Vaihteiston porrastus ratkaisee itsellä. Jos punaisilla haluaa 200l/ha niin nopeus on muistaakseni 12km/h ja 1200r/min. Tällöin mentäisiin H2:lla ja noilla kierroksilla kulmissa nopeus on kulmaperuutuksesss joku 3km/h. Hardi-Matic tottakai tasaa vesimäärää kierrosten laskiessa rinteessä. Mutta jos noilla pienimmillä lohkoilla (saran pituus 40-70m) ajais tota vauhtia niin päisteessä olisi tolkuton veivaaminen ja päisteestä saralle tullessa jäis panorakoja. Samaten traktori puskee kasilla tolkuttomasti ja oon kerran ajanut päällikummin vanteilta noin. Jos kytkintä joutus luistattamaan niin keraaminen levy kiusaa vauhtipyörää ja painelevyä. Sinisillä taas on enämpi aikaa reagoida ja pystyy katsomaan puominpään kääntyvän keskiössä. Nurmilohkoilla ihan ehdoton.
Ja mulla siis Agrotopin suuttimet.
Paalaimessa jokatapauksessa on jatkotumppi kartaanin päässä niin siihen vois tietty heittää tonniperseen muunnoksen. Sillä tosin ongelmaksi muodostuu reikäpuomi jolla vedän paalainta. Tieluiskan ylityksessä puomi saattaa teurastaa kartaanin.
Pöyhiessä 540 tumppi ja kierrokset n. 1400r/min. Säästää heinän lehtiä luokolla kun ajonopeus on sama, mutta tumppi pyörii 300r/min.
Apulantaviskalla taas sama proseduuri kuin ruiskun kanssa. Vaihteiden porrastus. Seiskasatanen Viska.

Mulla on noi vanhat siniset agroluxin kääntöaurat joissa murtopultti kivisulake joten jos kiviä tiedossa ei oikein hyvät joten pesin ja rasvasin.
Pitäs kyntää 3ha vanhoja lhp nurmia joissa saattaa musia löytyä. Otin ladosta vanhat fiskarssin sarka aurat joilla kynnetty meillä pitkään. Kulutusosat lopussa joten vaihdoin kärkipalat ja maapuolet.
Kysymys aura tietäjille kun nuo fiskarssit on ns puoliautomaatit eli laukaisussa kaks jousta rinnakkain ja huomasin että nää on fk siivellä. Ikh luettelossa on muita vanhoja siipiä fiskarsseihin mutta milloin noi fk siivet tuli? Tyyppikilvessäkin lukee fk316 että kai orkkis on, neljäs siipi ja tukipyörä laitettu jälkeenpäin pultaten.

Muistikuva FK siivestä 1983 paikkeille.KHN mallin jälkeen. Kääntöaurat alkoi vauhdilla yleistyä samaan aikaan.

https://youtu.be/SvpejEQPTUY

Siinä vuoden viimeset kynnöt, mun osalta.

Aloittelija kirjoitti:https://youtu.be/SvpejEQPTUY

Siinä vuoden viimeset kynnöt, mun osalta.

Nautiskellen kynnön lopetus.
Mulla on jokunen hehtaari jäljellä, salaojahuuhtelijan kohtaamista orotellahan.

Kynnöt myös tältä syksyltä ohi. Kun tuo 3060 joutui lasakanttiin, niin valjastin 265:n Norjalaisten eteen. Hyvin kulki, oikein yllätyin. Voima riitti nopealla ykkösellä ja tassu piti hyvin kun käytti painonsiirtoa. Nostolaitekin mukava käyttää kun ei ole mikään sähköinen turhake.

Viimeinen päiste. Aikas kloperoosta tuli tuos kohtaa kun on kuivaa savea.

https://youtu.be/jd5MW5S7Q4Y

Tasasin muhkuraisimmat aloitustestienskertalaissarat pois ja kynnän uudestaan, tosin vasta keväällä...
Eikä tuu arvostelijoita arvostelemaan, oli meinaan aikamoista turaamista noi 2 ekaa sarkaa.

Kyllä tuollainen murtumaton kantikas kilpakyntöviilu onkin parempi tasata syksyllä, koska keväällä se kuivuu epätasaisesti, vaikka kuinka kävisi mahdollisimman aikaisin tasaamassa.

Nykyaurojen kuperat ja murtavat viilut ovat keväällä tasalaatuisempia äestellä.

-SS-

-SS- kirjoitti: murtumaton kantikas kilpakyntöviilu

Aikanaan tätä tyyliä taas perusteltiin kai sillä, että korkeat viilun harjat tuovat kuivuvaa pinta-alaa enemmän.

Muutaman kuivan kevään jälkeen olen havainnut, että tiukka nurmi kynnettynä kauniisti viilu viilun vieressä siten, että siellä on siisti tyhjä ruohoturpeen eristämä ontelo kyntösyvyydessä, ei jatkoon. Viilu on kiinni vain saranansa osalta pohjamaassa. Se ontelo katkaisee veden kapillarisen nousun. Satotaso käytännössä nolla, jollei kesä ole sateinen.

Isä aina ajoi lapiorullaäkeellä nurmet ennen kyntöä, joskus oli haastavaa kyntää mullosta. Mutta kevätkynnölläkin tuli silloin parempi tulos, kun sitä multaa jakautui tasaisesti maata vasten.

-SS-

Ton SS:n jutun huomasi aika mainiosti tuolla raiviolla. Viilut jäivät pystyyn osittain juuri tuon neljän tuuman heinän juurakon takia. Käytännössä katsoen kylvin ohran nurmen juurakon päälle ja sen takia vesi ei noussut. Ja jos liian syvään kynti, laukaisimet paukkuivat ja viilu jäi pystyyn. Kynnin sitten aikas matalaan ja sivurajoittimet auki että jälki olisi edes välttävää. No, jos ensi vuonna olisi parempi kasvusto kun teen sänkimuokkauksen keväällä hankmolla. Kapillaarit pysyvät auki ja kylvöpohja on savea, ei juurta.

Kyllähän niitä nurmia tarttis alkaa oleenn niin tuli niitä kiertoja ja ja ja moni asia paranis

Mutta vittumaista ronttiahan semmonen tiheä juolavehnä juurineen siinä. Apilakin aikas ronttia.

Kuorimet ja siivenjatkeet, mutta tietty lisä sälä vehkeissä tukkee enempi

Kävin vielä kiillottamassa aurat ennen talvisäilöä. Raiviolla kynnin hakemalla jonkun puol hehtaaria yhtä kulmaa ja sitten sellaisen pätkän, joka jäi viime syksynä kyntämättä. Musta tuntuu, että laukaisimet paukkuivat huomattavasti vähemmän kun viime vuonna. Johtuisiko kun kynnin tunnustelijalla ja maa oli kuivaa. Samaten tuon viimevuotinen kyntäminen varmaankin pehmitti maata sen verran, että vetovastuksenkaan puolesta ei paukkunut. Muutama mulkero sieltä nousi, mutta kivipekkamies täytyy jokatapauksessa pyytää paikalle kun siellä on myös ampukiviä.

Ferkku kirjoitti:Kynnöt myös tältä syksyltä ohi. Kun tuo 3060 joutui lasakanttiin, niin valjastin 265:n Norjalaisten eteen. Hyvin kulki, oikein yllätyin. Voima riitti nopealla ykkösellä ja tassu piti hyvin kun käytti painonsiirtoa. Nostolaitekin mukava käyttää kun ei ole mikään sähköinen turhake.

Viimeinen päiste. Aikas kloperoosta tuli tuos kohtaa kun on kuivaa savea.

Tälle yhdistelmälle nostan hattua! neljä siipee ja kuusvitonen edessä